Matkailu- ja ravintola-alan tiekartta hiilineutraalisuuteen

Matkailu- ja ravintola-alan tietä vähähiilisyyteen viitoittaa energiasektorin päästöjen väheneminen. Vuoteen 2035 mennessä alan hiilijalanjäljen arvioidaan pienenevän alle neljännekseen nykyisestä kaukolämmön ja sähkön tuotannon muuttuessa.


MaRa on laatinut matkailu- ja ravintola-alan tiekartan vähähiilisyyteen yhdessä kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto Gaian kanssa.

Tiekartassa on laskettu alan nykyinen hiilijalanjälki ja arvioidaan päästökehitys vuoteen 2035 saakka. Lisäksi on määritelty keskeiset päästölähteet ja selvitetty, millaisin toimenpitein ala itse voi vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.
 

Nykytilan laskenta

Nykytilan laskenta perustuu alan yrityksiltä kyselyn avulla kerättyihin vuoden 2018 kulutustietoihin. Kysely lähetettiin 35 yritykselle tai ketjulle kolmelta sektorilta, ravintoloista, hotelleista ja ulkohuvipuistoista. Vastaukset saatiin kuitenkin vain 12 yritykseltä: vastaamista haittasi koronaviruspandemian alkaminen vastaamisajankohtana. Tulokset ovat siis suuntaa antavia eivätkä kuvaa tarkasti koko alaa.

Saadut luvut on skaalattu kattamaan koko toimialan hiilidioksidipäästöt. Skaalaustekijät ovat ravintoloilla liikevaihto, hotelleilla yöpymisvuorokaudet ja ulkohuvipuistoilla kävijämäärä vuodessa.

Hiilijalanjälki on laskettu noudattaen GHG-protokollaa, joka on hiilijalanjäljen laskentaan yleisimmin käytetty kansainvälinen laskenta- ja raportointistandardi.


GHG-protokolla

GHG-protokollan mukaan päästöt jaotellaan kolmeen kategoriaan, scopeen.

  • Ensimmäiseen kuuluvat raportoivan yrityksen tai toimialan omat, suorat päästöt, joita aiheuttavat muun muassa omissa kiinteistöissä ja ajoneuvoissa käytetyt polttoaineet.
  • Toisen kategorian mukaisia päästöjä syntyy osto­energias­ta, esimerkiksi ostetun sähkö- ja lämpöenergian tuottamisesta.
  • Kolmanteen kategoriaan kuuluvat kaikki muut epäsuorat päästöt, joita aiheutuu tuotantoketjussa joko ennen yrityksen toimintaa, esimerkiksi ostetuista raaka-aineista ja palveluista, tai yrityksen toiminnan jälkeen, esimerkiksi valmiiden tuotteiden kuljetuksesta.

MaRan tiekartassa laskentaan sisältyy suorien päästöjen ja ostoenergian epäsuorien päästöjen lisäksi kolmanteen scopeen kuuluva vuokrakiinteistöjen sähkö ja lämpö. Ne on mukana, koska alan yrityksillä katsotaan olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa niistä aiheutuviin päästöihin. Muut epäsuorat päästöt on rajattu laskennan ulkopuolelle.

 

Kaukolämpö ja sähkö aiheuttavat pääosan päästöistä

Valtaosa, peräti 93 prosenttia, toimialan päästöistä aiheutuu omien ja vuokratilojen kaukolämmön ja sähkön kulutuksesta.

Toimialan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tulevina vuosina peruskehityksessä noin 77 prosenttia Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa tehtävien polttoainevaihdosten ansiosta. Peruskehityksessä oletetaan, että alan volyymit säilyvät vuoden 2018 tasolla eikä erityisiä päästövähennystoimenpiteitä toteuteta.

Sähkön suhteellinen osuus laskee 31 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tämä johtuu sähkön tuotannossa tapahtuvista muutoksista. Kaukolämmön suhteellinen osuus kasvaa, samoin polttoaineiden suhteelliset osuudet.


