Yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttaminen (Tapahtumatakuu)
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut tapahtumatakuusta hallituksen esitysluonnoksen. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) lausuu asiasta seuraavaa.
1. Ympärivuotisesti järjestetyt tapahtumat tulee saattaa tapahtumatakuun piiriin
Lakiehdotuksen suurin heikkous ammattimaisen tapahtuma-alan tukemisessa on se, että tapahtumatakuu ei 5 b §:n 1 momentin nojalla koskisi ympärivuotisia tapahtumia. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että säännöksessä tarkoitettuja yleisötapahtumia voisivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, muuten kuin ympärivuotisen tapahtumatoiminnan osana järjestetyt konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat.
MaRa katsoo, että tapahtumatakuun on edesautettava koronapandemian runteleman ammattimaisen tapahtuma-alan elpymistä ja erityisesti niitä tapahtuma-alan yrityksiä, jotka työllistävät eniten työntekijöitä ja alihankkijoita sekä tuovat myös eniten erilajisia verotuloja. Ympärivuotisen tapahtumatoiminnan rajaaminen tuen ulkopuolelle ei toteuta tapahtumatakuun tarkoitusta eikä kohtele tapahtumanjärjestäjiä tasapuolisesti.
Tapahtumatakuun tarkoituksena on mahdollistaa riskin ottaminen tapahtuman järjestämiseksi hyvin epävarmassa koronatilanteessa, joka jatkuu ainakin syksyyn 2021 asti. Yksittäisen tapahtuman järjestämisen edellytyksiin tai riskiin ei vaikuta tapahtumien järjestämisen tiheys ja järjestetäänkö tapahtumia osan aikaa vuotta vai ympärivuotisesti. Ammattimaiset ja vakiintuneet tapahtumanjärjestäjät ja heidän henkilökuntansa ja alihankkijaverkostonsa, jotka tarvitsevat tukea eniten, järjestävät tapahtumia säännöllisesti ja iso osa ympärivuotisesti. Poikkeuksena ovat ne festivaalijärjestäjät, jotka järjestävät festivaalin tai festivaaleja esimerkiksi vain kesäkaudella.
Ehdotettu rajaus on erityisen vahingollinen esimerkiksi kongressi-, messu- ja kokoustoimialalle, joka on yksi koronakriisistä ja valtion rajoitustoimista eniten kärsineistä toimialoista. Kireiden yleisötilaisuusrajoitusten takia käytännössä kaikki yleisötilaisuudeksi luokiteltavat tilaisuudet on jouduttu perumaan tapahtumataloissa maaliskuusta 2020 alkaen. Hallituksen koronarajoitusten purkamista koskeva exit - strategia ei anna näkymää siitä, milloin tapahtumatalojen toiminta voi palautua taas normaaliksi.
Tapahtuma-alan tulevaisuuden, kansantalouden ja työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää, että tapahtuma-alan vetureina toimivat kongressi-, messu- ja kokoustoimialan yritykset selviytyvät koronakriisistä. Ne tarjoavat työpaikkoja paitsi omille työntekijöilleen myös tuhansille artisteille, roudareille, tapahtumien rakentajille ja muille alan ammattilaisille. Näiden yritysten toiminta tuo merkittävästi tuloja myös muiden toimialojen yrityksille, erityisesti hotelleille, ravintoloille ja liikennealan yrityksille. Kongressi-, messu- ja kokoustoimialan ympärivuotista tapahtumatoimintaa ei voida jättää tapahtumatakuun ulkopuolelle. Tapahtumatalojen yli vuoden pysähdyksissä oleva toiminta ei elpyisi pitkään aikaan.
Ympärivuotisuutta koskeva rajaus sulkisi tapahtumatakuun ulkopuolelle myös hotelli-, kylpylä- ja ravintola-alan yrityksiä, joiden järjestämiä yleisötilaisuuksia voidaan koronatilanteen takia kieltää tai rajoittaa. Myös näiden yritysten tapahtumatoiminnan käynnistyminen edellyttää tapahtumatakuun saamista.
Valmisteltu tapahtumatakuumalli ei huomioi tapahtumien järjestämisen erilaisia konsepteja. Esimerkiksi kongressi-, messu ja kokouspaikoissa (jäljempänä tapahtumatalot) järjestetään hyvin erilaisia yleisötilaisuuksia kuten ammattitapahtumia, kulttuuri- ja viihdetapahtumia. Tapahtumia voidaan järjestää seuraavilla konsepteilla:
– tapahtumatalo voi olla yleisötilaisuuden järjestäjä (= tapahtuma on omaa tuotantoa),
– yleisötilaisuus järjestetään yhdessä tapahtumatalon ja tiloja/palveluita tapahtumatalosta varanneen yritysasiakkaan tai muun asiakasorganisaation kanssa (=yhteistuotanto) tai
– tapahtumatalon asiakas on yleisötilaisuuden järjestäjänä (=vierastuotanto) ja tapahtumatalo tapahtumanjärjestäjän alihankkijana.
Esityksen perusteella jää epäselväksi kuka voi hakea tapahtumatakuuta ja mitä tapahtumia se koskee. Ympärivuotisesti järjestettyjä tapahtumia koskeva kohta on erittäin tulkinnanvarainen ja se johtaisi väistämättä epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin ja valitusprosesseihin. Yksittäisen tapahtuman riski on joka tapauksessa sama järjestäjästä riippumatta eikä ympärivuotinen toiminta pienennä yksittäisen tapahtuman riskiä. Myös tästä syystä on välttämätöntä, että ympärivuotista tapahtumatoimintaa koskeva rajaus poistetaan laista.
MaRa esittää, että hallituksen esitysluonnoksen 5 b §:n 1 momentista tulee poistaa maininta siitä, että tapahtumatakuu ei koskisi ympärivuotista tapahtumatoimintaa.
2. Tapahtumatakuun enimmäismäärää nostettava
Tapahtumatakuun saajakohtaiseksi maksimääräksi ehdotetaan 1 800 000 euroa. Kongressi, messu ja tapahtumatoimintaa harjoittavat yritykset ovat saaneet kustannustukea (I-II) koronakriisin aikana syntyneiden kiinteiden joustamattomien kulujen kattamiseen. Jos yleinen kustannustuki huomioidaan tapahtumatakuussa, se uhkaa jättää suuren osan yrityksistä tapahtumatakuun ulkopuolelle, kun jo saadut kustannustuet huomioidaan tapahtumatuen maksimäärässä.
Hallitus valmistelee osana ravintoloiden ja asiakastilojen sulkukorvausta omaa korvausjärjestelmää keskisuurille ja suurille yrityksille. Tukien enimmäismäärä pitää nostaa EU:n sallimaan 10 miljoonaan euroon. Samassa yhteydessä Suomen tulee päättää EU:n valtiontukisäännöstön mukaisesti, että valtiontukien enimmäismäärää laskettaessa konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään erillisinä.
MaRa pitää erittäin tärkeänä, että keskisuurten ja suurten yritysten tuen enimmäismäärä nostetaan 10 miljoona euroon. Se tulee ottaa käyttöön myös tapahtumatakuussa.
3. Tapahtumatakuu olennaisesti pienempänä järjestetyissä ja siirretyissä tapahtumissa
Ehdotuksen mukaan tapahtumatakuuta myönnettäisiin tapahtuman peruuntuessa kokonaan viranomaisen määräyksen takia. Tukea voisi saada myös, jos tapahtuma pystytään järjestämään suunniteltua olennaisesti pienempänä. Olennaisesti pienempänä pidettäisiin tapahtumaa, joka on voitu toteuttaa lain tai viranomaisen kokoontumista rajoittavan määräyksen vuoksi siten, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään puolet tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä.
MaRa katsoo, että tapahtumatakuun saamisen kynnys kapasiteettirajoituksen kohdalla on liian korkea. Tapahtumanjärjestäjälle koituu merkittäviä taloudellisia tappioita jo pienemmästäkin kapasiteettirajoituksesta. Tapahtuman joustamattomiin kuluihin ei kapasiteettirajoituksesta johtuva yleisömäärän lasku juuri vaikuta, mutta lippu-, pääsymaksu- ja tapahtuman aikana saatavat tulot romahtavat. Jotta tapahtumatakuu mahdollistaisi tapahtumanjärjestäjälle riskinoton, tapahtumatakuun tulee kattaa myös tilanteet, joissa tapahtumaan on voinut osallistua lain tai viranomaismääräyksen takia enintään 75 % tapahtuman normaalista osallistujamäärästä.
MaRa toteaa, että osa festivaaleista on suunnitellut tapahtuman järjestämisen ensi kesälle lähtökohtaisesti huomattavasti pienemmällä kapasiteetilla viranomaisrajoitukset (turvavälivaatimukset) ennakoiden ja tapahtuman suunniteltua kävijämäärää lisätään, jos se osoittautuu ennen tapahtumaa mahdolliseksi. Tapahtumatakuuta koskevan luonnoksen perusteella tapahtumanjärjestäjä jäisi kuitenkin tässä tilanteessa tapahtumatakuun ulkopuolelle. Tämä ei ole hyväksyttävää. Ratkaisevaa tuen saamiseksi osallistujamäärän olennaisen rajaamisen tapauksessa on se, jos tapahtuma joudutaan järjestämään viranomaismääräyksen takia normaalitilannetta olennaisesti pienempänä riippumatta siitä, onko tapahtumajärjestäjä tehnyt osallistujamäärää koskevan suunnitelman normaalitilanteeseen tai viranomaisrajoituksiin perustuen.
MaRa katsoo, että tapahtumatakuuta tulee olennaisesti pienempänä toteutetun tapahtumien korvausmallissa muuttaa niin, että tapahtumatakuuta hakiessaan yleisötilaisuuden järjestäjä voi kuvata joko suunnitellun osallistujamäärän tai jos yleisötilaisuuden järjestäjä ilmoittaa, että rajoittaviin viranomaismääräyksiin kuten turvavälivaatimuksiin on jo varauduttu osallistujamäärää suunniteltaessa niin tässä tilanteessa yleisötilaisuuden järjestäjä kuvaisi tapahtuman osallistujamäärän normaalitilanteessa. Jos yleisötilaisuuden sallittu osallistujamäärä voi lainsäädännön tai viranomaismääräyksen takia olla alle 75 prosenttia ilmoitetusta, niin tapahtuma olisi tapahtumatakuun piirissä.
Lakiehdotuksen mukaan tapahtumatakuun ulkopuolelle jätettäisiin tukikaudelle ajoittuvat tapahtumat, jotka peruuttamisen sijasta siirretään toiseen ajankohtaan koronarajoitusten takia. Tapahtumanjärjestäjälle ja alihankkijoille aiheutuu kuitenkin myös siirretystä tapahtumasta ylimääräisiä kustannuksia, joten myös koronarajoitusten takia siirretyt tapahtumat tulee saattaa tapahtumatakuun piiriin.
MaRa esittää, että 5 b §:ään lisätään säännös, jonka mukaisesti tapahtumanjärjestäjälle korvataan suoraan lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi siirretystä tapahtumasta aiheutuneista kustannuksista 85 prosenttia. Siirretyn tapahtuman kohdalla korvattavat kustannukset olisivat sellaisia, jotka jäävät tapahtumanjärjestäjän vahingoksi tapahtuman siirtymisen takia.
4. Tapahtumatakuun ulkopuolelle jäämässä suuri osa isoja musiikkifestivaaleja
MaRa on 17.3.2021 pyytänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat tukimallit, jotka korvaavat menetyksiä festivaalialalle, kun ammattimaiset festivaalijärjestäjät joutuvat koronatilanteen takia perumaan suunniteltuja vakiintuneita festivaaleja tai järjestämään ne aikaisempaa pienimuotoisempana. Tukimalleja pitää pystyä soveltamaan yhteisömuodosta (esimerkiksi yhdistys tai osakeyhtiö) riippumatta. Kannanotto on valmisteltu yhdessä Finland Festivalsin kanssa.
