Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kanssa valmistellut hotelli- ja kylpyläalan kriisipaketin. Esitys on toimitettu 28.4.2020 työ- ja elinkeinoministeriöön sekä valtioneuvoston jäsenille.

 

Hotellien ja kylpylöiden liiketoimintaa ei ole – toimiala tarvitsee valtion suoraa rahallista tukea selvitäkseen kriisistä

Koronaviruksen leviämisen estämistoimien vaikutus hotelli- ja kylpyläalaan

Noin 80 prosenttia suomalaisista hotelleista ja kylpylöistä (jäljempänä näistä molemmista käytetään yhteisnimitystä hotellit) ovat suljettuina. Auki olevien hotellien käyttöaste on 2–5 prosenttia. Käytännössä hotelliala on lakannut toimimasta kokonaan. Koronaviruksen torjumistoimet ovat iskeneet hotellialaan pahemmin kuin mihinkään muuhun toimialaan.

Eduskunta on päätöksellään sulkenut hotellien ravintolat, hallituksen päätös Suomen ulkorajojen sulkemisesta on karkottanut ulkomaalaiset turistit ja liikematkailijat sekä aluehallintovirastojen päätös kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset on lopettanut kongressi- ja kokoustoiminnan. Julkinen valta on päätöksillään käytännössä kieltänyt yrityksiä harjoittamasta elinkeinoaan ja vienyt työntekijöiltä mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Hotelliala työllistää suoraan 16 000 ammattilaista ja välillisesti paljon enemmän.

Julkisen vallan toimet ovat olleet tarpeellisia, jotta koronaviruksen leviämistä rajoitetaan. Toisaalta eduskunnan ja hallituksen on osaltaan kannettava vastuunsa niistä valtavista tappioista, joita hotelli- ja kylpyläalalle aiheutuu. Majoitusalan liikevaihto laskee tänä vuonna 0,6–1,1 miljardia euroa kriisin pituuden mukaan (liite 1).

Hotellitoimiala on matkailun moottori. Jollei Suomessa ole tarjolla sopivia hotelleja eri asiakasryhmille, se vaikuttaa kielteisesti myös muihin matkailutoimialoihin (esimerkiksi kaupat, ravintolat, hiihtokeskukset, huvipuistot ja festivaalit). Matkailu ja siihen liittyvät oheispalvelut vahvistavat alueiden taloutta merkittävästi. Matkailulla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille: yhden euron lisäarvo matkailutoimialalle tuo 56 senttiä lisäarvoa muille toimialoille.

Hotellitoimialan taloudellista tilannetta pahentaa se, että Suomessa oli ennen koronakriisiä lukuisia hotellihankkeita vireillä, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle oli rakenteilla ja suunnitteilla yli 30 hotellia. Jotkin uudet hotellit valmistuivat juuri ennen kriisiä. Toimiala on velkainen ja suurten investointien vuoksi tilanteessa, jossa liiketoimintanäkymät ovat heikentyneet dramaattisesti useiksi vuoksiksi eteenpäin. Suuri osa suunnitelluista hotelli-investoinneista jää toteutumatta. Hotellien kannalta on ongelmana, miten ne hotellihankkeet rahoitetaan, joita ei voida perua.

Hotellitoimiala toipuu kriisistä hitaammin kuin muut kotimaan matkailun toimialat (liite 2). Ulkomaalaisten yöpymisten määrä on 32 prosenttia ja Helsingissä peräti 54 prosenttia. Myös koti- ja ulkomaalaisten liikematkailijoiden yöpymisten määrä on suuri, 38 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia yöpymisistä. Näiden asiakasryhmien paluu Suomeen kestää kauan. Toimialan kriisi jatkuu siten useamman vuoden senkin jälkeen, kun julkinen valta on purkanut ravintoloiden sulkemispäätöksen sekä kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset. Kotimaisella kysynnällä on ratkaiseva merkitys toimialan selviytymisen kannalta usean vuoden akuutin kriisivaiheen jälkeen.

Hotellialan kiinteät kulut ovat suuret: vuokrat 20–35 prosenttia, palkat henkilöstösivukuluineen noin 30 prosenttia ja raaka-ainekulut lähes 15 prosenttia liikevaihdosta. Vuokrien merkitys on olennainen yritysten selviämisen kannalta. Useissa vuokrasopimuksissa on niin iso minimivuokra, etteivät hotellit pysty maksamaan sitä. Tyypillinen minimivuokra on 70–80 prosenttia liikevaihtosidonnaisesta vuokrasta. Vuokranantajat vaativat minimivuokran maksamista siinäkin tapauksessa, että hotelli on suljettu tai käyttöaste on olematon.

Hotellit ovat esittäneet vuokranantajille vuokrien alentamista määräajaksi. Isot vuokranantajat eivät ole suostuneet merkittäviin vuokrien alentamiseen koronakriisin ajalta. Ne ovat tarjonneet korkeintaan vuokranmaksun siirtoa kriisin jälkeiseen aikaan. Vuokrien siirto akuutin koronakriisin jälkeiseen aikaan ei auta, koska yritysten kassat ovat tyhjiä ja tulevaisuuden näkymät ovat heikot.

 

Hotellien valtiontuet muissa Pohjoismaissa

Erilaisia suoraan hotelleille suunnattuja tukimalleja on tehty muissa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jotta suomalaiset hotellit ovat tasa-arvoisessa asemassa kilpailijamaiden hotelleihin, myös Suomessa toimivat hotellit tarvitsevat suoraa valtion tukea. Jos Suomessa ei toimita samalla tavalla, Suomi putoaa etenkin muiden Pohjoismaiden kelkasta matkailussa.

Norjassa on tehty monipuolinen tukipaketti matkailualan yrityksille. Yksi tukimuodoista on kompensaatiotuki. Sitä maksetaan yrityksille, jotka ovat menettäneet enemmän kuin 20 prosenttia liikevaihdostaan maaliskuussa ja enemmän kuin 30 prosenttia liikevaihdostaan huhti- ja toukokuussa 2020. Valtio maksaa tällaiselle yritykselle 80 tai 90 prosenttia kiinteistä kuluista kolmelta kuukaudelta. Kiinteitä kuluja ovat muun muassa vuokrat, energiakustannukset, lainojen korot ja vakuutusmaksut. Hakemus on yksinkertainen ja se tehdään verkossa.

Ruotsissa valtio tukee koronakriisin vuoksi pahasti kärsiviä toimialoja (esimerkiksi hotellit) tarkoituksena auttaa niitä vuokraneuvotteluissa vuokranantajien kanssa. Valtio korvaa 50 prosenttia huhti-kesäkuun aikana maksetuista vuokrista, enintään kuitenkin 50 prosenttia kiinteästä normaalivuokrasta. Valtio on varannut vuokratukeen 5 miljardia Ruotsin kruunua.

Tanskassa valtio korvaa yritysten kiinteitä kuluja. Edellytyksenä niiden korvaamiselle on, että liikevaihto on alentunut vähintään 40 prosenttia tai yritystä on kielletty pitämistä liikettä avoinna. Yritys voi saada korvausta 25 – 80 prosenttia kiinteistä kuluista. Kiinteiksi kuluiksi katsotaan muun muassa vuokra-, korko- ja leasingkulut.

 

Esitys hotellialan tukipaketiksi

Hotellien toimitiloistaan maksamat vuokrat ovat kuukausitasolla reilu 32 miljoonaa, palkka- ja henkilöstösivukulut noin 36 miljoonaa euroa ja muut kiinteät kulut 8,5 miljoonaa euroa. Yhteensä ne ovat kuukausitasolla noin 76,5 miljoonaa euroa ja kolmelta kuukaudelta 229,5 miljoonaa euroa.

MaRa ja PAM esittävät, että valtio maksaisi hotelleille kolmen kuukauden ajalta korvauksen, joka perustuisi liikehuoneiston vuokrakuluihin, palkka- ja henkilöstösivukuluihin sekä muihin kiinteisiin kuluihin. Valtio maksaisi korvausta huhti-kesäkuulta. Korvaus olisi 70 prosenttia hotellien edellä mainituista kuluista eli 160,7 miljoonaa euroa.

Hotellialan toipuminen kriisistä kestää useita vuosia. Tämän vuoksi hotelliala tarvitsee valtion tukea myös akuutin kriisin jälkeen.

 

Lisätietoja                         

Annika Rönni-Sällinen, PAM, 050 378 0270

Timo Lappi, MaRa, 040 734 5549