EU:n komissio teki syyskuussa 2018 ehdotuksen kellojen siirtelystä luopumisesta kaikissa EU-maissa. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo kuluvana vuonna. Jäsenvaltiot ilmoittivat kuitenkin tarvitsevansa lisäaikaa asian käsittelyyn. Uusi tavoite siirtelystä luopumiselle asetettiin alustavasti vuoteen 2021.

Asia etenee niin, että kellojen siirtelystä luopumisesta päätetään ensin EU-tasolla. Tämän jälkeen kukin jäsenvaltio voi kansallisesti päättää, mihin aikavyöhykkeeseen se kuuluu. EU:n tasolla asiasta päätetään säätämällä direktiivi, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio muuttaa omaa lainsäädäntöään.

Direktiivin käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellojen siirtelyn lopettamisesta. Parlamentti hyväksyi ehdotuksen selvällä ääntenenemmistöllä.

EU:n jäsenvaltiot käyvät tällä hetkellä ehdotusta kansallisesti läpi. Kellojen siirtelystä voidaan luopua näillä näkymin vuonna 2021.

Suomessa viime syksynä käydyn lausuntokierroksen perusteella kellojen siirtelystä luopuminen sai laajasti kannatusta. Eri sidosryhmien lausunnoissa tuotiin esille sekä talvi- että kesäajan valintaa tukevia perusteluja. Lopulta valtioneuvosto päätyi alustavasti pitämään talviaikaa parhaimpana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi EU-neuvotteluissa.

MaRa on nähnyt perusteltuna, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirtelystä tulee luopua. Pysyvää talviaikaa tai pysyvää kesäaikaa koskevaa valintaa tärkeämpänä MaRa on pitänyt sitä, että Suomi koordinoi mahdollisuuden siirtyä esimerkiksi samaan aikavyöhykkeeseen Ruotsin ja Keski-Euroopan valtioiden kanssa. Perusteltua olisi, että Suomen ja Ruotsin sekä Keski-Euroopan valtioiden välinen aikaero ei ainakaan kasvaisi nykyisestä.