Jäsenkyselymme mukaan matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysyntä oli heikkoa kesäkuun alusta juhannukseen. Yritysten näkymät ovat vaimeat myös heinä-elokuussa. Kokoontumis-, matkustus- ja ravintolatoiminnan rajoitukset, asiakkaiden varovaisuus, etätyöt ja erityisesti ulkomaalaisten asiakkaiden vähäisyys kurittavat matkailu- ja ravintola-alaa. Suuri ongelma on, että viidestä tärkeimmästä Suomeen suuntautuvan matkailun lähtömaasta neljästä ei saa matkustaa Suomeen, ja Saksastakin saa matkustaa Suomeen vasta 13.7.2020 lähtien. Suuri osa työntekijöistä on edelleen lomautettuna. Toimiala tarvitsee määräaikaisen arvonlisäverojen alentamisen palvelujen kysynnän ja työllisyyden vahvistamiseksi.

 

Koronakriisi kurittaa edelleen matkailu- ja ravintola-alaa vakavasti. Vaikka eduskunta ja hallitus ovat purkaneet matkustus- ja kokoontumisrajoituksia sekä lieventäneet ravintolatoiminnan rajoituksia, matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntä on edelleen kaukana normaalista. Tämä heijastuu erittäin negatiivisesti myös alan työntekijöihin. Hallituksen tulee syksyn budjettiriihessään alentaa kotimaan henkilöliikenteen, majoituksen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen arvonlisävero 24 kuukauden määräajaksi 5 prosenttiin. Ravintolapalvelujen arvonlisävero tulee alentaa 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi.
 

– Hallituksen kesäkuun lisätalousarviossa päättämät koronakriisin akuutin vaiheen jälkeiset elvytystoimet eivät ole kohdistuneet lainkaan suurista toimialoista koronasta pahiten kärsivään matkailu- ja ravintola-alaan. Jos hallitus ei ota huomioon toimialan ahdinkoa, se vaikuttaa hyvin negatiivisesti paitsi toimialan yrityksiin myös sen työntekijöihin ja työllisyyteen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
 

Festivaaleista lähes 90 prosenttia on menettänyt vähintään 90 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Heinä-elokuussa järjestettävistä festivaaleista lähes 80 prosenttia arvioi menettävänsä vähintään 90 prosenttia liikevaihdostaan. Yli 60 prosenttia ei ole voinut kutsua työntekijöitä lainkaan töihin. Yksikään toimialan yritys ei kuitenkaan katso olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Kylpylöistä yli 80 prosenttia on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Yli 60 prosenttia kylpylöistä arvioi menettävänsä vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan heinä-elokuussa. Peräti 27 prosenttia kylpylöistä ei ole voinut kutsua työntekijöitä lainkaan töihin ja vähintään 40 prosenttia työntekijöistä on lomautettuina 90 prosentissa kylpylöistä. Jopa 18 prosenttia kylpylöistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Hotelleista yli 70 prosenttia on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Yli 60 prosenttia hotelleista arvioi menettävänsä vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan heinä-elokuussa. Hotellien henkilökunnasta yli 40 prosenttia on edelleen lomautettuna yli puolessa hotelleista ja 21 prosentissa kaikki työntekijät ovat lomautettuina. 11 prosenttia hotelleista arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Huvipuistoista yli 70 prosenttia on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Yli 40 prosenttia huvipuistoista arvioi menettävänsä vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan heinä-elokuussa. Huvipuistojen henkilökunnasta yli 40 prosenttia on edelleen lomautettuna yli 40 prosentissa yrityksistä. 12 prosenttia huvipuistoista arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Ravintoloista ja kahviloista yli 50 prosenttia on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Yli 40 prosenttia ravintoloista ja kahviloista arvioi menettävänsä vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan heinä-elokuussa. Ravintoloiden ja kahviloiden henkilökunnasta yli 40 prosenttia on edelleen lomautettuna 40 prosentissa ravintoloista ja kahviloista. Noin 10 prosenttia ravintoloista ja kahviloista arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Liikenneasemista yli 50 prosenttia on menettänyt vähintään 30 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Liikenneasemien heinä-elokuun näkymät ovat monia muita toimialoja kohtuullisemmat, sillä lähes 90 prosentissa yrityksistä liikevaihto vähenee ”vain” 20–50 prosenttia. Puolet liikenneasemista on kutsunut vähintään 80 prosenttia henkilökunnasta töihin. Vain 6 prosenttia liikenneasemista arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Keilahalleista 45 prosenttia on menettänyt vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan kesäkuussa. Yli 30 prosenttia keilahalleista arvioi menettävänsä vähintään 50 prosenttia liikevaihdostaan heinä-elokuussa. Peräti 34 prosenttia keilahalleista ei ole voinut kutsua työntekijöitä lainkaan töihin. Jopa 22 prosenttia keilahalleista arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua.
 

Muista matkailu- ja ravintola-alan toimialoista kongressit ja messut ovat edelleen suljettuina. Leirintäalueiden liiketoiminta sujuu kohtuullisesti, vaikka osa leirintäalueista on joutunut avaamaan kautensa normaalia myöhemmin.

 

– Hallituksen tulisi purkaa kokoontumis- ja matkustusrajoituksia niin pian kuin mahdollista. Suomen matkailualan kannalta suuren ongelman muodostaa se, että viidestä suuresta lähtömaasta neljästä eli Venäjältä, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Kiinasta ei saa vielä matkustaa Suomeen. Ymmärrämme, ettei näistä maista voida vielä matkustaa Suomeen, mutta tilanne vaikeuttaa kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa, kun samanaikaisesti Suomesta voidaan matkustaa useisiin suosikkikohteisiin ulkomailla. Kysyntä on pitkälle ensi vuoteen kotimaisten asiakkaiden varassa. Erityisen ongelmallinen tilanne on tulevan talvimatkailusesongin yrityksille. Myös etätyösuositukset tulisi purkaa mahdollisimman pian, Timo Lappi toteaa.

 

MaRan jäsenkysely toteutettiin 23.–25.6.2020. Kyselyyn tuli 635 vastausta.