Valtioneuvosto on tänään tehnyt päätöksiä matkustussäännöistä Suomeen. Hyvää on se, että työmatkailu EU- ja Schengen -maista matkustaville sallitaan. Erittäin kielteistä matkailualan ja työntekijöiden kannalta on, että Suomi ylläpitää selvästi kireämpiä matkustussääntöjä EU:n sisällä kuin EU on suosittanut. Kilpailu kansainvälisistä matkailijoista alkaa erittäin kireänä, kun koronarajoitukset hellittävät. Suomi ei voi ylläpitää kilpailijamaita tiukempia matkustussääntöjä. Jos Suomi myöhästyy matkailun avaamisessa, matkailualan ahdinko jatkuu. Matkailun kokonaiskysyntä väheni viime vuonna 7 miljardia euroa. Uhkana on, että se vähenee tänä vuonna vielä enemmän, jollei matkailua avata kilpailijamaiden tahdissa. Pahiten tiukat matkailusäännöt iskevät Finnairin lisäksi hotelli- ja ohjelmapalvelualaan.

Valtioneuvoston matkustussäännöt ovat selkeässä ristiriidassa EU:n suositusten kanssa. EU:n sisäisessä matkustamisessa maat on luokiteltu vihreiksi, oransseiksi, punaisiksi ja uutena luokkana tummanpunaisiksi maiksi. Vihreistä maista matkustamista ei tule rajoittaa ja oranssista, punaisesta ja harmaasta maasta matkustaville suositellaan lähtömaatestiä. Tiukempia terveysturvallisuustoimia edellytetään ainoastaan tummanpunaisista maista matkustaville. Kolmansista maista suuntautuva matkailun terveysturvallisuuskäytännöt perustuvat myös EU:n neuvoston suosituksen mukaisesti riskiperusteisuuteen, jossa kriteerinä olevaa lähtömaan ilmaantuvuuslukua on nostettu 25:sta 75:een. 

– Valtioneuvoston tämänpäiväisessä päätöksessä ei näy lainkaan EU:n neuvoston antama suositus, josta Suomikin on ollut päättämässä. Vihreistä maista matkustaville ei tulisi asettaa lainkaan rajoituksia. Muista kuin tummanpunaisista maista matkustavilta voidaan vaatia vain lähtömaassa tehtyä testiä. Vain tummanpunaisista maista matkustaville voidaan asettaa tiukempia terveysturvallisuusehtoja. Suomen matkailuala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Meidän ei ole mahdollista ylläpitää näin tiukkoja rajoituksia. Matkailu on suuri vientiala, sen osuus Suomen kokonaisviennistä ennen koronaa oli 5,2 prosenttia ja palveluvienneistä 16 prosenttia. Ala työllistää 142 000 henkilöä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Koronakriisi iski ennennäkemättömällä voimalla matkailualaan maaliskuun lopussa 2020. Sen jälkeen ulkomaalaisia matkailijoita ei ole käytännössä ollut. Ulkomaalaiset matkailijat ovat elintärkeitä erityisesti hotelleille ja ohjelmapalvelualan yrityksille.

– Tammikuussa tehdyn jäsenkyselymme mukaan lähes 80 prosenttia ohjelmapalvelualan yrityksistä arvioi menettävänsä liikevaihtoaan tammi-maaliskuussa vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan aikaan. Peräti 44 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla ensi syksynä. Majoituspalvelujen kysyntä, etenkin pääkaupunkiseudulla, on ollut koko korona-ajan heikkoa. Ulkomaalaisten asiakkaiden yöpymisten osuus on yli puolet Helsingissä normaaliaikana. Korona-aikana hotellien käyttöaste on vaihdellut 15 ja 25 prosentin välillä siitä huolimatta, että osa hotelleista on ollut koronaepidemian aikana suljettuina, synkimpinä aikoina jopa puolet. Kumpikaan toimiala ei voi korvata ulkomaalaisten asiakkaiden puuttumista kotimaisilla asiakkailla, Lappi sanoo.

Valtioneuvosto on valmistelemassa matkustamista koskevaa lainsäädäntöä, joka tulisi voimaan heinäkuussa.

– Lainsäädännön tulee olla kilpailukykyinen ja perustua EU:ssa yhdessä sovituille periaatteille. Alan yritykset ja työntekijät tarvitsevat kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Kun rokotukset ovat edenneet Suomessa hyvin ja riski vakavista tautimuodoista on väistymässä, perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ja EU:n keskeisenä periaatteena olevaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta ei voida enää rajoittaa. Liian tiukoilla matkustussäännöillä on kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset  alan yrityksiin ja työntekijöihin, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja  

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549