Aihe: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)
Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet,
Olemme tyytyväisiä, että aiemmin esittämämme huolet ovat nousseet esille ITRE-valiokunnassa toimestanne. Katsomme silti, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toteutuminen ITRE:n esittämässä muodossa on erittäin kallis, toteuttamisaikataulultaan epärealistinen ja vaikuttavuudeltaan heikko. Se merkitsisi Euroopan laajuisia vaikeuksia rakennetussa ympäristössä ilman, että velvoitteilla tehokkaasti vähennettäisiin EU:n kasvihuonepäästöjä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n arvion mukaan rakennusten pakkokorjaukset koskisivat 40 prosenttia rakennuskannastamme siitä huolimatta, että Suomen rakennuskanta on pohjoisten sääolojen takia jo nyt energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa. Asuinrakennusten osalta korjaukset vaikuttaisivat suoraan yli kahteen miljoonaan henkilöön Suomessa. Erityisesti harvaan asutussa, kaupungistuvassa, lähtötasoltaan energiatehokkaan rakennuskannan sekä keskitettyihin energiajärjestelmiin nojaavassa Suomessa vaikutukset nykyisen esityksen kirjauksilla tulisivat erittäin kalliiksi. Energiatehokkuuden parantaminen on järkevää toteuttaa muun korjaustoiminnan yhteydessä.
Euroopan unionin neuvoston yleisnäkemys EPBD:n uudistamisesta on oikean suuntainen. Me allekirjoittaneet järjestöt pyydämme teitä vaikuttamaan sen hyväksi, että esitys muuttuisi myös parlamentin käsittelyssä niin, että Fit for 55-paketin tavoitteet rakennuskannassa saavutetaan kustannustehokkailla keinoilla. Hallittu ja yhteiskunnan hyväksynnän saama siirtymä ilmastoneutraaliin Eurooppaan vaatii investoinneilta kustannustehokkuutta, sillä rahaa ja tekijöitä on rajallisesti. Kustannustehokkuudella myös varmistetaan rakennuskannan päästöjen vähentäminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Haluamme samalla tarjota kaiken asiantuntijaosaamisemme käyttöönne, jotta direktiivi palvelisi suunnitellusti niin Suomen kuin EU:n kunnianhimoisia energia- ja ilmastotavoitteita niin, että EU-jäsenmaiden kansalaisia ja yhteisöjä ei kuriteta energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kalliilla ja tehottomilla vaatimuksilla.
Direktiiviesityksen hyväksyttävyyden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden osalta keskeiset ongelmat ovat seuraavat:
• Kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja joiden korjauskustannuksiin ei ole tälläkään hetkellä saatavilla rahoitusta.
• Suomalaisen energiajärjestelmän erityispiirteitä (keskitetyt energiajärjestelmät) ja nopeaa vähäpäästöistymistä ei ole otettu huomioon.
• Energiatehokkuutta parannetaan käytännössä aina osana muuta peruskorjausta, jos rakennukselle on käyttöä tulevaisuudessa. EPBD-esitys on ristiriidassa tätä hyvää käytäntöä vastaan.
• Latauspisteitä rakennetaan jo markkinaehtoisesti todellisen tarpeen mukaan. EPBD-esitys vaatii ylimitoitetusti rakentamaan ei-asuinrakennusten parkkipaikoille peruslatauspisteitä, mikä aiheuttaa kohtuuttomia investointi- ja ylläpitokustannuksia rakennusten omistajille.
• EPBD-esitys tulee ylikuumentamaan rakentamismarkkinat mittavilla velvoitteilla ja mahdottomilla aikatauluilla Euroopan laajuisesti. Vaatimusten toteuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ei ole mahdollista.
Nyt on aika vaikuttaa siihen, kuinka vihreä siirtymä toteutetaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti suunnaten rajalliset resurssit oikein Euroopassa, myös suomalaisessa rakennuskannassa.
Kohteliaimmin
toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto ry
toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto ry
toimitusjohtaja Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
toimitusjohtaja Minna Karhunen, Suomen Kuntaliitto ry
toiminnanjohtaja Marju Silander, Suomen Omakotiliitto ry
Lisätietoja:
Tekninen johtaja Mikko Somersalmi (RAKLI), johtava asiantuntija Petri Pylsy (Suomen Kiinteistöliitto), johtava asiantuntija Marja Ola (Kaupan liitto), lakimies Kai Massa (MaRa), erityisasiantuntija Vesa Peltola (Suomen Kuntaliitto), toiminnanjohtaja Marju Silander (Suomen Omakotiliitto)