Väylävirastolle
Asia: Väyläviraston investointiohjelmaluonnos
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa.
Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet. Vuosia 2024–2031 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Eduskunta päättää investointiohjelman kehittämishankkeiden toteuttamisesta.
Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee myös investointiohjelman taloudellisen kehyksen. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.
Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 mrd. euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 mrd. euroa, rautateille noin 1,6 mrd. euroa ja vesiväylille noin 0,2 mrd. euroa. Perusväylänpidon pieniin parantamishankkeisiin on käytettävissä noin 755 milj. euroa, josta maanteille kohdistuu 310 milj. euroa, rautateille 420 milj. euroa ja vesiväylille 25 milj. euroa.
Investointiohjelmassa todetaan, että maantieverkon hanketarpeet ovat monta kertaa suuremmat kuin ohjelmaan mahtuu. Ohjelman rahoitus kohdistuu suurimmaksi osaksi pääväyliin. Pääväylien palvelutasopuutteita korjataan sekä isoilla kehittämishankkeilla että pistemäisissä kohteissa ympäri Suomen. Näin toteutukseen valikoituvat tehokkaimmat merkittävät kehittämishankkeet sekä laaja joukko pienempiä parantamistoimenpiteitä alueellisesti kattavasti. Muun tieverkon rahoitus kohdistuu sellaisten suurten ja keskisuurten kriittisten siltojen korjaamiseen, joiden rahoittaminen perusväylänpidosta ei ole realistista. Ohjelmaan sisältyy myös pienempiä liikenneturvallisuutta ja palvelutasoa säilyttäviä tai parantavia hankkeita
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavan.
1. Väyläverkolla tärkeä merkitys Suomeen suutautuvalle matkailulle ja kotimaanmatkailulle
Suomessa matkailu luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä ja toimeentuloa koko Suomen alueella. Matkailu kasvaa myös rakennemuutosalueilla toisin kuin moni muu toimiala. Vuonna 2019 matkailuun kulutettiin Suomessa 16,3 miljardia euroa. Siitä kotimaisen matkailukulutuksen osuus oli 11 miljardia euroa ja ulkomaisen 5,3 miljardia euroa. Matkailun osuus Suomen kokonaisviennistä oli ennen koronaepidemiaa 5,4 % ja palveluviennistä noin 17 % (Tilastokeskus). Suomessa matkailun kokonaisvaikutus bruttokansantuotteeseen on noin 8 prosenttia vuonna 2019 (World Travel & Tourism Council). Matkailu on palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala.
Investointiohjelmassa on arvioitu kokonaisvaikutuksia alueittain (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi).
Väyläverkon kunnon ylläpitämisellä ja sen määrätietoisella kehittämisellä ja parantamisella on olennainen merkitys ulkomaalaisten Suomeen suuntautuvalle matkailulle (matkailuvientiä), kotimaanmatkailulle ja hyvästä saavutettavuudesta riippuvaisille Suomessa toimiville matkailu- ja ravintolayrityksille.
Sujuvaa matkantekoa palveleva, hyvin kunnossa pidetty ja kattava tieverkosto on tärkeä matkailijoille ja matkailualalla toimiville yrityksille, jotka ovat riippuvaisia siitä, että kohteeseen pääsee turvallisesti ja riittävän nopeasti eri puolilta maata kaikkina vuodenaikoina. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa henkilöauto on monessa tapauksessa ainoa realistinen vaihtoehto matkustaa määränpäähän kohtuullisilla kustannuksilla, vaivalla ja matka-ajalla.
Kotimaanmatkoista suurin osa tehdään omalla autolla (esimerkiksi Pohjois-Suomeen suuntautuvista matkoista 90 %). Autolla tehty kotimaanmatkailu lisää kotimaista kysyntää, työllistää erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella ja tuo myös taloudellista hyvinvointia Ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Kotimaanmatkailu tuottaa paljon erilaisia verotuloja valtiolle.
Pääteiden ohella on huomioitava myös alempiasteinen tieverkosto. Suomen yksi vahvuus matkailumaana on luonnossa olevat nähtävyydet, elämykset ja aktiviteetit. Nämä kohteet sijaitsevat usein etäällä kasvukeskuksista ja kaupungeista. Näiden matkailukohteiden elinkelpoisuus ja kannattavuus riippuu hyvästä saavutettavuudesta autolla.
2. Investointiohjelmaluonnoksesta
MaRa toteaa, että maantieverkostoon kohdistettava rahoitus on riittämätön, kun otetaan huomioon miten tärkeä merkitys maantieverkoston kunnon ylläpitämisellä ja kehittämisellä on elinkeinoelämälle, eri alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle, matkailulle ja logistiikan toimivuudelle. Teiden pintaparannuksia ja rakennekorjauksia on laiminlyöty pitkään. Maanteiden korjausvelka on paisunut Väyläviraston ennakkotiedon mukaan vuoden 2022 lopussa yli 1,6 miljardiin euroon. Korjausvelan ohella on syntynyt myös mittavaa investointivelkaa. Investointiohjelman rahoituskehyksillä ja painotuksilla tärkeitä kehittämistoimia maantieverkolla pystytään toteuttamaan vain rajallisesti (liite 2 a) ja muun muassa useita tarpeellisia maantieverkon kehittämiskohteita (liite 2 b) eri puolella Suomea jää suunnittelukaudella kehittämishankkeiden ja rahoituksen ulkopuolelle.
MaRa pitää tärkeänä, että pääväylien lisäksi rahoitusta on kohdistettava myös matkailutoimialan kannalta tärkeään alemman asteiseen tieverkkoon.
MaRa toteaa, että tieliikenteen kokonaisverotuotto valtiolle on merkittävä, noin 7,6 miljardia arvonlisäveroineen ja 4,5 miljardia ilman arvonlisäveroa (vuonna 2021). Henkilöautoilijat maksavat jo nykyisin suurimman osan liikenteen veroista. Myös tästä näkökulmasta on perusteltua, että tieliikenteeltä kerättävien verojen vastineena turvataan riittävät määrärahat tieverkon kunnossapitoon ja sen vaatimiin investointeihin.
Kunnioittavasti
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies