Sähköautojen latauspisteet lisääntyvät markkinaehtoisesti

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan huoltoasemaketjuille säädetään lailla velvoite tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen.  
 
MaRa katsoo, että liikenneasemia koskeva pakkovelvoite on perusteeton. EU:n jakeluinfradirektiivin ja sen nojalla annetun kansallisen toimintakehyksen nojalla julkisia latauspisteitä tullaan perustamaan markkinaehtoisesti sitä mukaa kun sähköautot lisääntyvät.

Ei ole olemassa selvitystä, jonka mukaan markkinaehtoisuudella ei voitaisi saavuttaa direktiivin tavoitteita.  Uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin nojalla säädetään toimialaneutraali laki, joka sääntelee latauspisteiden asentamista eiasuinrakennusten yhteydessä oleville parkkipaikoille. Direktiivin sääntely koskee huoltoasemaketjuja kuten muitakin kaupallisia toimijoita ja niiden hallinnassa olevia liikerakennuksia siten kuin siitä tullaan kansallisesti rakentamista koskevassa lainsäädännössä säätämään. Liikenneasemia tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden toimijoiden tapaan.  
 
Nykyinen latauspisteiden verkosto ei ole este sähköautojen hankinnalle ja pisteiden tarpeen kasvaessa niiden määrä myös kasvaa markkinaehtoisesti, kunhan toiminnalle on olemassa liiketoiminnalliset edellytykset. Kansainvälisten selvitysten mukaan Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa selkeästi suurin osa latauksista tapahtuu kotona tai työpaikoilla eli ei-julkisilla latauspisteillä. Latausinfraan voi jakeluinfradirektiivin nojalla liittyä mikä taho tahansa ja koska tahansa. Markkinaehtoinen laajentuminen on paras vaihtoehto myös kuluttajan kannalta. Liikenneasemat lisäävät latauspisteitä omatoimisesti sitä mukaa, kun liiketoiminnalliset edellytykset täyttyvät ja asiakastarve vaatii. Sähkölatauspisteiden asentamisessa ensisijainen markkinahyöty on sähkön myyjillä, ei liikenneasemilla.  
 
Sähköautokannan vähäisyyden ja latauspisteinvestoinnin koon vuoksi liikenneasemien yhteydessä olevista latauspisteistä on erittäin haastavaa saada kannattavia. Investointi on elinkeinonharjoittajalle täysin kannattamaton tai sen takaisinmaksuaika on kohtuuttoman pitkä. Tämä korostuu hyvin kalliiden pikalatauspisteiden kohdalla.  
 
Erityisesti syrjäseudulla olevien pienten liikenneasemayritysten toimintaa rasittaa heikko kannattavuus, mikä on johtanut ja johtaa toimintojen lopettamiseen usealla paikkakunnalla. Liiketoiminnallisesti kannattamattomien, mutta kustannuksia aiheuttavien sähköautojen latauspisteiden asentamista koskeva pakkovelvoite voimistaisi työllistämisen ja alueellisten palveluiden saatavuuden kannalta hyvin negatiivista kehitystä.
 
Liikenneasemilla on merkittäviä eroja erityisesti pihojen ja parkkipaikkojen osalta. Kaupunkiasemilla asiakaspysäköintiä varten on pienimmillään käytössä vain 4–5 parkkiruutua ja niillä pyöritetään merkittävää volyymiä vilkkaalla alueella. Jos tästä pienestä määrästä pysäköintipaikkoja jouduttaisiin varaamaan lain nojalla paikka liikenneaseman liiketoiminnan kannalta kannattamattomalle latauspisteelle, asialla olisi suorien kustannusten lisäksi merkittävä negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun asiakaspaikat eivät enää riittäisi. Norjasta on myös saatu kokemuksia liikenneaseman heikosta soveltuvuudesta lataamispaikan sijaintiin käytännön arjen liikkumisessa.
 
Asiaa käsitellään tarkemmin jakeluinfradirektiiviä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä käsittelevässä MaRan muistiossa.
 
Kunnioittavasti,  
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
 
 
Timo Lappi   
toimitusjohtaja 
 

Veli-Matti Aittoniemi
varatoimitusjohtaja

 

Liite:
Muistio sähköautojen latauspisteistä liikenneasemilla