Rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviesitystä tulee korjata niin, että siinä huomioidaan kustannustehokkuus. MaRa on yhdessä RAKLin, Suomen Kiinteistöliiton, Kaupan Liiton, Kuntaliiton ja Suomen Omakotiliiton kanssa vedonnut suomalaisiin europarlamentaarikkoihin, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamista koskevaa esitystä muutettaisiin parlamentin käsittelyssä. Fit for 55-tavoitteisiin pyrkimisessä tulee huomioida kustannustehokkaat keinot.
Hallittu ja yhteiskunnan hyväksynnän saama siirtymä ilmastoneutraaliin Eurooppaan vaatii investoinneilta kustannustehokkuutta, sillä rahaa ja tekijöitä on rajallisesti. Kustannustehokkuudella myös varmistetaan rakennuskannan päästöjen vähentäminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Pakkokorjaukset koskisivat huomattavaa osaa rakennuskannastamme, vaikka Suomen rakennuskanta on jo nyt energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin eli EPBD:n toteutuminen Euroopan parlamentin vastuuvaliokunnan ITREn esittämässä muodossa olisi erittäin kallis, toteuttamisaikataulultaan epärealistinen ja vaikuttavuudeltaan heikko.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tekemän arvion mukaan rakennusten pakkokorjaukset koskisivat huomattavaa osaa rakennuskannastamme siitä huolimatta, että Suomen rakennuskanta on pohjoisten sääolojen takia jo nyt energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa. Asuinrakennusten osalta korjaukset vaikuttaisivat suoraan yli kahteen miljoonaan henkilöön Suomessa. Erityisesti harvaan asutussa, kaupungistuvassa, lähtötasoltaan energiatehokkaan rakennuskannan sekä keskitettyihin energiajärjestelmiin nojaavassa Suomessa vaikutukset nykyisen esityksen kirjauksilla tulisivat erittäin kalliiksi. Energiatehokkuuden parantaminen on järkevää toteuttaa muun korjaustoiminnan yhteydessä.
Direktiiviesityksen hyväksyttävyyden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden osalta keskeiset ongelmat ovat seuraavat:
- Kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja joiden korjauskustannuksiin ei ole tälläkään hetkellä saatavilla rahoitusta.
- Suomalaisen energiajärjestelmän erityispiirteitä (keskitetyt energiajärjestelmät) ja nopeaa vähäpäästöistymistä ei ole otettu huomioon.
- Energiatehokkuutta parannetaan käytännössä aina osana muuta peruskorjausta, jos rakennukselle on käyttöä tulevaisuudessa. EPBD-esitys on ristiriidassa tätä hyvää käytäntöä vastaan.
- Latauspisteitä rakennetaan jo markkinaehtoisesti todellisen tarpeen mukaan. EPBD-esitys vaatii ylimitoitetusti rakentamaan ei-asuinrakennusten parkkipaikoille peruslatauspisteitä, mikä aiheuttaa kohtuuttomia investointi- ja ylläpitokustannuksia rakennusten omistajille.
- EPBD-esitys tulee ylikuumentamaan rakentamismarkkinat mittavilla velvoitteilla ja mahdottomilla aikatauluilla Euroopan laajuisesti. Vaatimusten toteuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ei ole mahdollista.
MaRa pitää erityisen huolestuttavana myös sitä, että EPBD-esityksen nojalla sähköautojen peruslatauspisteitä jouduttaisiin rakentamaan Suomeen huomattavasti yli todellisen tarpeen. Komission ehdotuksen nojalla sähköautojen latauspisteitä täytyisi asentaa ei-asuinrakennusten yhteydessä oleville yli 20 parkkipaikan pysäköintialueille 10 % parkkipaikkojen kokonaismäärästä. Tällä hetkellä vaatimuksen täyttää yksi peruslatauspiste. Ehdotus koskisi valtavaa määrää matkailu ja ravintola-alan yrityksiä, joilla on isoja pysäköintialueita huippusesonkeja ja vilkkaita asiointiaikoja varten, mutta suurimman osan aikaa parkkipaikat ovat vähäisellä käytöllä. Latauspisteitä jouduttaisiin rakentamaan pysäköintialueille kymmeniä ja hyvin laajoille parkkipaikoille jopa satoja. Kustannukset peruslatauspisteistä olisivat kymmenissä tai jopa sadoissa tuhansissa euroissa per pysäköintialue.
Liikenteen käyttövoimamurroksessa sähköistymisellä on keskeinen merkitys. Sähköautojen ja latauspisteiden teknologia kehittyy nopeaa vauhtia ja lataamistarve ja tavat muuttuvat vastaavasti. Sähköautojen käyttäjät tukeutuvat jo tällä hetkellä pika- ja suurteho-latauspisteisiin, jotka mahdollistavat lataamisen lyhyessä ajassa eri asiointien yhteydessä. Sähköautojen latauspisteiden määrä erityisesti olemassa olevien ei-asuinrakennusten kohdalla tulisi jättää kussakin jäsenvaltiossa päätettäväksi. MaRa on lähettänyt sähköautojen latauspisteistä erillisen kirjeen suomalaisille europarlamentaarikoille tammikuussa 2023.