MaRan säännöt

I Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus

II Liiton jäsenyys, jäsenmaksu ja tietojenanto

III Liiton päätöksenteko, hallinto ja hoito

IV Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

V Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

VI Voimaantulo ja siirtymäsäännös


I Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Turism- och Restaurang­förbundet rf., jota jäljempänä kutsutaan liitoksi, ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on majoitus-, ravitsemis- ja matkailuelinkeinon harjoittajien järjestönä

1.  valvoa jäsenyritysten yleisiä ja yhteisiä talous- ja elinkeinopoliittisia etuja;

2.  valvoa jäsentensä yhteisiä etuja työnantajaliittona työsuhteita koskevissa asioissa;

3.  edistää alan yleistä kannattavuutta, kilpailukykyä ja muita toimintaedellytyksiä;

4.  edistää alan kulttuuria sekä

5.  edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa.

Liitto voi olla sen tarkoitusperiä edistävän elinkeino- tai työnantajapoliittisen keskusjärjestön jäsen. Liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsenliitto.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen.
3 § Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

1)      edistää alan toimintaedellytyksiä vaikuttamalla esityksin, aloittein ja neuvotteluin taloudelliseen kehitykseen, lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon;

2)      edistää tiedotus- ja valistustoiminnalla yritteliäisyyttä ja terveitä liiketoiminnan periaatteita;

3)      tekee alaa koskevat työehtosopimukset;

4)      pyrkii toimimaan työriitojen ratkaisemiseksi sovinnollisesti sekä tukee ja auttaa jäseniään työtaistelun sattuessa;

5)      ohjaa ja neuvoo jäseniä yritystoiminnan harjoittamista ja työoloja koskevan lainsäädännön soveltamisessa ja tekee näitä asioita koskevia sopimuksia, sekä

6)   toimii yhteistyössä alan kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa.

II Liiton jäsenyys, jäsenmaksu ja tietojenanto

4 § Jäsenyys

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi kirjallisesta hakemuksesta päästä jokainen 2 §:ssä tarkoitetulla toimialalla toimiva yksityinen elinkeinoharjoittaja tai elinkeinotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö, joka kirjallisesti sitoutuu täyttämään jäljempänä tässä pykälässä mainitut velvollisuudet ja jonka liiton hallitus jäseneksi hyväksyy. Vuoden 1997 lopussa jäsenenä ollut säilyttää kuitenkin jäsenyytensä (ns. entinen jäsen).

Jäsen kuuluu liittoon kaikkien niiden kotimaisten toimipisteiden ja työpaikkojen osalta, jotka kuuluvat liiton sääntöjen 2 §:n tarkoittamaan elinkeinoon, ellei jäseneksi liityttäessä tai myöhemmin jätetyn hakemuksen perusteella liiton hallitus ole tehnyt poikkeusta jonkin toimipisteen tai työpaikan osalta.

Jos jäsen harjoittaa joko välittömästi tai määräysvallassaan olevan erillisen yrityksen välityksellä toimintaa sellaisella alalla, joka voi olla liitossa 2 §:n mukaan edustettuna on jäsen, mikäli liiton hallitus niin päättää, velvollinen liittymään liiton piiriin myös sellaisen toimialan osalta.

Sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetulla toimialalla toimivan yrityksen, joka kuuluu jäsenen kanssa joko omistuksen, hallinnon tai tosiasiallisen toiminnan johdosta samaan intressipiiriin, tulee myös liittyä jäseneksi, mikäli liiton hallitus niin päättää.

Jos jäsen vuokraa työvoimaa 4.4 §:ssä tarkoitettuun intressipiiriin kuuluvalta yritykseltä, vuokraavan yrityksen on liityttävä jäseneksi myös tämän toiminnan osalta.

Liiton jäsenellä tulee olla tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi tulee valita joko kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jollei hallitus myönnä tästä erityisestä syystä poikkeusta ottaen huomioon tilintarkastuslain määräykset.  Ennen sääntömuutoksen voimaantuloa jäseneksi tulleet säilyttävät jäsenyytensä.

Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä niihin ja liiton tekemiin sopimuksiin ja sääntöjen mukaisesti tehtyihin päätöksiin perustuvat velvollisuutensa sekä noudatettava terveitä liiketoiminnan periaatteita.

Mikäli liitto on työnantajapoliittisen keskusjärjestön jäsenliitto, jäsenen on noudatettava myös keskusliiton työmarkkina-asioissa tekemiä päätöksiä ja sopimuksia.

Liiton kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi varsinainen liittokokous voi hallituksen esityksestä hyväksyä yksityisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut liiton toimintaa ja on muutoin erityisesti ansioitunut liiton edustamien elinkeinojen alalla.

Liiton kannattajajäseneksi tai liitännäisjäseneksi voidaan valita luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja rekisteröity säätiö, jonka hallitus on hyväksynyt ja joka ei toimi sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetulla toimialalla.

5 § Jäsen- ja liittymismaksu

Varsinaisen jäsenen on suoritettava liittymismaksu ja vuosittainen jäsenmaksu. Sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa vuokratyövoimaa muulta kuin 4.5 §:ssä tarkoitetulta yritykseltä hankkivan jäsenen on maksettava jäsenmaksua myös vuokratyövoiman käytöstä.  Varsinainen liittokokous päättää sekä liittymismaksun suuruuden että jäsenmaksun perusteetja suuruuden kalenterivuodeksi kerrallaan. Liittokokous vahvistaa samalla jäsenmaksun enimmäis- ja vähimmäismäärän. Entisen jäsenen, joka ei harjoita 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa, jäsenmaksu on kulloisenkin minimimaksun suuruinen.

Jäsenmaksu perustuu jäseneen edellisenä kalenterivuotena työsuhteessa olleille maksettujen palkkojen määrään, liikevaihtoon, jalostusarvoon tai näiden yhdistelmään. Jos jäsen hankkii vuokratyövoimaa muulta kuin intressipiiriin kuuluvalta yritykseltä, vuokratyövoiman käytön perusteella maksettava jäsenmaksu perustuu työvoimaa vuokraavalle yritykselle maksettuun korvaukseen. 

Kesken kalenterivuotta liittynyt jäsen maksaa jäsenmaksun vain jäsenyyskuukausilta. Jos jäsenen toiminta tai osa siitä siirtyy toiselle jäsenelle tai jäseneksi liittyvälle, siirronsaajan jäsenmaksu määrätään laskemalla jäsenmaksuperuste arvioimalla liittymisvuoden osalta jäsenmaksuperusteet. Kun jäsenen toiminta siirtyy jäsenelle tai jäseneksi liittyvälle ja kun sekä toiminnan luovuttava että sen vastaanottava on näiden sääntöjen perusteella velvollinen maksamaan jäsenmaksun, jäsenmaksu peritään vain luovuttavalta jäseneltä.

Hallituksella on oikeus päättää liittymismaksusta luopumisesta tai sen alentamisesta jäsenkampanjan yhteydessä. Hallituksella on myös oikeus päättää jäsenmaksu­alennuksesta silloin, kun liittoon liittyy kerralla jokin uusi toimiala tai merkittävä osia siitä. Alennus jäsenmaksusta voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi.

Kannattaja- ja liitännäisjäseneltä peritään jäsenmaksu. Sen suuruuden varsinainen liittokokous vahvistaa kalenterivuodeksi kerrallaan. Kannattaja- tai liitännäisjäsenenä olevan luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia.

Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.

6 § Liitolle annettavat tiedot

Jäsenen on annettava vuosittain liitolle hallituksen ilmoittamassa ajassa jäsenmaksun määräämiseksi tarvittavat tiedot. Jäsenen on annettava myös tiedot näiden sääntöjen 4.2, 4.3 ja 4.4. ja 4.5 §:ssä tarkoitetuista yrityksistä ja niiden toimipaikoista sekä niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut hallituksen tarvitsemat tiedot. Liittoon liittyvän on annettava nämä tiedot jäsenhakemuksen yhteydessä.

Mikäli yksittäinen jäsen ei pyynnöstä huolimatta, asetetussa määräajassa, anna jäsenmaksun perusteena olevia palkkatietoja, määräytyy 5 §:n mukainen jäsenmaksu hallituksen ar­vion mukaisesti niin, että jäsenmaksu on enintään 15 % korkeampi kuin edellisen vuoden jäsenmaksu.

Jäsen on velvollinen antamaan liitolle tai keskusliitolle sen pyytämät tiedot maksetuista palkoista ja muista työsuhteisiin liittyvistä seikoista edellä 2 §:ssä mainittuja tarkoituksia sekä tilastoja varten. Näin saadut yksittäistä jäsentä koskevat tiedot pidetään salaisina, ellei jäsen anna erikseen lupaa niiden luovuttamiseen.

7 § Eroaminen liitosta

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava asiasta kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jos eroaminen ei ole tapahtunut myös kaikkien edellä 4.2 §:ssä tarkoitettujen toimipisteiden tai  4.3, 4.4 ja 4.5 §:ssä tarkoitettujen liittymiseen velvoitettujen yritysten osalta, hallituksen on erotettava nämä yritykset, koska ne eivät enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden edellytyksiä. Erityisistä syistä hallitus voi kuitenkin päättää toisin.Jäsenyyden katsotaan päättyvän sen kesä- tai joulukuun viimeisenä päivänä, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

Milloin erityiset syyt niin vaativat, voi hallitus päättää lyhyemmästäkin ajasta.

 8 § Jäsenen toiminnan lopettaminen

Jos jäsen lopettaa yrityksensä, luovuttaa sen toiselle tai asetetaan konkurssiin, se on erotettava liitosta heti.

 9 § Jäsenen erottaminen liitosta

Jäsen, joka on olennaisessa kohdin jättänyt täyttämättä jäsenyyteen liittyvät velvollisuutensa, syyllistynyt elinkeinotoiminnassaan rikolliseen tai muutoin jäsenistön yleistä arvonantoa heikentävään menettelyyn, laiminlyönyt merkittävästi verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen, taikka menettelyllään huomattavasti vaikeuttanut liiton tai sen jäsenten toimintaa tai muilla yhdistyslaissa mainituilla perusteilla, voidaan sitten, kun asianomaiselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, erottaa liitosta. Jos jäsen on erotettu, erottaminen koskee, jos hallitus niin päättää, samalla myös jäseneen 4.2, 4.3, 4.4 ja 4.5 §:ssä tarkoitetussa suhteessa olevia jäseniä, joiden jäsenyyden edellytykset eivät enää täyty.

Erottamisesta perusteluineen päättää liiton hallitus.

 10 § Jäsenmaksu jäsenyyden päättyessä

Jäsen, joka 7 §:n mukaisesti eroaa tai 8 §:n mukaisesti erotetaan, on velvollinen suorittamaan maksunsa siihen saakka, kun eroaminen katsotaan tapahtuneeksi.

Jäsen, joka 9 §:n mukaisesti erotetaan, on velvollinen suorittamaan maksunsa liitolle siltä kalenterivuodelta, jonka kuluessa erottaminen tulee voimaan.

Jäsen, jonka jäsenyys liitossa on päättynyt, menettää jäsenyydestä johtuvat oikeutensa.  Ennen jäsenyyden päättymistä erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen entinen jäsen on kuitenkin velvollinen maksamaan.

Jäsenyyden lakatessa jäsen ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa liiton varoista.

III Liiton päätöksenteko, hallinto ja hoito

11 § Liiton elimet

Päätösvalta liiton asioissa on liittokokouksella.

Hallitus, hallituksen työvaliokunta ja hallituksen apuna toimitusjohtaja huolehtivat liittokokouksen päätösten toimeenpanosta sekä hoitavat liiton asioita liittokokouksen vahvistaman työnjaon mukaisesti.

 12 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään kerran vuodessa huhti – marraskuun aikana ja se voidaan pitää myös muualla kuin liiton kotipaikalla.

Ylimääräiseen liittokokoukseen liiton jäsenet kokoontuvat milloin liittokokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton ääni­oikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

13 § Kokouskutsu liittokokoukseen

Kokouskutsu liittokokoukseen on toimitettava kullekin liiton jäsenelle vähintään kuukausi ennen kokousta postitse, liiton jäsentiedotteessa tai sanomalehti-ilmoituksella. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

14 § Menettely, äänestys ja vaalit liittokokouksessa

Liittokokouksen avaa liiton hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai toimitus­johtaja, minkä jälkeen puhetta johtaa se, jonka saapuvilla olevat jäsenet ja edustajat tarpeen vaatiessa pääluvun mukaan äänestäen siihen tehtävään valitsevat.

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni täyttä sataaseitsemääkymmentä (170) euroa kohden, jonka jäsen on maksanut sääntöjen mukaista viimeksi veloitettua jäsenmaksua.

Äänestyksessä saadaan käyttää valtakirjaa.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei määräenemmistöä näiden sääntöjen mukaan vaadita. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa arpa, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Äänestys toimitetaan avoimesti. Vaali on kuitenkin toimitettava suljetuilla lipuilla, jos joku jäsenistä tai edustajista sitä vaatii tai puheenjohtaja niin määrää.

Päätös Elinkeinoelämän keskusliitto ry:stä eroamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

Päätös kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta on tehtävä varsinaisessa liittokokouksessa vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

Kannattaja- ja liitännäisjäsenellä on liittokokouksessa puheoikeus. Kannattaja- ja liitännäisjäsenenä oleva yhteisö saa nimetä liittokokoukseen yhden edustajan, jolla on puheoikeus.

Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa puheoikeus.

15 § Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa:

1)      esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen kalenterivuoden aikana, edellisen kalenterivuoden tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto;

2)      päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;

3)      päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen ja toimitusjohtajan edellisen kalenterivuoden toiminta ja siitä annettu tili antavat aihetta;

4)      vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio ja päätetään liitolle suoritettavista jäsen- ja liittymismaksuista;

5)      päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

6)      vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä;

7)      päätetään vaalivaliokunnan esityksen perusteella hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista, hallituksen jäsenistä tai toimitetaan tarvittaessa hallituksen  puheenjohtajan, kahden varapuheenjohtajan ja muiden valittavien jäsenten vaali sääntöjen 18 §:n mukaisesti;

8)      päätetään mahdollisen vaalivaliokunnan asettamisesta ja valitaan siihen jäsenet;

9)    päätetään kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta, sekä

10)    valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan vuoden hallintoa ja tilejä, joista ainakin toisen varsinaisen ja hänen varamiehensä tulee olla KHT-tilintarkastajia tai KHT-tilintarkastusyhteisö.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään lisäksi kokouskutsussa erikseen ilmoitetut asiat.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa ilmoitetut asiat.

Liiton jäsenen, joka haluaa jonkin asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, tulee kirjallisesti ilmoittaa siitä hallitukselle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta, ja näin ilmoitettu asia on mainittava kokouskutsussa.

16 § Kokouksen pöytäkirja

Liittokokouksessa laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tehdyt ehdotukset ja päätökset ja jonka puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri allekirjoittaa sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tarkistaa.

17 § Kokouksen kieli

Liittokokouksessa ja hallituksen kokouksessa saa kukin oman valintansa mukaan käyttää joko suomen tai ruotsin kieltä. Lausunto ja ehdotus merkitään pöytäkirjaan sillä kielellä, jota hän on käyttänyt.

18 § Liiton hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään kaksitoista (12) ja enintään kaksikymmentäseitsemän (27) muuta varsinaista jäsentä siten kuin varsinainen liittokokous päättää. Kullekin valitulle jäsenelle valitaan samalla henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja varsinaisen jäsenen toimikausi on yksi kalenterivuosi. Varajäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen varsinaisen jäsenen.

Hallitukseen voidaan valita ja siinä voi toimia vain liiton jäsenenä oleva yksityinen elinkeinonharjoittaja tai jäsenenä olevan oikeuskelpoisen yhteisön tai sen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muuten sen yritysjohtoon kuuluva.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet on pyrittävä valitsemaan toimialan erikokoisista ja -tyyppisistä yrityksistä näiden merkitystä vastaavassa suhteessa.