​​​​​

Remonteilla vaikutusta

Valtaosa toimialan päästöistä syntyy kaukolämmityksestä ja -viilennyksestä, joten vähentämistoimissa kannattaa keskittyä niihin.

Energiaremonttien, esimerkiksi lämmitystapamuutosten, ja keskitetysti tehtyjen säätöjen avulla vaikutetaan tehokkaasti ja pysyvästi päästöihin. Energiaremontit vaativat usein merkittäviä investointeja, ja ne voidaan toteuttaa vain omissa kiinteistöissä. Investoinnit ovat kuitenkin usein kustannustehokkaita ja voidaan toteuttaa esimerkiksi esco-palveluna. Tämä tarkoittaa liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen toimija rahoittaa energiainvestoinnin ja tilaaja maksaa sen takaisin saavutettavalla kustannusten säästöllä.

Sähkön osuus toimialan vuoden 2035 kokonaispäästöistä on keskisuuri, joten siihen kohdistuvilla toimenpiteillä on enimmillään keskisuuri vaikutus.  Sähkönkin päästöjä voi vähentää tehokkaasti energiaremonttien avulla, esimerkiksi ryhtymällä omaan uusituvan energian tuotantoon. Laitehankintojen ja keskitettyjen säätöjen avulla voidaan myös vaikuttaa.

Fossiilisten polttoaineiden osuus on yhteensä vain noin 15 prosenttia alan kokonaispäästöistä vuonna 2035, joten niihin kohdistuvien yksittäisten toimien vaikutus on vähäinen. Bensiinin ja dieselin päästöt pystyy eliminoimaan kalustovalinnoilla ja polttoainevaihdoksilla, mutta koska niiden osuus vuonna 2035 on vain kolme prosenttia, vaikutus kokonaispäästöön on pieni.


Muut päästöt epäsuoria

Suuri osa alan koko elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy alan yritysten arvoketjussa. Epäsuoria päästöjä tuottavat muun muassa elintarvikkeiden tuotanto, logistiikka ja kulutta­jien liikkuminen sekä rakentaminen. Niihin yrityksillä on rajalliset vaikutusmahdollisuudet, sillä toimiala on riippuvainen arvoketjussa tehdyistä valinnoista.

Käytetyn protokollan mukaisesti epäsuorat päästöt jätettiin pois laskennasta ostoenergiaa lukuun ottamatta.

Alan keskeisten epäsuorien päästöjen arvioitiin aiheutuvan seuraavista tekijöistä:

• Ostetut tuotteet ja palvelut (mm. elintarvikehankinnat)

• Polttoaineiden tuotanto ja energian siirtohäviöt

• Kuljetus ja jakelu (hankintojen logistiikka, asiakkaiden liikkuminen)

• Jätteet (mm. ruokahävikki)

• Liikematkustus

• Henkilöstön työmatkat

• Itselle vuokrattu omaisuus (mm. vuokrakiinteistöt, leasing-autot)

• Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto (mm. ruokahävikki noutoruoasta)

 

Tiekartan takana
Hiilitiekarttahankkeen taustalla on Suomen hallituksen tavoite, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Hallitusohjelma asetti eri toimialoille tavoitteeksi laatia toimialakohtaiset tiekartat hiilineutraalisuuteen.
MaRan tiekartan ohjausryhmään kuului 10 jäsenyritystä sekä PAMin edustaja. Keskusteluja käytiin TEMin ja elintarvikeketjun muiden toimialaliittojen kanssa.

 

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on eri toimialojen tiekarttoja koskevassa projektissa koordinoiva rooli. TEM on avannut hiilineutraaleille tiekartoille omat verkkosivut. Valtionhallinto käyttää jatkossa toimialojen tiekarttoja mm. energia- ja ilmastostrategiassa sekä erilaisissa uusissa politiikkatoimissa.