Erityisesti isot festivaalijärjestäjät (esimerkiksi Tuska, Ilosaarirock, Ruisrock, Provinssi, Rockfest, Flow ja Seinäjoen Tangomarkkinat) ovat joutuneet huhtikuussa tekemään päätöksen festivaalin peruuttamisesta, kun varmuutta festivaalin järjestämisestä täydellä kapasiteetilla ei ole ollut. Festivaalin peruuttaminen on pitänyt tehdä riittävän ajoissa, jotta tappiot ja taloudelliset vahingot saadaan minimoitua. Sopimussakot ja peruutuskulut erityisesti viime hetken peruutuksissa ovat mittavia. Tapahtumatakuuta koskevan lakiehdotuksen perusteella jo peruuntuneille tapahtumille ei voida hakea tapahtumatakuun nojalla tukea, vaikka se sijoittuisivatkin tukikauteen (15.6 – 31.12.2021). Ehdotettu tapahtumatakuu palvelee käytännössä vain niitä festivaaleja, jotka voivat odottaa tapahtuman järjestämisen mahdollisuutta viime hetkeen.
MaRa pitää välttämättömänä, että myös osakeyhtiömuotoiset festivaalijärjestäjät saavat viime kesän 2020 tapaan OKM:stä riittävästi tukea festivaalin peruutuksesta aiheutuneiden koronatappioiden kattamiseen. OKM:n tuella pelastettiin vakiintuneita tapahtumia järjestävä festivaaliala konkursseilta riippumatta siitä, olivatko järjestäjätahot voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä tai kaupallisesti toimivia osakeyhtiöitä. MaRa pitää huojentavana tietona, että myös kaupallisella pohjalla toimivat yli 150 000 euron liikevaihdon festivaalijärjestäjät voivat hallituksen linjauksen mukaisesti hakea opetus- ja kulttuuriministeriön tukea momentilta, joka on kohdistettu vapaan kentän yhteisöille eri taiteenaloilla (määrältään yhteensä 15 milj. euroa). Jotta tuki helpottaa festivaalijärjestäjien ahdinkoa, on tuen oltava riittävän suuri festivaalin toimintaan ja kokoon nähden.
5. Kustannustuki korvaamaan kesän ja syksyn joustamattomia kiinteitä kuluja
Jos tapahtumatakuu ei kata sellaisten festivaaliyritysten joustamattomia kuluja, jotka ovat peruuttaneet jo aiemmin festivaalin tulevalta kesältä rajoitustoimiin liittyvän epävarmuuden takia, ne tarvitsevat valtion tukea joustamattomiin kuluihin. Sama koskee ympärivuotisia tapahtumia järjestäviä kongressi- ja messuyrityksiä sekä hotelli-, kylpylä- ja ravintolayrityksiä, jos niiden järjestämät tapahtumat eivät kuulu tapahtumatakuun piiriin.
Valtioneuvoston exit-suunnitelman mukaan vapaa-ajanmatkailua rajoitetaan vielä kesänkin aikana jopa EU-maista. Suunnitelman mukaan vapaa-ajanmatkailu kolmansista maista olisi sallittua vasta myöhään syksyllä. Tällaisia Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta tärkeitä maita ovat esimerkiksi Venäjä, Iso-Britannia, Japani ja Kiina. Ulkomaisista matkailijoista riippuvat yritykset tarvitsevat valtion tukea joustamattomiin kuluihin kesän ja syksyn ajalta. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi hotellit, kylpylät, ohjelmapalvelualan yritykset sekä kansainvälisiä kongresseja ja muita tapahtumia järjestävät yritykset.
MaRa katsoo, että valtioneuvoston tulee valmistella kustannustuki V, jonka tulee kattaa yrityksille koronaepidemiasta ja julkisen vallan päättämistä rajoitustoimista aiheutuvia vahinkoja aina vuoden loppuun asti.
Lisätietoja antaa lakimies Kai Massa, 09-6220 2047, kai.massa@mara.fi.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja