Seuraavan hallituksen pitää ensitöikseen sopia mittavista toimista, joilla helpotetaan ja nopeutetaan työperäistä maahanmuuttoa, vaatii EK tiedotteessaan. Tulevalla vaalikaudella työperusteisen maahanmuuton määrä pitää vaalikauden loppuun mennessä nostaa kaksinkertaiseksi eli vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan. Uusien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on samalla nostettava kolminkertaiseksi eli vuositasolla 15 000 opiskelijaan. Heistä 75 prosenttia pitäisi työllistyä valmistumisen jälkeen Suomessa.
EK esittää työlupahakemusten 1 kuukauden käsittelyaikatakuuta ja työvoiman saatavuusharkinnan poistoa sekä maahanmuuttoviraston siirtämistä työvoima- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Ilman päättäväisiä toimia mahdollisuudet pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen menetetään.
ETLA:n tuore selvitys (8.3.2023) osoittaa, että kokoaikatyötä tekevät maahanmuuttajat tuovat enemmän verotuloja kuin synnyttävät tulonsiirtojen tarvetta, vaikka työntekijät toimisivat alojen alimmilla työehtosopimusten sallimilla palkkatasoilla. Työperäisen maahanmuuton suora vaikutus julkiseen talouteen on siis positiivinen kokoaikaisen työntekijän tulotasosta riippumatta.
– Hallituksen toimenpiteet on mitoitettava niin, että asetettu tavoite varmasti saavutetaan. Tämä edellyttää hallituksen ehdotonta sitoutumista työperäisen maahanmuuton voimakkaaseen lisäämiseen, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo tiedotteessa.
Suomen on markkinoitava maailmalla itseään opiskelu- ja työntekomaana. Opiskelijoiden siirtymistä työelämään on helpotettava ja Suomessa tutkinnon suorittaneille on annettava oleskelulupa ilman uutta hakemusta.
EK korostaa, että ongelma ei ratkea, jos suomalaiset siirtyvät yrityksestä toiseen tai toimialalta toiselle. Työikäisiä suomalaisia on aivan liian vähän ja ongelma pahentuu nopeasti.