Työ- ja elinkeinoministeriölle
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu asiasta seuraavan.
Yleisiä huomioita lakiluonnoksesta
Lakiluonnoksessa tarkoitetut kustannustuki ja sulkemiskorvaus tulevat suureen tarpeeseen. Jo kohta kaksi vuotta jatkunut koronapandemia ja julkisen vallan asettamat sulut, rajoitukset ja suositukset ovat johtaneet MaRan jäseninä olevien matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten liikevaihdon romahtamiseen.
Tuoreen jäsenkyselymme mukaan lähes 60 prosentilla alan yrityksistä myynti väheni marras-joulukuussa 2021 vähintään 30 prosentilla verrattuna samaan aikaan vuonna 2019. Ravintolarajoitukset ja käytännössä sulut illallisravintoloille, pubeille, karaokeravintoloille ja yökerhoille aiheuttivat yli 30 prosentin liikevaihdon alenemisen 82 prosentille yrityksistä tammikuussa 2022 verrattuna tammikuuhun 2020.
Positiivista lakiluonnoksessa
Lakiluonnos on seuraavilta osin parempi kuin viidettä kustannustukea koskeva laki:
- Kustannustuessa liikevaihdon aleneman vähimmäismäärä on alennettu 20 prosenttiin.
- Myös korona-aikana perustetut yritykset voivat saada kustannustukea.
Positiivista on myös se, että ne yritykset, joiden toiminta on ankaran rajoituksen takia tosiasiassa suljettu (illallisravintolat, pubit, karaokeravintolat ja yökerhot) voivat saada sulkemiskorvausta siltä osin, kun rajoitus tarkoittaa käytännössä sulkemista. Tilojen sulkemiseen rinnastettaisiin kielto järjestää yleisötilaisuuksia, kun kiellosta on aiheutunut yrityksen järjestämän yleisötilaisuuden peruuntuminen. Kieltoon rinnastettaisiin rajoitus, jonka johdosta tilaisuuden järjestäminen muuttuisi ilmeisen mahdottomaksi.
Negatiivista lakiluonnoksessa
Lakiluonnoksessa on seuraavat ongelmat:
- Kustannustuen vertailukausi on syys-marraskuu 2021, jolloin yritysten liikevaihto oli koronapandemian, rajoitusten ja etätyösuositusten takia merkittävästi pienempi kuin vuonna 2019. Kustannustuen vertailujaksona tulee käyttää syys-marraskuuta vuonna 2019, koska koronapandemia ja rajoitukset pienensivät merkittävästi vuoden 2021 syys-marraskuun liikevaihtoa verrattuna samaan aikaan vuonna 2019. Kuitenkin 1.9.2019 jälkeen liiketoimintansa aloittaneille yrityksille tulisi luoda oma vertailujakso. Niille lakiesityksen mukainen loka-marraskuu 2021 on asianmukainen.
- Etätyösuositus, joka romahdutti työaikaisia lounaita tarjoavien ravintoloiden palvelujen kysynnän, ei oikeuta kustannustukeen. Etätyösuositus vähensi merkittävästi myös pikkujoulukaudelta saatavia tuloja, kun varsinkin suuret yritykset ja julkinen sektori peruivat pikkujoulunsa.
- Yritykset eivät saa lainkaan kustannustukea loka- ja marraskuulta 2021, vaikka silloin oli voimassa rajoituksia. Tuolle ajanjaksolle tulisi luoda oma kustannustuki.
- Kustannustuen enimmäismäärä on tukijaksolta miljoona euroa ja puiteohjelmakohtainen tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä 2,3 miljoonaa euroa. Se on pandemian kesto huomioon ottaen mitätön suurten yritysten kannalta ottaen huomioon, että alan suurimmat yksittäiset yritykset ovat tehneet pandemian ja rajoitusten takia yli 100 miljoonan euron tappiot maaliskuusta 2020 alkaen.
Keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus ja kustannustuki
Lakiluonnoksessa todetaan, että keskisuurille ja suurille yrityksille laaditaan oma esityksensä sulkemiskorvauksesta. On erittäin tärkeää, että sulkemiskorvaus on oikeudenmukainen näille yrityksille. Kuten edellä olemme todenneet, suuret yritykset ovat kärsineet pandemian, rajoitustoimien ja suositusten takia valtavat tappiot.
Yritys luokitellaan pieneksi, jos sillä on alle 50 työntekijää ja jos sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on korkeintaan 10 miljoonaa euroa. Siten jo varsin pienikin yritys luokitellaan sulkemiskorvausta määriteltäessä keskisuureksi yritykseksi. Keväällä 2021 maksettujen sulkemiskorvausten osalta oli erittäin suuri merkitys sillä, oliko yrityksessä 49 vai 50 työntekijää. Pienempi yritys sai asiallisen sulkemiskorvauksen, kun taas 50 henkilöä työllistävän yrityksen sulkemiskorvaus oli heikko.
Keskisuurten ja suurten yritysten kustannustuen tukikohtainen enimmäismäärä tulee korottaa 10 miljoonaan euroon. Myös tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä tulee korottaa 10 miljoonaan euroon. Jos tämä edellyttää oman tukiohjelman laatimista ja sen hyväksyttämistä EU:n komissiossa, se tulee tehdä. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat hyväksyttäneet pandemian aika useita omia tukiohjelmia EU:n komissiolla. Ne ovat olleet oikeudenmukaisempia myös keskisuurille ja suurille yrityksille.
Ongelmana on ollut myös se, että keskisuurille ja suurille yrityksille on maksettu tukea vain konsernitason tappioista edellyttäen, että koko konsernin liikevaihto on alentunut yli 30 prosenttia. Tukia tulee tarkastella yrityskohtaisesti, ei konsernitasolla.
MaRa katsoo, että keskisuurten ja suurten yritysten tulee saada oikeudenmukainen sulkemiskorvaus ja kustannustuki. Tämän takia sulkemiskorvauksen ja kustannustuen korvaus- ja yrityskohtaisen enimmäismäärän tulee olla 10 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettujen yrityskohtaisten korvausten enimmäismäärän 10 miljoonaa euroa. Myös muiden tuen ehtojen tulee olla sellaiset, etteivät ne pienennä tuen määrää suhteessa pieniin yrityksiin.
Kustannustuen odotuksesta
Esitysluonnoksen s. 5 todetaan, että ”Kustannustuen toistuva jatkaminen sisältää siten riskin siitä, että yritykset voivat perustellusti odottaa, että tukea jatketaan koskemaan tuleviakin kuukausia.”.
Esitysluonnoksessa oleva lausuma on kovin teoreettinen. Kaikki kustannustuet ovat korvanneet yrityksille aiheutuneita menetyksiä niin heikosti, etteivät yritykset ala vapaaehtoisesti supistamaan liiketoimintaansa kustannustuen odotuksen toivossa. Liiketoiminnan supistaminen veisi yritykseltä myös liikevoiton, jota kustannustuki ei korvaa.
MaRa katsoo, että esitysluonnoksesta tulisi poistaa tällaiset käytännön liiketoiminnalle täysin vieraat lausumat.
Yksityiskohtaiset kommentit
5 a § Sulkemiskorvaus
Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan sulkemiskorvausta voidaan myöntää pienelle yritykselle, jonka tilat lain säännöksen tai viranomaisen määräyksen nojalla pidetty kokonaan tai osittain suljettuna.
Säännösehdotuksen mukaan viranomaisen antama suositus ei oikeuttaisi sulkemiskorvaukseen. Koronakoordinaatioryhmien päättämät etätyösuositukset vaikuttivat erittäin kielteisesti tuhansien ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten liikevaihtoon. Etätyösuositukset vaikuttivat alan palvelujen kysyntään kielteisemmin kuin yksikään valtioneuvoston päättämä ravintoloita koskeva rajoitus tai aluehallintovirastojen päättämä asiakastiloja koskeva rajoitus tai kokoontumisrajoitus syksyn 2021 aikana. Vasta valtioneuvoston 22.12. päättämillä rajoituksilla ja aluehallintovirastojen ennen joulua tekemillä asiakastilojen sulkutoimilla ja yleisötilaisuuksien rajoituksilla oli negatiivisemmat vaikutukset koko alaan.
Kun koronakoordinaatioryhmät antoivat pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen laajat etätyösuositukset, suuret yritykset ja julkinen hallinto alkoivat peruuttaa pikkujouluja jo samana päivänä. Etätyösuositus laajeni muualle maahan, ja erinomaisesta pikkujoulukaudesta tulikin heikko. MaRan tuoreen jäsenkyselyn mukaan pikkujoulukauden myynti oli 40 prosentilla yrityksistä yli 40 prosenttia heikompi kuin vuonna 2019. Valtioneuvoston ja aluehallintoviraston rajoituksilla oli vaikutusta heikkoon myyntiin, mutta suurin syy oli etätyösuositukset. Etätyösuositukset vaikuttivat erittäin kielteisesti myös työaikaisia lounaita tarjoaviin ravintoloihin.
Säännösehdotuksen mukaan myös osittain sulkeminen oikeuttaa sulkemiskorvaukseen, mikä on erittäin positiivista mm. illallisravintoloiden ja pubien kannalta.
MaRa katsoo, että
- viranomaisten antamien suositusten, joiden yritys voi osoittaa vaikuttaneen liikevaihtoon negatiivisesti, tulee oikeuttaa sulkemiskorvaukseen. Tällainen suositus on ainakin koronakoordinaatioryhmien antama etätyösuositus.
- on hyvä, että myös osittain suljetuista tiloista voi saada sulkemiskorvausta.
Säännösehdotuksen 4 momentin 1 kohdan mukaan sulkemiskorvausta laskettaessa otetaan huomioon kohdassa mainitut maksetut palkkakulut.
Esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluja koskevan työehtosopimuksen pääsäännön mukaan 16.-31.12.2021 ansaittu palkka maksetaan viimeistään tammikuun 10. päivä. Puolestaan 16. – 28.2.2022 ansaittu palkka maksetaan pääsääntöisesti maaliskuun 10. päivä.
Säännösehdotuksen mukaan sulkemiskorvausta laskettaessa palkat kertyisivät 16.12.2021 ja 15.2.2022 väliseltä ajalta. Tällä on suuri merkitys korvausta saaville yrityksille, sillä joulukuun jälkimmäisellä puoliskolla yrityksillä oli huomattavasti vähemmän henkilökuntaa töissä ankarien rajoitusten ja sulkujen takia kuin helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla rajoitukset on poistettu ravintoloita lukuun ottamatta. Niidenkin rajoitukset ovat merkittävästi lievemmät helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla kuin joulukuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Sulkemiskorvauksen suuruuden kannalta on olennainen merkitys sillä, lasketaanko sulkemiskorvaus tammi-helmikuussa maksetuista palkoista vai tuolta ajalta kertyneistä palkoista. Jotta yritykset saisivat paremman sulkemiskorvauksen ja jotta vertailujaksona olisi aidosti vertailujakson (1.1. – 28.2.2022) liiketoiminta, palkat yms. tulisi laskea 1.1. – 28.2.2022 kertyneistä palkoista.
MaRa esittää, että sana ”maksetut” muutetaan sanaksi ”kertyneet”.
5 e § Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset
Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yrityksille voidaan myöntää kustannustukea joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 väliseltä ajalta.
Esityksen mukaan valtio ei maksaisi yrityksille lainkaan tukea kohtuullisten menestysten korvaamiseksi loka-marraskuulta. Eduskunta on katsonut, että niin kauan kuin valtio rajoittaa yritysten toimintaa, valtion on maksettava niille tukea kohtuullisten menetysten korvaamiseksi. Myös loka-marraskuun aika valtio rajoitti matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten toimintaa. Tämän takia valtion tulee maksaa niille kustannustukea.
MaRa katsoo, että hallituksen tulee laatia erillinen hallituksen esitys kustannustuesta, jonka tukikausi on loka-marraskuu 2021.
Säännösehdotuksen 2 momentissa todetaan, että tukikauden liikevaihdon on tullut alentua yli 20 prosenttia, jotta yritys voisi saada kustannustukea.
MaRa kannattaa liikevaihdon vähentymisen rajan alentamista 30 prosentista 20 prosenttiin.
Säännösehdotuksen mukaan tuen enimmäismäärä on miljoona euroa ja konsernikohtainen maksimimäärä 2,3 miljoonaa euroa.
Tuen enimmäismäärät ja yhteenlasketut enimmäismäärät ovat mitättömiä keskisuurten ja suurten yritysten kärsimiin vahinkoihin nähden. MaRan suurimmat yksittäiset jäsenyritykset ovat kärsineet pandemian ja rajoitusten takia yli 100 miljoonan euron tappiot. Siihen nähden muutaman miljoonan euron kustannustuet ovat olemattomia. Eduskunta on kuitenkin edellyttänyt, että yritysten kohtuulliset menetykset korvataan. Kun yksittäisten yritykset tappiot ovat yli 100 miljoonaa euroa, muutaman miljoonan euron kustannustukea ei voida millään pitää kohtuullisena korvauksena menetyksistä. Nämä yritykset ovat suuria työllistäjiä ja veronmaksajia, kun koronapandemia on ohi.
Valtion tulisi laatia keskisuurille ja suurille yrityksille oma kustannustukiohjelma ja hyväksyttää se EU:n komissiolla, kuten Ruotsi ja Tanska ovat tehneet koronakriisin aikana useita kertoja. Kieltäytymisen syyksi ei riitä se, että se vie aikaa. Hallituksen olisi tullut ennakoida tilanne, ja ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Suomen muista Pohjoismaista poikkeavalle linjalle on esitetty syyksi myös sitä, että muiden Pohjoismaiden taloudellinen tilanne on Suomea parempi. Perustelu on heikko ja se lähettää erittäin ikävän viestin esimerkiksi kansainvälisille ja myös suomalaisille yrityksille siitä, mihin Pohjoismaahan kannattaa investoida tulevaisuudessa. Viesti on, ettei Suomi auta sinne sijoittautuneita yrityksiä hädässä, jonka synnyssä ne ovat osattomia, toisin kuin muut Pohjoismaat.
Keskisuuret ja suuret yritykset voivat odottaa oman tukiohjelman laatimista ja notifikaatiota. Niitä koskeva kustannustukiesitys voidaan antaa samalla kun keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta koskeva esitys annetaan.
Keskisuurten ja suurten yritysten kustannustuen tulisi olla tukikaudelta vähintään 10 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärä 10 miljoonaa euroa.
EU mahdollistaa sen, että yrityksiä tarkastellaan tukien enimmäismääriä tarkasteltaessa yrityskohtaisesti myös konsernin sisällä. Suomi on valinnut, ei niin yllättäen, yritysten kannalta huonomman vaihtoehdon, ja tarkastelee tukia konsernikohtaisesti. Siten konsernissa toimiva matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritys on voinut jäädä ilman tukia, koska konsernissa on useita alan yrityksiä ja tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä on ylittynyt.
MaRa katsoo, että keskisuurille ja suurille yrityksille tulee luoda oma kustannustuki, jonka tukikohtainen enimmäismäärä ja yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärän tulee olla vähintään 10 miljoonaa euroa. Tukien yhteenlaskettua enimmäismäärää tarkasteltaessa konsernissa olevia yrityksiä tulee käsitellä omina yksikköinään.
Säännösehdotuksen 5 momentin mukaan vertailukautena käytettäisiin syys-marraskuuta 2021.
Viime vuoden syys-marraskuussa oli voimassa valtioneuvoston määräämiä ravintolarajoituksia, aluehallintovirastojen määräämiä asiakastiloja koskevia rajoituksia ja yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia sekä koronakoordinaatioryhmien asettamia laajoja etätyösuosituksia. Näiden takia tuhansien yritysten liikevaihto oli selvästi tavanomaista pienempi. Tämän takia vertailukautena tulisi olla syys-marraskuu 2019.
On erinomaista, että toisin kuin edellisessä kustannustuessa esityksessä myös koronapandemian aikana perustetut yritykset saisivat kustannustukea. Näitä yrityksiä on pelkästään majoitus- ja ravintola-aloilla noin 3 000 yritystä. Tällaisille yrityksille lakiesityksen mukainen loka-marraskuu 2021 vertailukausi on asianmukainen. Siten esityksessä tulisi olla kaksi vaihtoehtoista vertailukautta, joista yritykset voisivat valita: syys-marraskuu 2019 ja loka-marraskuu 2021.
MaRa katsoo, että esityksessä tulee esittää kahta vaihtoehtoista vertailukautta, joista yritykset voisivat valita. Vertailukaudet olisivat syys-marraskuu 2019 ja loka-marraskuu 2021.
Liite: Toimialat, joilla toimiville yrityksille voidaan myöntää 5 e §:ssä tarkoitettua kustannustukea
MaRa ehdotti jo viidettä kustannustukea koskevassa lausunnossaan, että myös toimialaluokituksen 96040 tarkoitetut kylpylaitokset, saunat, solarium yms. palvelut tulisi lisätä kustannustukeen oikeutettujen toimialojen joukkoon. Tuolloin hallitus ei tehnyt tätä muutosta.
MaRa katsoo, että liite on asianmukainen. MaRa kannattaa erityisesti sitä, että myös toimialaluokituksen kohdassa 96040 tarkoitetut kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut on lisätty tukeen oikeuttaviin toimialoihin.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja