Hallitus on päättänyt tänään, että Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan ravintolat siirtyvät leviämisalueen rajoitusten piiriin. Hallitus päätti näiden maakuntien lisäksi myös muiden leviämisalueilla olevien ruokaravintoloiden toiminnan rajoitusten jatkumisesta, vaikka THL on luokitellut ne yhtä vähäriskisiksi tiloiksi kuin elintarvikkeita ja erikoistavaroita myyvät kaupat, parturit ja kampaamot. Hallitus ei ole esittänyt lainkaan perusteita sille, miksi vain tätä yhtä vähäriskistä toimintaa rajoitetaan. Ravintolatoiminnan rajoitukset aiheutuvat valtaosin omasta tahdostaan rokotuksen ottamatta jääneiden sairastumisesta ja sen myötä sairaan- ja tehohoidon kuormittumisesta. Ravintolayrittäjien ja -työntekijöiden kannalta on kohtuutonta, että vapaaehtoisesti rokotteen ottamatta jääneiden sairastuminen johtaa elinkeinovapauden ja työnteon oikeuden rajoittamiseen. Miksi kansalaisten oikeutta olla ottamatta rokotetta suojellaan enemmän kuin yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä oikeutta toimeentuloon. Hallituksen päätös ei ole välttämätön eikä oikeasuhtainen, kuten perustuslaki ja tartuntatautilaki edellyttävät. MaRalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kantelu oikeuskanslerille jäsenyritystensä ja niiden työntekijöiden perustuslaillisten oikeuksien puolustamiseksi.

Miksi ravintolayrittäjien ja -työntekijöiden pitää kärsiä negatiiviset seuraukset, kun osa kansalaisista laiminlyö koronarokotteen ottamisen

Koronapandemiaan liittyvät valtioneuvoston päätökset ovat kurittaneet ravintolayrittäjiä ja -työntekijöitä jo 20 kuukautta. Tästä on ollut seurauksena monen yrityksen ja niiden toimipaikkojen lopettamisen, yritysten velkavuoren syntyminen sekä yrittäjien ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä taloudellinen ja henkinen ahdinko.

Alan yrittäjät luottivat hallituksen syyskuun alussa päättämän hybridistrategian mukaisesti, että rajoitukset puretaan, kun 80 prosenttia on saanut täyden rokotesuojan tai kaikilla on ollut mahdollisuus saada rokote. Myös pääministeri Sanna Marin totesi tämän julkisuudessa useita kertoja.

– Tuolloin yrittäjille syttyi ensimmäisen kerran koronapandemian aikana toivon kipinä, että viimeinkin kurimus päättyy, liiketoiminta normalisoituu ja kaikki lomautetut työntekijät voidaan kutsua takaisin töihin. Valtioneuvoston viime viikolla ja tänään tekemät päätökset ravintolatoiminnan rajoitusten jatkumisesta palauttivat yrittäjät takaisin karuun arkeen. Miksi ravintola-alaa kuritetaan aina, vaikka alkusyy sairaan- ja tehohoidon kuormittumiseen on muualla, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Tartuntojen kasvu koronapandemian aikana on aiheutunut suomalaisten palattua ulkomailta, jalkapallofanien palattua Pietarista, viruksen levitessä rakennustyömailla ja tehtaissa ja nyt viimeisenä vapaaehtoisesti rokotteet ottamatta jättävien keskuudessa perhepiirissä ja yksityisissä tapaamisissa.

– Valtioneuvoston ratkaisuna on aina ollut ravintolarajoitusten kiristäminen. Valtioneuvosto ei ole kertaakaan puuttunut viruksen leviämisen alkusyihin. Tämä ei voi jatkua näin. Valtioneuvosto ei voi laittaa ravintolayrittäjiä ja -työntekijöitä kärsijöiksi aina, kun sairaan- ja tehohoito kuormittuu, Lappi jyrähtää.

Valtioneuvosto sysää rokotekattavuuden nostamisen yrittäjien ja työntekijöiden huoleksi

Ravintolat voivat vapautua rajoituksista koronapassia käyttämällä. Suurin osa kansalaisista ymmärtää, että koronapassin käyttöönotto ei ole ravintoloiden keksintö, vaan se on keino välttää yrityksen konkurssit ja työpaikkojen häviäminen. Hallitus, THL ja terveysviranomaiset eivät ole onnistuneet nostamaan rokotekattavuutta riittävästi. Kun hallitus on neuvoton keinoista, joilla rokotekattavuutta nostetaan, se käyttää ravintoloita tähän tarkoitukseen.

