Vuonna 2021 matkailijoiden kulutus pienenee 40–50 prosenttia Suomessa. Jos matkailun elpyminen alkaa loppukesällä, kulutus supistuu noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta talvikaudella 2021–2022, kulutus vähenee noin 50 prosenttia eli noin 8 miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on virkatyönä laatinut matkailukysynnän kehitystä kuvaavan arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.
Matkailualan tulee myös varautua vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa vuoden 2019 lukuja pienemmäksi. Matkustuslinjausten rajoittavuus voi hidastaa matkailun palautumista.
Euromäärissä eniten supistuu ulkomaisten matkailijoiden kulutus
Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 80 prosenttia eli 3,8–4,2 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa. Matkailuvientiä on ulkomaalaisten matkailusta Suomeen jäävä raha.
Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus Suomessa vähenee noin 80 prosenttia eli noin 1,8–2 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia. Vuonna 2021 osuus on enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista.
Kotimaanmatkailu supistuu arvioiden mukaan noin 8–18 prosenttia eli 0,7–1,6 miljardia euroa vuonna 2021. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–86 prosenttiin. Kotimaanmatkailun kysyntä kannattelee monen matkailuyrityksen peruskassavirtaa ja reagoi nopeasti rajoitusten kiristämiseen ja lieventämiseen. Työmatkustuksen puuttuminen hidastaa kotimaanmatkailun kysynnän kehitystä.
Euromääräisesti matkailukysyntä vähenee eniten eli noin 2,7–3,1 miljardia euroa henkilöliikenteessä ja erityisesti lento- ja laivaliikenteessä.
Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa
Arvioiden avulla ei voida tarkastella matkailukysynnän elpymistä alueellisesti. Kehityksen arviointi perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin ja arvioihin koronapandemian vaikutuksista matkailualalle. Näkemykset on suhteutettu Tilastokeskuksen ja Visit Finlandin tuottaman Matkailutilinpidon lukuihin.
Arviot perustuvat 10.3.2021 tilanteeseen ja niitä päivitetään säännöllisesti. Arvioita hyödynnetään, kun suunnitellaan matkailualan elvytystoimenpiteitä. Nyt julkaistu arvio koskee vuosia 2021 ja 2022. Toimijat julkaisivat 22.2.2021 arvionsa vuoden 2020 toteutuneesta kehityksestä. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailijoiden kulutusta Suomessa yli 40 prosenttia.
Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 029 504 7012
Manager, Research Katarina Wakonen, Visit Finland, puh. 040 072 3088
yliaktuaari Ossi Nurmi, Tilastokeskus, puh. 029 551 2984
pääekonomisti Ari Peltoniemi, MaRa ry, puh. 044 750 4511
toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, SMAL ry, puh. 040 575 1303