Hallituksen päätös sallia matkustaminen ulkomailta Suomeen useammista maista oli positiivista etenkin työmatkustamisen ja lyhyiden viikonloppumatkojen osalta. Vaatimus karanteenista ja sen jälkeisestä toisesta testistä yli 72 tunnin matkoissa lopettaa chartermatkat tulevalta talvikaudelta. Lähtömaassa tehdyn negatiivisen testin tulisi riittää. Pohjois-Suomen talvikausi tarvitsee hallitukselta nopeasti uuden päätöksen. Suomi EU:n syrjäisimpänä maana ei voi ylläpitää EU:n tiukimpia matkustusrajoituksia. Ilmaantuvuusluku tulisikin nostaa 50:een EU:n komission suosituksen mukaisesti. Suomen tulisi ajaa EU:lle yhtenäisiä ja sitovia korona-ajan matkustussääntöjä. Julkinen talous menettää tänä vuonna matkailu- ja ravintola-alalta noin miljardi euroa verotuloja. Lisäksi lomautuksista ja työttömyyden hoidosta aiheutuvat kustannukset nousevat tänä vuonna 0,4–0,5 miljardiin euroon. Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ja niiden työntekijät eivät kestä tiukkoja rajoituksia eikä niitä kestä Suomen julkinen talouskaan.
Hallitus lievensi Suomen matkustusrajoituksia. Matkailualalle tuli yllätyksenä, että yli 25 ilmaantuvuusluvun maista vaaditaan toinen koronatesti Suomessa, jos matka kestää yli 72 tuntia. Kun ulkomaalainen asiakas tulee Suomeen, hän joutuu karanteeniin kolmeksi vuorokaudeksi ennen koronatestin ottamista. Hän vapautuu karanteenista 72 tunnin jälkeen, kun hän on saanut negatiivisen koronatestin tuloksen. Yli 25 ilmaantuvuusluvun maita on suurin osa Suomen matkailun kannalta tärkeistä maista varsinkin, jos Ruotsin ja Saksan ilmaantuvuusluvut nousevat yli 25.
– Vaatimus karanteenista ja toisesta testistä lopettavat charter-matkat Pohjois-Suomeen. Ulkomaalaiset asiakkaat eivät suostu olemaan Suomeen tultuaan karanteenissa suljetussa tilassa kolmea vuorokautta ja sen jälkeen vielä odottamaan negatiivista koronatestiä ennen kuin lomamatka alkaa. Koska charter-matkoja operoidaan tyypillisesti kaksi kertaa viikossa kolmen ja neljän yön paketteina samoja lentokoneita hyödyntäen, hallituksen päätös lopettaa myös alle 72 tunnin matkat. Tällä on erittäin negatiiviset vaikutukset matkailualan yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Hallituksen tulisikin tehdä nopeasti uusi päätös, jolla luovuttaisiin toisen koronatestin vaatimuksesta ja sitä edeltävästä karanteenista. Ilman tällaista päätöstä Pohjois-Suomen matkailuyrityksiä uhkaa konkurssiaalto ja niiden työntekijöitä massatyöttömyys. On erittäin valitettavaa, ettei pitkään ja hyvin valmisteltu malli terveysturvallisesta matkustuskäytävästä toteutunut, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Viime viikon kyselyssä 70 prosenttia MaRan jäsenyrityksistä arvioi menettävänsä loppuvuonna vähintään 30 prosenttia liikevaihdostaan. Yli puolet jäsenyrityksistä lomauttaa ainakin jonkin verran henkilöstöään. Pahin tilanne on ohjelmapalvelualalla, jonka yrityksistä puolet arvioi olevansa konkurssissa puolen vuoden kuluttua. Tämä johtaa myös julkisen talouden kannalta erittäin negatiivisiin seuraamuksiin. Testaaminen, jäljittäminen ja riskiryhmien suojaaminen maksaa joka tapauksessa paljon vähemmän kuin konkurssit ja niistä aiheutuva massatyöttömyys ja veromenetykset.
– Matkailu- ja ravintola-alan yrityksille asiakkaiden ja työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Toimialan yritykset ja niiden työntekijät ovat niin kriittisessä taloudellisessa tilassa, etteivät ne kestä liiketoiminnan nykyisiä rajoituksia, Lappi sanoo.
Julkinen talous menettää verotuloina ja työttömyyden hoidosta aiheutuvina kuluina liiketoiminnan supistumisen vuoksi noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2020.
– Valtiolle tulee selvästi halvemmaksi rahoittaa nykyistä enemmän testaamista, jäljittämistä sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia. Yritysten ajautuminen konkurssiin ja massatyöttömyys aiheuttavat julkiselle taloudelle tulevina vuosina kestämättömän paineen. Ilman menestyvää yritystoimintaa valtio ei kykene ylläpitämään hyvinvointivaltion palveluja, Timo Lappi toteaa.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549