– Ravintolayrittäjät ja -työntekijät joutuvat kohtaamaan rokotteita ja koronapassin käyttöä vastustavien mielipahan ja aggressiivisen käytöksen sekä somessa että työpaikoillaan. Tämä on erittäin ikävää erityisesti työntekijöiden kannalta. Heillä on tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin, ja sitten he joutuvat vielä kokemaan tällaista. Vetoankin kaikkiin ravintola-asiakkaisiin, että he ymmärtäisivät alan ahdingon eivätkä kohdistaisi mielipahaansa yrittäjiin ja työntekijöihin, Lappi kehottaa.

Kuinka paljon tartuntoja on ravintoloissa?

Tartunnanlähteistä on erittäin vaikeaa saada tietoja THL:lta tai alueellisilta terveysviranomaisilta. Ravintolayrittäjien ja -työntekijöiden oikeusturvan kannalta on kuitenkin välttämätöntä saada tietoja ravintoloissa ja yökerhoissa tapahtuneiden tartuntojen määrästä.

– Olemme yrittäneet saada kaikin käytettävissä olevien keinoin tietoa siitä, kuinka paljon tartuntoja on ollut ravintoloissa ja yökerhoissa. Saamiemme tietojen mukaan ravintoloissa tapahtuneet tartunnat ovat olleet vähäisiä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla, Lappi toteaa.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 9.11. julkaisemien tietojen mukaan suurin osa tartunnoista saadaan edelleen perhepiirissä ja ystävien kesken. Oulun kaupungin 9.11. ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin 12.11. julkaisemien tietojen mukaan tartuntalähteissä korostuvat perheen sisäiset, yksityistilaisuuksien ja työpaikkojen tartunnat. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan alueella on todettu ravintolalähtöisiä tartuntaketjuja, jotka ovat johtaneet myös sairaalahoitoon. Tarkempaa selvitystä siitä, kuinka monta tartuntaa on lähtöisin ravintoloista, ei ole saatavissa julkisista lähteistä. Kuusamossa tartuntoja tapahtuu lähinnä lasten joukossa eikä ravintoloihin ole liitetty tartuntoja.

– Ravintoloita ei mainita yleisimpien tartuntalähteiden joukossa. Ravintolarajoitukset Kuusamon Rukalla ja Pudasjärven Iso-Syötteellä vääristävät matkailukeskusten välistä kilpailua tulevaa talvisesonkia ajatellen. Ei ole oikeudenmukaista, että hallitus laittaa ankarat rajoitukset voimaan kaikkialla laajalla Pohjois-Pohjanmaan alueella ja tilanteessa, jossa tartuntoja ei ole ravintoloissa, Lappi huomauttaa.

MaRa tekee kantelun oikeuskanslerille

Hallitus teki viime viikolla päätöksen jatkaa ravintolarajoituksia sellaisenaan. Tänään se teki päätöksen Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan ravintoloiden siirtämisestä leviämisvaiheen rajoitusten piiriin. Rajoitukset koskevat myös ruokaravintoloita, vaikka THL on luokitellut ruokaravintoloiden sisä- ja ulkotilat vähäisen riskin tiloiksi. Muita vähäisen riskin tiloja ovat muun muassa elintarvikkeita, kodinkoneita ja urheiluvälineitä myyvät kaupat, parturit, kampaamot, raitiovaunut ja toimistotyyppiset työpaikat.

– Muissa edellä mainituissa tiloissa kuin ravintoloissa ei ole ollut mitään rajoituksia koko koronapandemian aikana. Hallituksen tämänpäiväinen päätös siirtää Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan ravintolat, etenkin ruokaravintolat, leviämisvaiheen rajoitusten piiriin ei ole perustuslain eikä tartuntatautilain mukainen. Odotamme oikeuskanslerilta oikeudellisesti perusteltua näkemystä asiasta, Lappi toteaa.   

 

Lisätietoja          

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549