Anniskelun arvonlisävero alennettava

Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vähentynyt vuosia. Suurin syy anniskelun laskuun on alkoholiannoksen hinta ravintolassa. Suomessa anniskelun verotus on EU-maiden kireintä.

Mitä anniskelun arvonlisäveron alentaminen tarkoittaisi?

Anniskelun arvonlisäverokanta on nykyisin 24 prosenttia, kun se ravintolaruuista on 14 prosenttia. EU-lainsäädäntö mahdollistaa, että ravintola-anniskeluun sovelletaan samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokailuun.

Alennettu arvonlisävero siirtäisi kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä myös verotuloja.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin vähentäisi valtion anniskelusta saamia arvonlisäverotuloja noin 122 miljoonaa euroa vuodessa. Alentaminen kuitenkin lisäisi ansiotulo-, valmiste- ja muita arvonlisäveroja 51 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion verotulot vähenisivät siten noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Laskennallinen työpaikkavaikutus olisi 2 400 työpaikkaa lisää. Kerrannaisvaikutuksineen arvonlisäveron alentaminen lisäisi kotimaista tuotantoa lähes 300 miljoonaa euroa. Lisäksi verotulot voisivat kasvaa vielä 51 miljoonaa euroa, jos suomalaiset siirtyisivät matkustamaan ulkomaiden sijaan enemmän kotimaassa.

Alennetullakin arvonlisäverolla enemmän verotuloja

Ravintola-anniskelu tuo valtiolle enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu alkoholiannos, vaikka anniskelun arvonlisävero olisi 14 prosenttia. Esimerkiksi ravintolassa nautittu keskiolutpullo tuo 42 senttiä enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu olutpullo.

Jollei arvonlisäveroa alenneta, valtion verotulot vähenevät joka tapauksessa anniskelun määrän vähentyessä myös tulevaisuudessa. Muista jakelukanavista hankittu alkoholi ei kerrytä verotuloja läheskään yhtä paljon kuin ravintolassa nautittu alkoholi.

 

Anniskelu työllistää

Ravitsemistoiminnan työllisyysvaikutus on 99 000 henkilöä. Alkoholijuomien anniskelumyynnin vaikutus on yli 17 000 henkilötyövuotta. Kaikesta alkoholielinkeinoihin liittyvästä työllisyydestä noin 63 prosenttia on ravintoloissa. Se on yli neljä kertaa enemmän kuin alkoholin vähittäismyynnissä.3 Tämä siitä huolimatta, että vain 10,9 prosenttia alkoholista nautitaan ravintoloissa4. Vielä 20 vuotta sitten 20 prosenttia alkoholista nautittiin ravintoloissa. Nykyisin alkoholin matkustajatuonti Suomeen on lähes kaksinkertainen ravintolakulutukseen verrattuna.

Verotulot virtaavat ulkomaille

Suomen matkustustaseen alijäämä on kasvanut viidessä vuodessa 1,1 miljardilla 1,9 miljardiin euroon5. Jos suomalaiset käyttäisivät 1,1 miljardia euroa kotimaan matkailuun ulkomaan matkailun sijaan, julkisyhteisöjen verotulot kasvaisivat arviolta 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtio menettää verotuloja pelkästään Viron matkustajatuonnin vuoksi 188 miljoonaa euroa vuodessa6. Tärkein syy matkustustaseen alijäämän kasvamiseen on Suomen kalleus matkailumaana verrattuna suomalaisten ulkomaan suosikkimatkakohteisiin. Ruokailu ja erityisesti alkoholin nauttiminen ravintolassa on selvästi kalliimpaa kuin suosikkimatkakohteissa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen piristäisi ravintola-alaa ja lisäisi kotimaan matkailua.

Arvonlisäveron alentamisen hyödyt asiakkaille

Anniskelun arvonlisäveron alentaminen laskisi anniskeluhintoja keskimäärin 8,1 prosentilla. Arvonlisäveron alentaminen siirtyisi asiakashintoihin. Kun ravintolaruoan arvonlisävero alennettiin 13 prosenttiin 1.7.2010, veronalennus meni ravintolaruoan hintaan 78-prosenttisesti7. MaRan jäsenyrityksissä alentaminen meni vielä enemmän hintoihin.


Tutustu aiheeseen:

Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin (esite)