MaRan jäsenkyselyn mukaan 66 prosentilla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 50 prosentilla huhti-kesäkuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Eniten liikevaihto alenee ravintola-alalla, hotelleilla ja kylpylöillä, ohjelmapalvelualalla, kongresseilla ja messuilla sekä festivaalialalla. Peräti 28 prosenttia alan yrityksistä on konkurssiuhan alla ja kolme prosenttia lopettanut toimintansa lokakuuhun mennessä. Rajoitustoimia on purettava nopeasti. Yritykset tarvitsevat kustannustuki IV:n, jossa 30 prosentin omavastuuosuutta on alennettu merkittävästi ja tukien enimmäismäärää on nostettu 10 miljoonaan euroon. MaRa kannattaa EK:n esitystä ravintolaruoan ja 10 prosentin arvonlisäverokantaan sisältyvien palvelujen arvonlisäveron alentamisesta 5 prosenttiin 12 kuukaudeksi. Valtioneuvoston pitäisi tehdä siitä päätös kehysriihessä ja sen pitäisi tulla voimaan 1.7.2021.

Yhä useampi matkailu- ja ravintola-alan yritys on konkurssiuhan alla (28 prosenttia) verrattuna MaRan maaliskuun alussa tekemään kyselyyn (24 prosenttia). Lopettaneiden osuus (3 prosenttia) on pysynyt samana. Suurin konkurssi- ja lopettamisuhka on ohjelmapalveluissa (44 prosenttia), juhla- ja pitopalveluissa (43 prosenttia), pubeilla ja yökerhoilla (37 prosenttia), ruokaravintoloilla (33 prosenttia) sekä hotelleilla ja kylpylöillä (32 prosenttia).

– Liikevaihdon putoamisessa ja konkurssiuhassa näkyy hyvin julkisen vallan rajoitustoimien vaikutus. Ravintola-, matkustus- ja kokoontumisrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset ovat vaikuttaneet rajulla tavalla toimialamme yrityksiin ja työntekijöihin. Valtioneuvoston ja aluehallintoviranomaisten on purettava rajoitustoimia heti, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Eduskunta on huomauttanut tästä valtioneuvostoa useita kertoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Valtioneuvoston tulee ottaa huomioon eduskunnan päätökset ravintoloita avattaessa

Valtioneuvosto on ilmoittanut, että ravintolasulku puretaan ensi sunnuntain jälkeen. Ravintolayrittäjillä ei ole tietoa siitä, millä toiminnan rajoituksilla ravintolat aukeavat. Lain mukaan valtioneuvosto voi ankarimmillaan rajoittaa ruokaravintoloiden asiakaspaikat puoleen ja anniskelupainotteisten ravintoloiden kolmasosaan, määrätä anniskelun loppumaan klo 17 ja sulkemaan ravintolat klo 18.

– Epätietoisuus ravintoloiden avaamisen edellytyksistä on sietämätöntä yrittäjille ja työntekijöille. Todennäköisesti valtioneuvosto tekee päätöksen torstaina, jolloin yrittäjille jää kolme vuorokautta aikaa tehdä työvuorolistat, tilata elintarvikkeet ja päättää muista avaamiseen liittyvistä asioista taikka päättää, ettei avaaminen ole kannattavaa. Ravintoloiden sulkeminen klo 18 tarkoittaisi illallisia tarjoaville ruokaravintoloille sekä pubeille ja yökerhoille käytännössä sulun jatkamista ilman valtion maksamaa sulkemiskorvausta, Lappi toteaa.

Eduskunta on edellyttänyt valtioneuvostolta, että se ottaa huomioon eri ravintolatyypit sekä sisä- ja ulkotilojen erilaiset riskiprofiilit, ja että vähäriskisempään toimintaan suunnataan kevyempiä aukiolo- ja anniskelurajoituksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on viime viikolla valmistuneessa mietinnössään todennut, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21:tä tarkoittaa tosiasiassa useiden ruokaravintoloiden sulkemista. Tämän vuoksi ruokaravintoloiden sulkemisen tulee valiokunnan mukaan olla erityisen korkean kynnyksen takana. Valtioneuvoston tulisi valiokunnan mukaan harkita ravintoloiden kokonaissulkua koskevan lain säätämistä mieluummin kuin ruokaravintoloiden sulkemista ennen klo 21:tä.

– Eduskunnan päätökset sitovat valtioneuvostoa, kun se päättää ravintolatoiminnan rajoituksista 18.4. jälkeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on oikea tilannekuva yrittäjien ja työntekijöiden hädästä. Valtioneuvosto ei toimi vastuullisesti, jos ruokaravintoloiden tulee lopettaa anniskelu klo 17 ja sulkea ovensa klo 18 sulun jälkeen. Myös terasseille tulee asettaa lievempiä rajoituksia. Niissä maakunnissa ja kunnissa, joissa tautitilanne on hallinnassa, tulee asettaa lievemmät rajoitustoimet tai ne tulee poistaa kokonaan, Lappi vaatii.

