Loppukesä sujui heikosti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksillä. Puolella alan yrityksistä liikevaihto aleni heinä-syyskuussa vähintään 30 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan 2019. Vähän yli 20 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin vähän. Myös loppuvuosi näyttää vaimealta. Puolella alan yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 20 prosentilla. Alle 20 prosenttia odottaa ainakin vähäistä kasvua. Valtioneuvoston päättämät ravintolarajoitukset pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa aiheuttavat huolta pikkujoulukaudesta, joka on ravintola-alan vuoden tärkein sesonki. Hieman alle 40 prosenttia yrityksistä odottaa vähintään yhtä hyvää pikkujoulukautta kuin 2019. Hieman yli 60 prosenttia sitä huonompaa. Huomioon tulee ottaa, että pikkujoulukausi vuonna 2019 oli erinomainen. Ravintolarajoitusten kumoamisella viivytyksettä on erittäin iso merkitys pikkujoulukauden onnistumiselle, etenkin yöravintoloille. Ulkomaalaisista matkailijoista ja liikematkailijoista riippuvaisten hotellien, ohjelmapalveluyritysten, kongressien ja messujen näkymät loppuvuoteen ovat synkät. Sama koskee henkilöstöravintoloita, joita etätyö painaa raskaasti.


Rajoitukset heikentävät edelleen ulkomaalaisista asiakkaista ja liikematkustajista riippuvaisten yritysten näkymiä

Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten liiketoiminnassa on tapahtunut viime kesän aikana muutos. Osa yrityksistä on jo kasvun tiellä, mutta reilun enemmistön liiketoiminta loppukesällä ja vuoden lopussa on kaukana normaalista. MaRan jäsenkyselyn mukaan kurssiuhan todennäköisyys on kuitenkin vähentynyt, sillä sen uhan alla on ensi vuoden huhtikuuhun mennessä yhdeksän prosenttia yrityksistä ja kaksi prosenttia on lopettanut toimintansa.

– Matkustusrajoitusten jatkuminen vuoden loppuun oli suuri pettymys jäsenyrityksillemme. Eduskunta ei poistanut edes toisen testin vaatimusta Suomessa. Se osoittaa hallituspuolueilta täydellistä välinpitämättömyyttä matkailualan yrittäjien ja työntekijöiden ahdinkoa kohtaan. Epävarmuus varjostaa loppuvuoden näkymiä toimialasta riippumatta kaikilla niillä jäsenyrityksillämme, joiden asiakkaista merkittävä osa on ulkomaalaisia matkailijoita ja liikematkailijoita. Toisaalta talven varaustilanne näyttää hyvältä matkailukeskuksissa. Sputnik-rokote tulisi hyväksyä rokotteena THL:n näkemyksen mukaisesti, jotta venäläiset pääsisivät ilman testiä Suomeen. Tällä olisi erittäin iso merkitys erityisesti Itä-Suomelle ja pääkaupunkiseudulle. Kongressien, messujen, kokousten ja muiden tapahtumien näkymiä heikentävät matkustus- ja ravintolarajoitukset, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Pikkujoulukaudesta voi tulla erittäin hyvä – ravintolarajoitusten purkaminen viivytyksettä on välttämätöntä

Leviämisvaiheen ravintolarajoitukset ovat voimassa maakunnissa, joiden osuus Suomen ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä on yli 50 prosenttia. Ravintola-ala on ainoa toimiala Suomessa, jonka toimintaa rajoitetaan sen jälkeen, kun aluehallintovirastot kumosivat viimeisetkin kokoontumisrajoitukset ja yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset lokakuun alussa.

– Pikkujoulukaudesta on mahdollisuus tulla erittäin hyvä. Olen keskustellut lukuisten jäsenyritystemme kanssa, ja ne kaikki odottavat erinomaista pikkujoulukautta. Ravintoloita koskevat rajoitukset on kumottava, kuten pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa luvannut, kun noin 80 prosentilla väestöstä on ollut mahdollisuus saada täysi rokotesuoja. Koronatodistus toimii välivaiheena hetken aikaa, mutta rajoitukset on purettava viivytyksettä kokonaan. Koronatodistusta ei voida käyttää perusteena jatkaa ankaria ravintolarajoituksia. Ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat kärsineet niin pitkään heikosta toimeentulosta, että he eivät enää pysty kantamaan rajoituksista aiheutuvaa toimeentulon menetystä. Valtioneuvoston tehtävänä on kehittää sairaanhoitojärjestelmää. Ei voi olla niin, että ravintola-ala on ainoana toimialana ankarien rajoitusten piirissä sairaanhoidon kuormittumisen vuoksi, kun samaan aikaan osa väestöstä ei ota rokotetta ja virus leviää rakennustyömailla ja teollisuuslaitoksissa, Lappi sanoo.

Kustannustukilakiesityksessä vanhat ongelmat – tuet eivät kohtaa niitä tarvitsevia

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut uuden kohdennetun kustannustuen kattamaan kiinteitä joustamattomia kustannuksia kesä-syyskuussa. Tuki on kohdennettu erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille.

– Esityksessä on samat vanhat ongelmat kuin aiemmissakin kustannustukilaeissa, minkä takia tuet eivät tavoita valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen rajoitusten piirissä olevia yrityksiä. Esityksessä oleva edellytys liikevaihdon 30 prosentin alenemisesta jättää monet yritykset tuen ulkopuolelle, Lappi toteaa.

Kun kustannustukea alkaa kertyä kiinteistä kuluista vasta liikevaihdon aleneman ylitettyä 30 prosenttia, tuet jäävät pieniksi.

– Suomi on tukenut erityisen surkeasti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan isoja yrityksiä, jotka toimivat toimialojensa veturiyrityksinä. Kun matkustus- ja ravintolarajoitukset jatkuvat vielä lokakuussakin, tuen pitäisi kattaa myös lokakuun. Alamme yritysten näkökulmasta tilanne on ikävä: yhtäältä Suomessa on ollut ankarat rajoitukset jo maaliskuusta 2020 lähtien, mutta valtiontuet ovat olleet EU-maiden heikoimpia. Jäsenyrityksemme ovat saaneet valtiolta tukea heinäkuun 2021 loppuun mennessä noin 400 miljoonaa euroa, joka on vain pieni osa niiden koronan takia kärsimistä tappioista. Lakiesitystä tulisi muuttaa niin, että valtion tuilla olisi oikeasti merkitystä, Lappi sanoo.

 

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 411 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

Lisätietoja   

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549