19 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, jomman kumman varapuheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta tai milloin kolme hallituksen jäsentä sitä pyytää, ja on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai jompi kumpi varapuheenjohtaja mukaan lukien on saapuvilla.

20 § Asioiden käsittely

Asiat käsitellään hallituksessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan johdolla noudattaen soveltuvin osin liittokokouksessa noudatettavaksi määrättyä menettelyä, kuitenkin niin, että äänestykset suoritetaan pääluvun mukaan.

Päätös, joka koskee 29 §:ssä tain 30 §:ssä tarkoitettua työtaistelua, on tehtävä hallituksen jäsenten 2/3 enemmistöllä, jolloin äänestys on salainen.

Liiton omaisuuden myymiseen, vaihtamiseen tai kiinnittämiseen tarvitaan hallituksen jäsenten 3/4 enemmistö. 

Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.

21 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita liiton tarkoituksen toteuttaminen vaatii,

edistää liittoon liittymistä sekä käsitellä ja ratkaista jäsenhakemukset,

hyväksyä työehtosopimukset,

yhdessä toimitusjohtajan kanssa hoitaa liiton varoja ja vastata niistä sekä jättää tilintarkastajille tilinpäätös ja vuosikertomus,

kutsua liittokokous koolle ja valmistella siinä käsiteltävät asiat,

esittää liittokokoukselle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta,

laatia seuraavan kalenterivuoden tulo- ja menoarvio ja esittää se liittokokoukselle,

huolehtia liittokokouksen päätösten toimeenpanosta,

valvoa näiden sääntöjen, hallituksen niiden nojalla tekemien päätösten ja liiton tekemien sopimusten noudattamista sekä päättää asiain vaatimista toimenpiteistä, jos näitä sääntöjä, päätöksiä tai sopimuksia rikotaan,

päättää toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai toimitusjohtajanvaramiehen ja liiton johtavassa asemassa olevien toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta ja erottamisesta,

nimetä liiton toimintaa varten toimikuntia, työryhmiä ja ne valiokunnat, joiden valinta ei sääntöjen mukaan kuulu liittokokoukselle

päättää liiton edustajista keskusliiton hallitukseen

käsitellä työpaikoilla syntyneitä selkkauksia ja päättää niiden vaatimista toimenpiteistä,

tehdä päätös jäseneksi hyväksymisestä, erottaa jäsen, joka ei noudata liiton päätöksiä tai muutoin toimii vastoin liiton tarkoitusta, on jättänyt täyttämättä sääntöjen 4.2, 4.3 tai 4.4 tai 4.5 §:ssä tarkoitetun liittymisvelvollisuuden, laiminlyönyt 6 §:ssä tarkoitetuntiedonantovelvollisuutensa, jättänyt liiton päättämät maksut suorittamatta tai, jonka osalta on olemassa muu lakiin tai näihin sääntöihin perustuva erottamisoikeus;

päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,

päättää kannattaja- ja liitännäisjäsenistä ja

esittää varsinaiselle liittokokoukselle kutsuminen kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi.

 Hallitus voi nimetä myös toimikunnan edistämään terveen liiketoiminnan periaatteita ja valmistelemaan kurinpitoasioita.

22 § Hallituksen työvaliokunta

Hallituksen työvaliokunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä enintään yhdeksän (9) hallituksen keskuudestaan valitsemaa muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan kullekin varsinaiselle jäsenelle varajäsenen. Työvaliokunta toimii vaalivaliokuntana, jollei vaalivaliokuntaa valita.  Muut työvaliokunnan tehtävät määrää hallitus.

