Ruokahävikki

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Hävikkiä syntyy ravintoloiden keittiöissä ruoan valmistuksen yhteydessä, tarjoilutähteenä etenkin linjastoruokailussa sekä asiakkaiden lautastähteenä. Hävikki jakaantuu keittiöhävikkiin, tarjoiluhävikkiin ja lautashävikkiin eri tavalla erilaisissa ravintoloissa. Myös ruokahävikin määrä riippuu paljon ravintolatyypistä.

 

Noin 16 prosenttia ravitsemispalveluiden tuottamasta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy Suomessa jätteeksi. Hävikkiä syntyy yhteensä 61 miljoonaa kiloa vuodessa. MaRa kannustaa ravintola-alan yrityksiä ruokahävikin vähentämiseen!

Ravintoloissa tehdään jatkuvasti töitä hävikin vähentämiseksi muun muassa tekemällä asiakastutkimusta ja -valistusta, suunnittelemalla ruokalistoja, mitoittamalla hankintoja ja valmistusta sekä jaksottamalla paremmin valmistusta ja esillepanoa. Myös hävikiksi päätyvän jätteen säännöllisellä mittaamisella voidaan ongelmakohtia hahmottaa ja niihin puuttua aiempaa paremmin.

 

Hävikkiä häätämään:  kaksi käytännönläheistä opasta

MaRan laatimaan Hävikkiä häätämään! -esitteeseen on koottu näkökohtia, joita voi ottaa huomioon omaa hävikintorjuntaa suunnitellessa.

Hävikkiä häätämään! (pdf)

Luonnonvarakeskus Luken ja Maaseudun Sivistysliiton julkaisema Hävikistä hyvikiksi -opas on  tarkoitettu ammattilaiskeittiöiden käyttöön. Oppaassa kerrotaan yleisesti ruokahävikistä sekä annetaan käytännön vinkkejä hävikin vähentämiseen.

Hävikistä hyvikiksi (pdf)

 

Ruokahävikin tiekartta: Luke selvitti ravitsemispalvelujen ruokahävikin  

Ravitsemispalveluiden keskimääräinen ruokahävikki on Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksen mukaan 15,9 prosenttia valmistetusta ruoasta.

Pienin hävikkiprosentti (10,6 %) on à la carte -ravintoloissa, suurin sairaaloissa ja päiväkodeissa. Annosravintoloissa ruokahävikkiä syntyi keskimäärin vähemmän kuin linjastoravintoloissa. Annosravintoloihin laskettiin tutkimuksessa à la carte -ravintolat, hotellit sekä huoltoasemat ja kahvilat.

Elintarvikejätettä syntyi tutkituissa tarjoilupaikoissa keskimäärin 20,8 prosenttia valmistetusta ruoasta. Alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin osuus on 15,9 prosenttia ja syömäkelvottoman biojätteen 4,9 prosenttia.

Tutustu tutkimusraporttiin

Hävikkiä tutkittiin osana kaikki elintarvikealat kattavaa Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -projektia, jonka tavoitteena on luoda menetelmät ja kerätä pohjatiedot Suomen ruokahävikin raportointiin EU:n komissiolle. MaRa on mukana projektissa ja kannattaa ruokahävikin vähentämistä ja tietojen keräämistä vapaaehtoiselta pohjalta.

Lue lisää hankkeen sivuilta

 

MaRa mukana Hävikkiviikossa

MaRa on mukana kampanjoimassa ruokahävikin vähentämisen puolesta vuosittain vietettävällä Hävikkiviikolla. 10.9.2019 järjestetyssä Hävikkiviikon ajankohtaisseminaarissa kuultiin viimeisintä tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä ruokahävikin mittaamisen ja vähentämisen keinoista Suomessa. Tutustu seminaarin esityksiin (pdf-esitykset ja seminaarin videotallenteet).

 

Ruokahävikin vähentäminen kannattaa

  • Säästät selvää rahaa
  • Toimit kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti
  • Viestit asiakkaillesi vastuullisesta toiminnasta