Pääkaupunkiseudun hotellien liikevaihto laskee tänä vuonna noin 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lähes 60 prosenttia työntekijöistä on lomautettuna. Muun Suomen majoitusliikkeistä 63 prosenttia arvioi liikevaihdon pienenevän yli 40 prosentilla. Tilanne heikkenee talven ja kevään aikana, jollei matkustusrajoituksia ulkomailta Suomeen lievennetä nopeasti. Matkustusrajoitukset iskevät erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen majoitusyrityksiin. Eduskunnan on muutettava yritysten kustannustukea koskevaa lakia muiden Pohjoismaiden kaltaiseksi niin, ettei isompia yrityksiä syrjitä.

Hotellitoimiala on yksi kaikkein eniten koronakriisistä kärsineistä toimialoista. Matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet erittäin kielteisesti erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen hotelleihin. Ulkomaalaisten yöpyjien osuus oli viime vuonna Helsingin hotelleissa 54 prosenttia ja muualla Suomessa 32 prosenttia. Ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailijoiden, liikematkailijoiden sekä kokous- ja kongressimatkailijoiden puuttuminen on tehnyt ison loven hotellien tuloihin. Hotellien työntekijöistä on nyt lomautettuna 60 prosenttia. Moni heistä on ollut lomautettuna huhtikuun alusta lukien eikä loppua lomautuksille ole näköpiirissä.

– Hotellialan ja sen työntekijöiden tilanne on kriittinen. Suomeen ei tällä hetkellä pääse vapaa-ajanmatkalle käytännössä mistään matkailumme kannalta tärkeästä maasta. Koronatilanteesta huolimatta Suomeen suuntautuvalle matkailulle on vielä kysyntää. Suomi tunnetaan väljänä maana, johon on turvallista matkustaa. Alan yritykset ovat tehneet keväästä alkaen valtavasti töitä terveysturvallisen matkustamisen mahdollistamiseksi. Hallituksen tulee tehdä nopeasti esitys, joka mahdollistaa matkustamisen ulkomailta Suomeen myös pikatestillä ilman karanteenia. Tämä on aivan välttämätöntä alan yritysten, niiden työntekijöiden ja myös Finnairin kannalta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa kustannustukilaissa on suuri ongelma, joka syrjii suuria ja paljon työllistäviä yrityksiä, muun muassa suuria hotelli- ja ravintolayrityksiä.

– Ennen koronakriisiä hotelliyritykset ovat tehneet suuria investointeja uusiin hotelleihin. Miten hotellit selviävät uusien investointien tuomasta taloudellisesta taakasta, kun ne tekevät koronakriisin aikana satojen miljoonien eurojen tappiot? Eduskunnan käsittelyssä oleva yritysten kustannustukilakiesitys on isoja yrityksiä syrjivä. Suomi perustaa kustannustukilain EU:n valtiontukisäännökseen, joka mahdollistaa enintään 800 000 euron tuen maksamisen, vaikka koronakriisi jatkuisi kuinka pitkään. Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat perustaneet tuen eri säännökseen, ja ne ovat maksaneet kustannustukea monikymmenkertaisia summia Suomeen verrattuna. Tämä heikentää suomalaisten hotellien kilpailukykyä merkittävästi koronakriisin päättyessä, Lappi sanoo.  

Toimiala on erittäin pääomavaltainen. Yritysten kiinteät kustannukset, muun muassa vuokrakustannukset, ovat suuret, vaikka asiakkaita on vain murto-osa normaaliin verrattuna.

– Vuokranantajat ovat tulleet heikosti vastaan hotelliyrityksiä. Vuokria on korkeintaan siirretty, mutta vuokrien alennuksia on tehty erittäin vähän. Tämä on hotellikiinteistöjen omistajilta lyhytnäköistä toimintaa. Hotelliyritysten kurjistaminen näkyy nopeasti myös niiden salkuissa, kun hotelliyrityksiä kaatuu ja hotelliyritysten on pakko luopua osasta hotellikiinteistöjä. Vetoankin hotellikiinteistöjen omistajiin, jotta nämä alentaisivat vuokria, Timo Lappi toteaa.

MaRan jäsenkysely tehtiin 3.–5.11.2020. Siihen vastasi 96 majoitusyritystä, jotka edustavat reilusti yli puolta majoitusalan liikevaihdosta Suomessa.

 

Lisätietoja             

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549