Työvaliokunnan jäsenet on pyrittävä valitsemaan toimialan erikokoisista ja -tyyppisistä yrityksistä näiden merkitystä vastaavassa suhteessa.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

23 § Vaalivaliokunta

Mikäli varsinainen liittokokous päättää vaalivaliokunnan valitsemisesta, vaalivaliokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Kunakin vuonna heistä eroaa kolme, joita ei välittömästi voida valita uudelleen. Erovuoroisuus ratkaistaan valiokunnan kahtena ensimmäisenä toimintavuotena arpomalla. Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Vaalivaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on:

tehdä varsinaiselle liittokokoukselle ehdotus hallituksen jäsenmääräksi, hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi sekä kahdeksi tilintarkastajaksi ja kahdeksi varatilintarkastajaksi,

tehdä varsinaiselle liittokokoukselle ehdotus keskusliiton edustajistoon valittaviksi liiton edustajiksi ja varaedustajiksi,

tehdä hallitukselle ehdotus keskusliiton hallitukseen valittaviksi liiton edustajiksi ja varaedustajiksi ja

tehdä varsinaiselle liittokokoukselle ehdotus vaalivaliokunnan jäsenten valitsemiseksi erovuoroisten sekä kesken toimikautensa eronneiden tilalle.

Vaalivaliokunnan on ehdotusta laatiessaan huolehdittava siitä, että se kokonaisuutena tarkasteltaessa täyttää tasapuolisuuden vaatimukset suhteessa liiton jäsenten eri kokoon ja eri tyyppeihin sekä näiden merkitykseen.

24 § Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa liiton juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä

valmistella liittokokouksen, hallituksen, työvaliokunnan ja vaalivaliokunnan kokouksissa esille tulevat asiat sekä huolehtia niiden päätösten toimeenpanosta,

johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt,

huolehtia hallituksen apuna liiton varojen hoidosta ja kirjanpidosta ja

ottaa ja erottaa liiton henkilökunta lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia toimihenkilöitä ja määrätä sen työsuhteen ehdoista.

Toimitusjohtajan sijaisena toimii varatoimitusjohtaja.

25 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja tai hallituksen määräämät henkilöt aina kaksi yhdessä.

26 § Liiton tilit

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain.

Tilinpäätös ja vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi maaliskuun 15. päivään mennessä.

Tilintarkastajien lausunto on annettava hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

IV Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

27 § Toimintaolojen valvonta

Liiton jäseneksi hyväksytyn yrityksen on järjestettävä elinkeinotoimintansa, työolot ja työsuhteet voimassa olevien lainsäännösten ja liiton jäseniä sitovien sopimusten sekä liiton päätösten mukaisiksi.

Liiton edustajalla on oikeus saamansa tehtävän mukaisesti ottaa selkoa jäsenyyteen perustuvien velvoitteiden noudattamisesta ja työoloista jäsenyrityksissä.

28 § Sopimusten tekeminen

Jäsen ei saa tekemässään sopimuksessa poiketa sellaisesta yleisesti noudatetusta työnantajaperiaatteesta, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti olisi omiaan heikentämään työnantajien asemaa.

Jäsen ei saa hallituksen luvatta tehdä palveluksessaan olevia koskevaa työehtosopimusta.

29 § Ilmoitus lakosta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä

Jos jäsenen yrityksessä uhkaa syntyä lakko, on jäsenen siitä ilmoitettava heti liiton hallitukselle, jonka on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Mitä tässä on sanottu lakosta, koskee soveltuvin osin myös saartoja ja muita työtaistelutoimenpiteitä.

Mikäli lakko on syntynyt jäsenen yrityksessä, on siitä viipymättä ilmoitettava liitolle, minkä lisäksi jäsenen on annettava liitolle kaikki sen pyytämät lakkoa koskevat tiedot.

Ilmoitus lakon uhasta ja syntyneestä lakosta on liiton viipymättä tehtävä keskusliitolle. Mitä tässä on sanottu lakos­ta, koskee soveltuvin osin myös saartoja ja muita työtaistelutoimenpiteitä.

30 § Jäsenen tai liiton toimeenpanema työtaistelu

Hallitus voi antaa jäsenelle luvan työtaistelun toimeenpanemiseen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava toimenpiteen ja aiotun työtaistelun laajuus. Hallitus voi tehdä päätöksen työsulusta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä ja niiden kattavuudesta. Jos liitto aikoo ryhtyä työsulkuun, on siihen saatava keskusliiton hallituksen lupa.

31 § Kielto ottaa työhön lakossa olevia tai työstä suljettuja

Liiton jäsen ei saa työtaistelutoimenpiteen kestäessä käyttää työssään toisen työnantajan yrityksessä työtaisteluun ryhtyneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä.

32 § Seuraamukset sääntöjen ja päätösten tai yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden vastaisesta menettelystä, liitolle suoritettava hyvitys

Jos jäsen on tahallisesti rikkonut näitä sääntöjä, sääntöjen määräämässä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä, syyllistynyt elinkeinotoiminnassaan rikolliseen tai muutoin jäsenistön yleistä arvonantoa heikentävään menettelyyn tai rikkonut sellaista yleisesti noudatettua elinkeinotoiminta- tai työnantajaperiaatetta vastaan, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti on omiaan vaikeuttamaan liiton toimintaa tai heikentämään elinkeinon ja työnantajien asemaa, voidaan jäsen velvoittaa suorittamaan liitolle hyvitys. Hyvitys määrätään siten, ettei se saa nousta suuremmaksi kuin viimeksi vahvistettu jäsenmaksu liitolle viisinkertaisena.

Hyvityksen määrän ratkaisee välimiesoikeutena lautakunta, johon liiton hallitus ja jäsen, jota asia koskee, valitsee kumpikin yhden jäsenen, ja siten valitut kutsuvat kolmannen puheenjohtajaksi. Jos välimiehet eivät voi sopia puheenjohtajasta, määrää puheenjohtajan Keskuskauppakamarin nimeämä puolueeton henkilö, joka voi jäsenen puolesta valita myös välimiehen, ellei nimeämistä ole suoritettu ja ilmoitettu viikon kuluessa siitä, kun jäsentä on siihen kehotettu.  Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä voimassa olevia säännöksiä.

Jäsenyyden päättyminen liitossa ei estä hyvitystä koskevan menettelyn vireille panoa eikä vireillä olevan menettelyn saattamista loppuun.

Ennen kuin hyvitysmenettelyn aloittamista koskeva hallituksen päätös perusteluineen tehdään, on sille, jota asia koskee, varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

V Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

33 § Sääntöjen muutos ja liiton purkaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa, jos muutosehdotuksen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.

Ehdotus liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos kahdessa toi­siaan seuraavassa liittokokouksessa, joiden väliä on kulunut vähintään kuukausi, on ehdotuksen puolesta annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla liiton toiminnan tavoitteiden mukaiseen tarkoitukseen.

VI Voimaantulo ja siirtymäsäännös

34 § Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Siirtyminen näiden sääntöjen noudattamiseen tapahtuu 1.1.1998.

Liiton hallituksen jäsenten lukumäärä vahvistetaan ja hallituksen puheenjohtajan, kahden varapuheenjohtajan ja jäsenten vaali, hallituksen työvaliokunnan asettaminen sekä tilintarkastajien valinta toimitetaan näiden sääntöjen mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1998 valittaessa hallituksen jäseniä vaalikaudelle 1999 – 2001, asetettaessa työvaliokunnan jäseniä samalle toimikaudelle sekä valittaessa tilintarkastajia vuodelle 1999.

Näiden sääntöjen 18.2 §:ssä tarkoitettu hallituksen jäsenten erovuoroisuus toteutetaan hallituksen kahtena ensimmäisenä toimintavuotena arpomalla.

Yhdistyksen vuoden 1997 syyskokouksessa noudatetaan kuitenkin vuonna 1998 kannettavan jäsenmaksun määräämisessä näiden sääntöjen 5 §:n määräyksiä liittymis- ja jäsenmaksuista, valitaan näiden sääntöjen 15.1 §:n 8 kohdassa tarkoitetut yhdistyksen edustajat keskusliiton edustajistoon sekä päätetään näiden sääntöjen 15.1 §:n 9 kohdassa tarkoitetun mahdollisen vaalivaliokunnan asettamisesta ja valitaan siihen tarvittaessa jäsenet näiden sääntöjen 23 §:n edellyttämällä tavalla.

Näiden sääntöjen mukainen liiton nimi otetaan käyttöön 1.5.2007, mihin saakka liiton nimi on Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry., Finlands Hotell- och Restaurangförbundet FHR rf.

MaRan säännöt (pdf)