Valtioneuvoston exit-suunnitelma – rajoitustoimia purettava nopeasti

Valtioneuvosto julkaisi viime viikolla exit-suunnitelman, mikä on positiivista. Valtioneuvoston tulee kuitenkin purkaa rajoitustoimia heti, kun rajoitukset eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.

– Lukuisat matkailu- ja ravintola-alan yritykset elävät täysin tai suureksi osaksi ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun varassa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua tulee avata nopeasti silloin, kun matkailijalla on esittää todistus koronarokotteesta, tuoreesta negatiivisesta koronatestistä tai sairastetusta koronasta. Suomi ei voi edellyttää karanteenia näissä tilanteissa, Lappi sanoo.

Suomen tulee olla EU:n etujoukoissa avaamassa matkailua, koska muuten uhkana on asiakkaiden pysyvä menettäminen ja kymmenien vuosien työn valuminen hukkaan.

– Myös kongressit, messut ja festivaalit tarvitsevat konkreettisen tiedon siitä, miten kesällä ja syksyllä voidaan toimia. Alan yrityksillä on vakuuttavaa osaamista terveysturvallisten tapahtumien järjestämisestä, Lappi toteaa.

Valtion korvattava yrityksille aiheutuneita vahinkoja

Valtion maksamat korvaukset matkailu- ja ravintola-alan yrityksille koronapandemian ja rajoitustoimien aiheuttamista vahingoista ovat olleet alimitoitettuja. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alan yritysten kaikki yhteenlasketut valtion maksamat tuet olivat vuonna 2020 vain 193 miljoonaa euroa, kun näiden alojen liikevaihto laski samaan aikaan 2 200 miljoonaa euroa.

– Valtio on asettanut pontevasti rajoitustoimia, mutta ollut Pohjoismaiden selvästi kitsain korvaamaan yrityksille aiheutuneita vahinkoja. Tämä asettaa suomalaiset yritykset heikompaan asemaan kilpailtaessa ulkomaalaisista asiakkaista. Tämä heijastuu negatiivisesti myös kykyyn maksaa työntekijöille palkkoja. Valtioneuvoston on valmisteltava nopeasti kustannustuki IV, joka kattaa yrityksille aiheutuvia vahinkoja maaliskuun jälkeiseltä ajalta. Aiempiin kustannustukiin liittyvä 30 prosentin omavastuu tulee poistaa tai alentaa sitä merkittävästi. Myös EU:n sallima keskisuurten ja suurten yritys tuki tulee nostaa 10 miljoonaan euroon, Lappi esittää.

EK on esittänyt uuden 5 prosentin määräaikaisen arvonlisäverokannan luomista tukemaan pahiten kärsineiden toimialojen ja niiden työntekijöiden asemaa.

– EK:n esitys on erinomainen. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten kassat ovat tyhjiä. Kun rajoitustoimia puretaan ja työntekijöitä kutsutaan takaisin töihin, ongelmaksi muodostuu, mistä saadaan rahat työntekijöiden palkkojen ja muiden laskujen maksuun. Ravintolaruoan sekä matkailuun, majoitukseen ja tapahtumiin liittyvien arvonlisäverojen alentaminen olisi nopea keino saada yritysten kassoihin rahaa palkkojen ja muiden laskujen maksuun, Lappi sanoo.

Arvonlisäveron alentaminen kohtelee yrityksiä kilpailuneutraalisti erittäin työvoimavaltaisella toimialalla. Se on myös hallinnollisesti yksinkertainen toteuttaa. Kansainvälisen matkailun käynnistyessä arvonlisäverojen alentaminen parantaisi matkailu- ja ravintola-alan kustannus- ja hintakilpailukykyä merkittävästi sekä nopeuttaisi elpymistä ja kykyä työllistää.

– Valtioneuvoston tulisi tehdä kehysriihessä päätös arvonlisäverojen alentamisesta 1.7.2021 lukien 12 kuukaudeksi. Alan toipuminen on valtionkin etu, sillä se on merkittävä valtion verotulojen lähde. Majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki oli noin 2,9 miljardia euroa vuonna 2019. Tästä luvusta puuttuvat vielä muiden matkailutoimialojen valtiolle maksamat verot, Lappi toteaa.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 920 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

Liite

Toimialakohtainen tilanne (pdf)

 

 

Lisätietoja   

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549