Yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttaminen (Tapahtumatakuu).
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa) lausuntoa tapahtumatakuuta koskevasta lakiluonnoksesta. Tapahtumatakuusta säädettäisiin osana yritysten määräaikaista kustannustukea. Tapahtumatakuu on tarkoitettu edesauttamaan tapahtumien järjestämistä tilanteessa, jossa koronviruspandemia ja yleisötilaisuusrajoitukset aiheuttavat riskin tapahtuman peruuntumisesta tai sen olennaisesta rajoittamisesta.
Ehdotuksen mukaan valtiokonttori voisi myöntää hakemuksesta ennakollisen maksusitoumuksen (tapahtumatakuu) koskien vähintään 200 hengen yleisötapahtumaa, jonka järjestää vakiintunut, ammattimainen tapahtumanjärjestäjä, jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten. Tapahtumatakuu koskisi yleisötapahtumaa, joka järjestetään 1.6. – 30.9.2021. Tapahtumatakuu ei koskisi ympärivuotista tapahtumatoimintaa.
Myönnetystä tapahtumatakuusta korvattaisiin takuun saajalle kustannustukena takuuehtojen mukaisesti suoraan lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi peruuntuneen tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kohtuullisista toteutuneista kustannuksista 70 %. Korvauksen enimmäismäärä olisi 1 800 000 euroa. Enimmäismäärä olisi hakijakohtainen, ei tapahtumakohtainen.
Jos takuuehtojen mukaisesti toteutettu tapahtuma toteutuisi takuupäätöksessä määrättyä olennaisesti pienempänä suoraan lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi, tapahtumatakuusta korvattaisiin määrä, joka lasketaan vähentämällä tapahtuman toteutuneista kustannuksista toteutuneiden tulojen määrä, ja kertomalla näiden erotus luvulla 0.7. Olennaisesti pienempänä toteutuneella tapahtumalla tarkoitettaisiin tapahtumaa, joka on voitu toteuttaa lain tai viranomaisen kokoontumista rajoittavan määräyksen vuoksi siten, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään puolet tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä.
MaRa ottaa lausunnossaan kantaa ehdotetun tapahtumatakuuseen kongressi- messu- ja kokoustoimialan (kohta 1) ja festivaalialan näkökulmasta (kohta 2).
1. Kongressi-, messu- ja kokoustoimiala tulee saattaa tapahtumatakuun piiriin
Kongressi-, messu- ja kokoustoimiala on yksi koronakriisistä ja valtion rajoitustoimista eniten kärsineistä toimialoista. Tapahtuma-alan tulevaisuuden, kansantalouden ja työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää, että tapahtuma-alan vetureina toimivat kongressi-, messu- ja kokoustoimialan yritykset selviytyvät koronakriisistä. Ne tarjoavat työpaikkoja paitsi omille työntekijöilleen myös tuhansille artisteille, roudareille, tapahtumien rakentajille ja muille alan ammattilaisille.
Tapahtumien peruuntuminen on vaikuttanut laajasti myös muiden alojen yrityksiin, erityisesti hotelleihin, ravintoloihin ja liikennealan yrityksiin. Kansainvälinen kongressimatkailija käyttää Suomessa huomattavasti enemmän rahaa kuin yksityismatkailija. Tuoreimman tutkimuksen mukaan kansainvälinen kongressimatkailija käyttää 1 340 euroa matkaa kohti, mikä on noin neljä kertaa enemmän kuin yksityismatkailija käyttää.
Aluehallintovirastojen ja kuntien yleisötilaisuuksia koskevat rajoitustoimet ovat olleet kaavamaisia ja liian kireitä. Kokoontumisrajoitukset ovat estäneet koulutusten, seminaarien, messujen ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämisen, vaikka ne voitaisiin järjestää terveysturvallisesti turvavälejä noudattaen. Yleisötilaisuusrajoitukset eivät ole ottaneet huomioon tilojen erilaisuutta. Esimerkiksi sama 10 henkilön kokoontumisrajoitus on koskenut niin 20 kuin 1 700 henkilön kokoustilaa. Kireiden yleisötilaisuusrajoitusten takia käytännössä kaikki yleisötilaisuudeksi luokiteltavat tilaisuudet on jouduttu perumaan tapahtumataloissa maaliskuusta 2020 alkaen.
Tilaisuuksien järjestämistä on vaikeuttanut myös yleisötilaisuusrajoituksia koskevien päätösten tulkinnanvaraisuus ja vaihtelevuus. Esimerkiksi yhtiökokouksien järjestäminen katsottiin keväällä 2020 kuuluvan yleisötilaisuusrajoitusten piiriin mutta vuoden 2021 alkupuolella niiden todettiin lähtökohtaisesti jäävän yleisötilaisuusrajoitusten ulkopuolelle.
Tapahtumatalojen toiminta on ollut käytännössä kokonaan pysähdyksissä, koska yritykset ja muut organisaatiot ovat viranomaisten kokoontumisrajoitusten ja annettujen suositusten perusteella katsoneet luottamukselliset ja suljetut tilaisuudet käytännössä kielletyksi toiminnaksi. Tapahtumatalojen asiakkaiden on ollut käytännössä mahdotonta tehdä eroa sallitun ja kielletyn kokoontumisen välillä.
Kongressi-, messu- ja kokoustoimialan yritysten järjestämät tapahtumat tulee saattaa tapahtumatuen piiriin ja tapahtumatuki tulee ulottaa oikeudenmukaisella tavalla myös suuriin yrityksiin, jotka työllistävät eniten ja tuovat myös erilajisia verotuloja eniten julkiselle taloudelle.
Kongressi-, messu ja kokouspaikoissa (jäljempänä tapahtumatalot) järjestetään hyvin erilaisia yleisötilaisuuksia kuten ammattitapahtumia, kulttuuri- ja viihdetapahtumia. Tapahtumatalojen toiminta on ympärivuotista ja yleisötilaisuuksia voidaan järjestää erilaisilla konsepteilla:
- tapahtumatalo voi olla yleisötilaisuuden järjestäjä (= tapahtuma on omaa tuotantoa),
- yleisötilaisuus järjestetään yhdessä tapahtumatalon ja tiloja/palveluita tapahtumatalosta varanneen yritysasiakkaan tai muun asiakasorganisaation kanssa (=yhteistuotanto) tai
- tapahtumatalon asiakas on yleisötilaisuuden järjestäjänä (=vierastuotanto) ja tapahtumatalo tapahtumanjärjestäjän alihankkijana.
Tilaisuuksien järjestämisestä aiheutuu merkittävästi työtä ja kustannuksia jo ennen tapahtumaa. Tapahtuman suunnittelu, markkinointi ja rakentaminen vie tapahtumasta ja sen koosta riippuen tyypillisesti 6–12 kuukautta ennen kuin varsinainen tapahtuma tapahtumatalossa järjestetään. Päätöksiä loppusyksyn 2021 tapahtumista tehdään jo keväällä 2021. Jos tapahtumatakuu ei kata tulevaa syksyä, päätöksiä tulevan syksyn tapahtumista ei tehdä, koska kulut tapahtumatakuun puuttuessa jäisivät järjestäjän katettavaksi.
Tukikauden rajaaminen vain syyskuun 2021 loppuun olisi vakava isku tapahtumataloille ja pidentäisi niiden kriisiä, koska tapahtumatalojen pysähdyksissä oleva toiminta ei pääsisi elpymään useisiin kuukausiin. Tästä aiheutuisi merkittäviä taloudellisia menetyksiä tapahtumataloille, tapahtumatalojen laajalle alihankkijaverkostolle ja matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.
Edellä todetuilla perusteilla MaRa vaatii, että tapahtumatakuun tukikausi pidennetään vähintään 31.12.2021 asti.
Ehdotuksen mukaan tapahtumatakuun ulkopuolelle jäisi ympärivuotisesti järjestetyt tapahtumat. Rajaukselle ei ole esitetty mitään perusteita. Rajaus jättäisi merkittävän osana ammattimaisesti järjestetyistä tapahtumista tapahtumatakuun ulkopuolelle eikä se kohtelisi tapahtumanjärjestäjiä yhdenvertaisesti. Esimerkiksi tapahtumatalot vakiintuneina ja ammattimaisina yleisötilaisuuksien järjestäjinä rajattaisiin perusteettomasti tapahtumatakuun ulkopuolelle sillä perusteella, että ne järjestävät tapahtumia ympärivuotisesti.
MaRa vaatii, että tapahtumatakuun jatkovalmistelussa laista poistetaan maininta siitä, että tapahtumatakuu ei koskisi ympärivuotista tapahtumatoimintaa. Tapahtumataloissa järjestetyt tapahtumat tulee saattaa tapahtumatakuun piiriin, kun kyseessä on 200 hengen yleisötilaisuus, jonka järjestää vakiintunut ja ammattimainen tapahtumanjärjestäjä ja jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten.
Tapahtumatakuun saajakohtaiseksi maksimääräksi on ehdotettu 1,8 miljoonaa euroa. Kongressi, messu ja tapahtumatoimintaa harjoittavat yritykset ovat saaneet kustannustukea (I-II) koronakriisin aikana syntyneiden kiinteiden joustamattomien kulujen kattamiseen. Jos yleinen kustannustuki huomioidaan tapahtumatakuussa se uhkaa jättää suuren osan yrityksistä tapahtumatakuun ulkopuolelle, kun jo saadut kustannustuet huomioidaan tapahtumatuen maksimäärässä.
Hallitus valmistelee osana ravintoloiden ja asiakastilojen sulkukorvausta omaa korvausjärjestelmää keskisuurille ja suurille yrityksille. Siinä tukien enimmäismäärä voidaan nostaa EU:n sallimaan 10 miljoonaan euroon. Samassa yhteydessä Suomen tulisi päättää EU:n valtiontukisäännöstön mukaisesti, että valtiontukien enimmäismäärää laskettaessa konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään erillisinä. MaRa pitää erittäin tärkeänä, että oma tukijärjestelmä keskisuurille ja isoille yrityksille, jossa tuen enimmäismäärä nostetaan 10 miljoona euroon, otetaan käyttöön myös tapahtumatakuussa.
Tapahtumatakuun valmistelusta huolimatta myös kustannustuen III:lle on tärkeää saada jatkoa. MaRa pitää tärkeänä, että tapahtumatalot saavat kustannustukea joustamattomien kiinteiden kustannuksien kattamiseen niin kauan kuin ne kärsivät koronakriisin aiheuttamasta liikevaihdon laskusta (alenema yli 30 % normaalitilanteesta).
2. Festivaaliala tarvitsee tapahtumatakuun (TEM) lisäksi festivaalituen (OKM)
MaRa on 17.3.2021 pyytänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat tukimallit, jotka korvaavat menetyksiä festivaalialalle, kun ammattimaiset festivaalijärjestäjät joutuvat koronatilanteen takia perumaan suunniteltuja vakiintuneita festivaaleja tai järjestämään ne aikaisempaa pienimuotoisempana. Tukimalleja pitää pystyä soveltamaan yhteisömuodosta (esimerkiksi yhdistys tai osakeyhtiö) riippumatta. Kannanotto on valmisteltu yhdessä Finland Festivalsin kanssa.
Tapahtumatakuun perusteella festivaali voisi saada tukea, jos festivaali peruutetaan viime hetkellä viranomaisen päätöksen tai lainsäädännön nojalla tai festivaalin kävijämäärää rajoitettaisiin olennaisesti suunnitellusta (yli 50 %). Tapahtumatakuu voi olla käyttökelpoinen joidenkin festivaalien kohdalla, jotka voivat odottaa tapahtuman järjestämisen mahdollisuutta viime hetkeen, mutta etenkään isot musiikkifestivaalit eivät voi ottaa tällaista taloudellista riskiä. Niille tapahtumatakuu ei anna mitään taloudellista tukea.
Festivaalitapahtumien rakentaminen aloitetaan useita kuukausia ennen varsinaista tapahtumaa ja siihen osallistuu festivaalijärjestäjän lisäksi laaja alihankkijaverkosto (esiintyjät, tuotantoyhtiöt, esiintymislavojen ja tapahtumainfran rakentajat, palveluja alueella tarjoavat yritykset ja yhteistyökumppanit). Vakiintuneille festivaalijärjestäjille syntyy festivaalinjärjestämiseen liittyviä kuluja pitkältä ajalta. Etenkin korkeatasoisesti ja kunnianhimoisesti tuotetut vakiintuneet suurtapahtumat ovat kustannusrakenteeltaan raskaita ja taloudelliselta riskitasoltaan korkeita. Tyypillisesti suurtapahtuman elinkelpoinen ja pitkäjänteinen toiminta edellyttää hyvin lähelle täyteen yleisökapasiteettiin pääsemistä. Taloudellinen kannattavuus syntyy vasta lähestyttäessä loppuunmyytyä tapahtumaa. Niiden järjestäminen ei mahdollista minkäänlaista epävarmuutta mahdollisten viranomaisrajoitusten osalta. Sopimussakot ja peruutuskulut erityisesti viime hetken peruutuksissa ovat mittavia.
Festivaalien järjestäminen voidaan ensi kesänä kieltää tai niille voidaan asettaa rajoituksia tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Yleisötilaisuuksia koskevat päätökset voidaan tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan. Kuukauden aikajänne on vähänkin isomman festivaalin kannalta mahdoton, koska ne tarvitsevat tiedon monta kuukautta etukäteen siitä, voidaanko festivaalit järjestää kannattavasti ja suunnitellusti. Tapahtuma-ala kaipaa pikaisesti konkreettisen näkymän, miten yleisötilaisuusrajoituksia tullaan purkamaan ja poistamaan epidemiatilanteen helpottaessa ja rokotekattavuuden lisääntyessä.
Festivaalijärjestäjät ovat tällä hetkellä täydellisessä epätietoisuudessa, voidaanko festivaaleja lainkaan järjestää ja millaisia kapasiteettirajoituksia niihin mahdollisesti kohdistetaan ensi kesänä esimerkiksi riittävien etäisyyksien tai turvavälivaatimusten takia. Iso osa festivaaleista ja erityisesti isot festivaalijärjestäjät joutuvat tekemään päätöksen festivaalin peruuttamisesta jo keväällä, kun varmuutta festivaalin järjestämisestä täydellä kapasiteetilla ei ole. Festivaalin peruuttaminen pitää tehdä riittävän ajoissa, jotta tappiot ja taloudelliset vahingot saadaan minimoitua.
Erityisesti isoa festivaalia ei voida suunnitella niin, että riskinä on kapasiteetin rajoittaminen viranomaisen määräyksellä. Jos kävijämäärää jouduttaisiin pienentämään suunnitellusta, tämä johtaisi merkittäviin tulonmenetyksiin tapahtuman kustannusten pysyessä käytännössä samana. Tapahtumatakuussa tukea saisi vasta, jos yleisömäärä joudutaan rajaamaan suunnitellusta vähintään 50 %. OKM:n turvalliset tapahtumat työryhmän joulukuussa 2020 laatimien periaatteiden noudattamista koskeva sitoumus tapahtumatakuun saamisen ehtona merkitsisi usean festivaalin kohdalla sitä, että suunniteltua osallistujamäärää jouduttaisiin rajoittamaan ilman kompensaatiota ja samalla pettämään palvelulupaus jo lipun ostaneille kävijöille, joiden pääsy festivaalille jouduttaisiin evätä.
Tapahtumatakuun kustannusten omavastuu, tuen hakemisen monimutkaisuus ja epävarmuus riittävän tuen saamisesta ja maksuaikataulusta ei mahdollista riskin ottamista varsinkaan ison festivaalin kohdalla. Ehdotettu 30 % omavastuu on liian suuri taloudellinen riski festivaalijärjestäjälle ottaen huomioon kesän tapahtumien järjestämiseen ja sallittuun yleisökapasiteettiin liittyvä merkittävä epävarmuus. Ehdotettu 70 % kustannusten kompensointi johtaisi vääjäämättä merkittäviin tappioihin festivaalin peruuntuessa tai jos tapahtuma joudutaan järjestämään normaalitilannetta olennaisesti pienempänä. Ongelmana on myös se, että tapahtumatakuu ei korvaisi kustannuksia, jos yleisökapasiteettia joudutaan viranomaisrajoitusten takia rajoittamaan vähemmän kuin 50 %. .
Isojen yritysten kohdalla tapahtumatakuutuen maksimi on myös liian matala ja sen summaa tulisi nostaa 10 miljoonaan euroon aiemmin lausunnon kohdassa 1 todetun mukaisesti
Tapahtumatakuumallissa festivaalijärjestäjälle sälytettäisiin vastuu korvausten hakeminen koko alihankintaverkostonsa osalta. Tämä aiheuttaa merkittäviä käytännön ongelmia, koska tapahtumilla voi olla hyvin laaja alihankkijaverkosto, jopa yli sata alihankkijaa. Festivaalijärjestäjä ei pysty huolehtimaan koko ketjusta ja siitä aiheutuisi festivaalijärjestäjälle joka tapauksessa kohtuuton työtaakka ja vastuu. Tästä syystä tapahtumatuki on kohdennettava niin, että alihankkijat voivat hakea tukea itse. Tällä tavoin ei myöskään synnytetä jännitteitä festivaalijärjestäjien ja heidän alihankkijoidensa välille.
Tapahtumatakuu ei ole toimiva ja riittävä ratkaisu festivaalialan koronatappioiden kattamiseksi ja konkurssien välttämiseksi. MaRa pitää välttämättömänä, että tapahtumatakuun ohella otetaan käyttöön OKM:n valmistelema festivaalituki, joka oli käytössä jo viime vuonna. OKM:n kautta oli vuonna 2020 haettavissa noin 10 miljoonan euron määräraha erityyppisten festivaalien koronatappioihin. OKM:n festivaalituella pelastettiin vakiintuneita tapahtumia järjestävä festivaaliala konkursseilta riippumatta siitä, olivatko järjestäjätahot voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä tai kaupallisesti toimivia osakeyhtiöitä. Määrärahan avulla tuettiin sekä kokonaan peruttuja festivaaleja että festivaaleja, jotka järjestettiin poikkeusolojen vuoksi supistetulla yleisökapasiteetilla ja siksi budjetoitua alhaisemmilla pääsylipputuloilla.
Koska koronatilanteen kehittyminen on edelleen hyvin vaikeasti ennakoitavissa, OKM:n koordinoimaa festivaalitukea tarvitaan kevään ja kesän 2021 tarpeisiin, jotta elinvoimaiset ja ammattimaiset festivaalijärjestäjät eivät koronan vuoksi myöskään tänä vuonna ajaudu konkurssiin. Tuki voidaan toteuttaa joko erikseen festivaaleille suunnatulla tukipaketilla tai osana isompaa koko kulttuurialaa koskevaa tukipakettia, johon festivaaleille on varattu riittävä tukiosuus.
Tapahtumatakuu voi olla käyttökelpoinen joidenkin yksittäisten festivaalien kohdalla, jotka pystyvät ottamaan riskin tapahtuman järjestämisestä supistettuna ja odottamaan viranomaispäätöksiä tapahtuman kynnykselle. Osa festivaalijärjestäjistä on suunnitellut tapahtuman järjestämisen ensi kesälle lähtökohtaisesti puolella kapasiteetilla viranomaisrajoitukset (turvavälivaatimukset) ennakoiden ja tapahtuman suunniteltua kävijämäärää lisätään, jos se osoittautuu ennen tapahtumaa mahdolliseksi. Tapahtumatakuuta koskevan luonnoksen perusteella tapahtumanjärjestäjä jäisi kuitenkin tässä tilanteessa tapahtumatakuun ulkopuolelle. Tämä ei ole hyväksyttävää. Ratkaisevaa tuen saamiseksi osallistujamäärän olennaisen rajaamisen tapauksessa on se, jos tapahtuma joudutaan järjestämään viranomaismääräyksen takia normaalitilannetta olennaisesti pienempänä riippumatta siitä, onko tapahtumajärjestäjä tehnyt osallistujamäärää koskevan suunnitelman normaalitilanteeseen tai viranomaisrajoituksiin perustuen.
MaRa katsoo, että tapahtumatakuuta tulee olennaisesti pienempänä toteutetun tapahtumien korvausmallissa muuttaa niin, että tapahtumatakuuta hakiessaan yleisötilaisuuden järjestäjä voi kuvata joko suunnitellun osallistujamäärän tai jos yleisötilaisuuden järjestäjä ilmoittaa, että rajoittaviin viranomaismääräyksiin kuten turvavälivaatimuksiin on jo varauduttu osallistujamäärää suunniteltaessa niin tässä tilanteessa yleisötilaisuuden järjestäjä kuvaisi tapahtuman osallistujamäärän normaalitilanteessa. Jos yleisötilaisuuden sallittu osallistujamäärä voi lainsäädännön tai viranomaismääräyksen takia olla alle puolet ilmoitetusta niin tapahtuma olisi tapahtumatakuun piirissä.
Lisätietoja antaa lakimies Kai Massa, 09-6220 2047, kai.massa@mara.fi.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja