Ravintolaruokailun määrä palaa ennalleen koronapandemian jälkeen. Ravintoloissa paikan päällä ruokailleiden osuus on laskenut kahden vuoden takaisesta, mikä aiheutuu koronapandemiasta. Ruoan laatu on noussut tärkeimmäksi ruokapaikan valintakriteeriksi, kun taas edullisen hintatason merkitys on pienentynyt huomattavasti. Ravintolaruoan nauttiminen kotona on yleistynyt merkittävästi pandemian aikana. Korona on vauhdittanut myös luopumista käteisestä. Hampurilaiset ja pizza ovat korona-ajan voittajia.

Juuri valmistuneen ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan 75 prosenttia kuluttajista aterioi ravintolaruokaa vähintään kerran kahden viikon aikana. Kehityksessä on pudotusta aiempiin vuosiin verrattuna. Ravintolakäyntien tiheyteen on luonnollisesti vaikuttanut koronapandemia ja siihen liittyvät ravintoloiden asiakaspaikkamäärien sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset, matkustusrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset.

Ruoan laatu on palannut yhden välikauden jälkeen tärkeimmäksi ruokailupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Valintaperusteista merkitystään ovat nostaneet laadun lisäksi muun muassa tietyn ruokalajin saanti ja ravintolan maine tai imago. Ravintolan sijainnin merkitys puolestaan on pudonnut kärkisijalta toiseksi tärkeimmäksi perusteeksi. Edullisen hintatason merkitys ruokailupaikan valintakriteerinä on laskenut huomattavasti.

– Hampurilaiset ja pizzat ovat korona-ajan voittajia. Myös niiden tarjonta ja valikoima ovat kasvaneet. Hampurilaisten ja pizzojen yhteenlaskettu määrä aterian pääruokana kasvoi vuoden 2018 tutkimuksen 24 prosentista 31 prosenttiin. Kasvisruoan ja salaattien kysyntä aterian pääruokana laski vuoden 2018 tutkimuksen 11 prosentista 9 prosenttiin, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.

Korona-aika on vauhdittanut siirtymistä pankkikorttien käyttöön. Käteisen käyttö ravintolaostoissa on laskenut 21 prosentista 10 prosenttiin. Myös lounassetelien ja -korttien käyttö on lisääntynyt. Kuluvan vuoden erikoislaatuisuus näkyy myös siinä, että aterioita nautitaan ravintoloissa paikan päällä huomattavasti aiempaa harvemmin.

– Vuoden 2018 ja 2016 trenditutkimuksissa noin 90 prosenttia kuluttajista oli syönyt edellisen aterian paikan päällä ravintolassa, mutta nyt osuus on laskenut 68 prosenttiin. Siten lähes kolmannes kuluttajista ottaa aterian mukaan tai se toimitetaan heille kuljetuspalvelua käyttäen, Peltoniemi toteaa.

Henkilöstöravintolat on yksi ravintolasektorin pahiten koronasta kärsineistä toimialoista. Tämä näkyy myös kyselyssä, kun edellisen ruokailupaikan tyyppiä tiedustellaan. Henkilöstöravintolat kasvattivat vielä vuonna 2018 reippaasti osuuttaan, mutta vuonna 2020 suunta on ollut alaspäin.

– Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden liikevaihto on romahtanut huhti- ja lokakuun välisenä aikana kuukausittain 50–90 prosenttia. Suuri osa työntekijöistä ja opiskelijoista on siirtynyt etätyön ja -opiskelun myötä terveellisiä ja monipuolisia aterioita tarjoavista ravintoloista yksipuolisempaan kotiruokailuun. Tällä on huomattavia negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Paluu etätyöstä ja -opiskelusta normaaliin niin pian kuin mahdollista olisikin äärimmäisen tärkeää paitsi talouden myös kansanterveyden näkökulmasta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Tämänvuotisessa ravintolaruokailun trenditutkimuksessa oli mukana kaksi ajankohtaista teemakysymystä, joilla pyrittiin hahmottamaan kuluttajien näkemyksiä ravintolapalvelujen käytön mahdollisista muutoksista koronkriisin jälkeisessä maailmassa. Kuluttajat eivät ole hylkäämässä ravintolapalveluja, sillä lähes kolme neljästä kuluttajasta aikoo käyttää ravintolapalveluja tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. 12 prosenttia aikoo käyttää ravintolapalveluja enemmän kuin ennen koronakriisiä ja 13 prosenttia vastaavasti vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

Ravintolaruoan kuljetuspalveluille on tilausta tulevaisuudessakin, sillä 13 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää niitä jatkossakin enemmän kuin ennen koronakriisiä.

Ravintolaruokailun trenditutkimuksen toteutti Kantar TNS MaRan toimeksiannosta. Kysely perustuu 2 108 suomalaisen 15–69-vuotiaan kuluttajan haastatteluun.

 

 

Lisätietoja   

pääekonomisti Ari Peltoniemi, 044 750 4511