Valtioneuvosto on tänään päättänyt asettaa Kymenlaakson ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Valtioneuvosto on päättänyt rajoitusten asettamisesta tilanteessa, jossa Kymenlaaksossa ollaan saavuttamassa 80 prosentin rokotekattavuus. Alueellinen koronakoordinaatioryhmä ei mainitse ravintoloita lainkaan listatessaan yleisimpiä tartunnanlähteitä, mutta tästä huolimatta rajoitukset kohdistetaan vain ravintoloihin. Sairaalahoidossa on seitsemän henkilöä, jotka ovat alueellisen koronakoordinaatioryhmän mukaan lähes ainoastaan rokottamattomia henkilöitä. Ravintolayrittäjät ja -työntekijät kantavat ainoana elinkeinoelämän alana rokottamattomuudesta aiheutuvat kielteiset taloudelliset seuraukset. Ravintoloihin kohdistetut rajoitukset eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä, kuten tartuntatautilaki edellyttää. Erityisen moitittavaa on rajoitusten kohdistaminen ruokaravintoloihin, jotka THL on luokitellut vähäisen riskin tiloiksi kuten päivittäistavarakaupat ja kampaamot. MaRa tekee päätöksestä kymenlaaksolaisten jäsenyritystensä puolesta kantelun oikeuskanslerille.


Valtioneuvoston päätös on kohtuuton yrittäjien ja työntekijöiden kannalta

Valtioneuvosto teki tänään päätöksen Kymenlaakson ravintoloiden siirtämisestä leviämisvaiheen rajoitusten piiriin. Päätös perustui Kymenlaakson alueellisen koronakoordinaatioryhmän näkemykseen. Useat alueelliset koronakoordinaatioryhmät tekevät päätöksiä ottamatta huomioon rajoitusten kielteisiä seurauksia yrittäjille ja työntekijöille. Valtioneuvoston velvollisuus on punnita rajoitusten haittoja ja hyötyjä laajasti. Valtioneuvosto on laiminlyönyt päätöksessään kokonaisharkinnan ja tyytynyt vain siunaamaan koronakoordinaatioryhmän päätöksen.

– Alueellinen koronakoordinaatioryhmä ilmoitti eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että yleisimmät tartunnanlähteet ovat sama talous (20,1 prosenttia), muu lähipiiri (12,2 prosenttia) ja ulkomaat (10,4 prosenttia). Yksityistilaisuudet ovat tartunnanlähteenä nousussa (9,1 prosenttia). Koronakoordinaatioryhmä ei mainitse ravintoloita lainkaan yleisimpiin tartunnanlähteisiin kuuluvana. On suorastaan pöyristyttävää, miten kevyesti valtioneuvosto voi rajoittaa yrittäjille perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Alueellisen koronakoordinaatioryhmän mukaan sairaalahoidossa on lähes ainoastaan rokottamattomia henkilöitä. Ravintolayrittäjät ja työntekijät joutuvat sijaiskärsijöiksi, kun osa väestöstä ei syystä tai toisesta ota rokotetta.

– Vaikuttaa siltä, että Kymenlaaksossa valtaenemmistö ravintola-asiakkaista on suojannut itsensä täydellä rokotussarjalla. Korona leviää nyt rokottamattoman väestön keskuudessa muun muassa perhepiirissä ja yksityisissä juhlissa. Ravintolarajoitukset siirtävät varmuudella juhlimista yksityisiin tiloihin, mutta tältä valtioneuvosto on sulkenut silmänsä koko koronakriisin ajan, Lappi sanoo.

Valtioneuvosto on luvannut purkaa rajoituksia, kun 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan.

Valtioneuvoston syyskuun alussa hyväksymässä uudessa hybridistrategiassa todetaan, että rajoituksista luovutaan, kun 80 prosenttia väestöstä on saanut täyden rokotussuojan tai kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus saada rokotesuoja. Kaikki muut elinkeinotoiminnan rajoitukset on purettu viimeistään 1.10. lukien. Vain ravintolatoimintaa rajoitetaan.

– Valtioneuvoston päättämä rokotekattavuus saavutetaan tulevana viikonloppuna. Tästä huolimatta valtioneuvosto kiristää Kymenlaakson ravintolarajoituksia, kun ne pitäisi valtioneuvoston hyväksymän hybridistrategian mukaan purkaa. Erityisen silmiin pistävää on rajoitusten kohdistuminen ruokaravintoloihin, jotka THL on luokitellut vähäisen riskin tiloiksi. Miten valtioneuvosto voi oikeudellisesti perustella rajoituksia tiloihin, jotka ovat vähäriskisiä. Tuntuu siltä, ettei yrittäjien elinkeinovapaudella ja työntekijöiden oikeudella työhön ole sijaa valtioneuvoston päätöksenteossa, Lappi toteaa.

Kustannustuen pitäisi korvata yritysten menetyksiä – iso osa yrityksistä ei saa lainkaan tukea

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudesta kustannustuesta. Tukijakso on 1.6.–30.9.2021. Esitys on yritysten kannalta lohduton. Erityisesti se on sitä keskisuurten ja suurten yritysten kannalta, jotka eivät tule saamaan euroakaan kustannustukea tukijaksolta, vaikka valtioneuvosto ja aluehallintovirastot ovat rajoittaneet niiden toimintaa.

– Hallituksen esityksessä on asetettu 1,8 miljoonan euron yläraja, joka sisältää kaikki yrityksille samasta tukiohjelmasta maksetut tuet koronapandemian alusta asti. Enimmäismäärä on täyttynyt jo ennen nykyistä tukijaksoa kaikilta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan suurilta yrityksiltä ja erittäin isolta osalta myös pienempiä yrityksiä, Lappi sanoo.

Edellisellä tukijaksolla oli käytössä 10 miljoonan euron yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärä, mutta nyt se ei ole käytössä.

– Yli 1,8 miljoonan euron tuki olisi pitänyt notifioida EU:n komissiolle, mutta valtioneuvosto on laiminlyönyt notifioinnin. Yritykset tuntevat syvää katkeruutta valtioneuvoston tukipolitiikkaa kohtaan. Erityisesti ne yritykset, joilla on toimintaa muissa Pohjoismaissa. Erittäin ankarat rajoitukset yhdistettynä EU-maiden alhaisimpiin tukiin ovat romahduttaneet yritysten talouden. Moni ulkomainen investoija miettii, kannattaako Suomeen sijoittaa, kun tukipolitiikka on näin yritysvihamielinen, Lappi paheksuu.

 

Lisätietoja    

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549