Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut luonnoksen matkailun päivitetystä tiekartasta otsikolla ”Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun”, mikä samalla on Suomen valtakunnallinen matkailustrategia vuosille 2019–2028. Strategia asettaa tavoitteet matkailun kehittämiseksi sekä luetteloi strategiset toimenpiteet vuosille 2019–2023. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä ”MaRa”) lausuu luonnoksesta seuraavaa:
Yleistä
Matkailualan yritysten suurin ongelma on heikko kannattavuus, mikä aiheutuu EU-maiden kireimpiin kuuluvasta verotuksesta ja korkeista palkan sivukuluista. Yritysten kannattavuus on heikko, vaikka palvelujen hinnat ovat Euroopan korkeimpien joukossa. Heikko kannattavuus aiheuttaa matkailualalle useita ongelmia: toimialan palkanmaksukyky on huono, mikä omalta osaltaan on syynä yhä pahenevaan pulaan työvoimasta, yrittäjälle ei jää taloudellista tulosta sekä yritysten investointikyky ja kyky rakentaa uusia palveluita ovat heikkoja. MaRa katsoo, että matkailun tiekartan tulisi etsiä ratkaisuja näihin asioihin ja priorisoida vahvasti niitä keinoja, jotka auttavat toimialan suurten menestymistä estävien ongelmien ratkaisemiseen.
Luonnoksessa päivitetystä tiekartasta on asetettu matkailun strategiset toimenpiteet vuosille 2019–2023. Ne käsittävät peräti 59 toimenpidettä. Nämä toimenpiteet on jaoteltu eri osa-alueisiin. MaRan näkemyksen mukaan toimenpiteitä tulisi priorisoida ja vähentää. Tärkeimmille toimille tulisi löytää rahoitus.
Luonnoksessa on todettu, että ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Kotimaan matkailulla on tästä huolimatta keskeinen asema Suomen kokonaismatkailussa (liite 1).
Kotimaan matkailu on kehittynyt heikosti, mutta sen kasvattamisessa on paljon mahdollisuuksia. Hintakilpailukyky suhteessa suomalaisten suosikkimatkakohteisiin on heikko. Yritykset menettävät useita satoja miljoonia euroja myyntiä tämän vuoksi ja Suomen valtio menettää samalla satoja miljoonia euroja verotuloja vuosittain tämän vuoksi.
Matkustustaseen suuri alijäämä ja sen nopea kasvu vuoden 2013 jälkeen on merkittävä ongelma (liite 2). Kotimaan matkailun kehittämisen yleisenä tavoitteena tulisi olla kotimaisen ja kansainvälisen matkailun matkustustaseen välisen eron kasvun kaventaminen kotimaan matkailuun kannustaen. MaRa pitää perusteltuna, että strategiassa näkyy aiempaa vahvemmin kotimaan matkailun kehittäminen.
Matkailun kasvua tukeva saavutettavuus
Hyvä saavutettavuus ja kohtuulliset liikkumisen kustannukset ovat matkailun elinehto. Etenkin kotimaan matkailun kannalta autoilun kustannuksilla on suuri merkitys. Lähes 90 prosenttia kotimaan matkailusta tehdään omalla autolla. Mitä kalliimpaa autoilu Suomessa on, sitä houkuttelevampaa on matkustaa kotimaan sijaan ulkomaille. Tämän vuoksi ei tule ottaa käyttöön matkan pituuteen perustuvia uusia veroja (kilometrivero).
Suomen tieverkko on huonossa kunnossa ja sen korjausvelka kasvaa koko ajan. Liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta tulee nostaa ja väyliin pitää myös investoida.
Lento- ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Kattava maanlaajuinen lentokenttäverkosto on tärkeää, jotta lentokentän vaikutuspiirissä olevan alueen matkailulla olisi mahdollisuus kasvaa. Junamatkailu tarjoaa puolestaan tulevaisuudessa yhä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon lentämiselle, jos rataverkosto mahdollistaa suuremmat nopeudet ja tiheämmät vuorot. Helsingin ratapihan kapasiteetti muodostaa nykyisellään pullonkaulan junavuorojen lisäämiselle. Kilpailun avautuminen raideliikenteessä on kannatettavaa, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että saavutettavuus maan eri osiin ei kärsi.
Kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmistaminen
Kilpailu ulkomaisista matkailijoista kiristyy koko ajan. Pysyäkseen kilpailussa mukana Suomen on lisättävä rahallista panostusta Suomen markkinointiin ulkomailla.
Nykyinen Business Finlandin Visit Finland -yksikölle osoitettu vuotuinen määräraha on aivan liian pieni. Haastajamaana Suomen tulisi käyttää markkinointiin enemmän kuin kilpailijamaamme, esimerkiksi Ruotsi ja Norja. Nyt tilanne on kokonaan toinen.
Visit Finlandille annettava suurempi määräraha on tarkoituksenmukainen panostus valtiolta ottaen huomioon valtiolle ja muille julkisyhteisöille tulevat verotulot matkailun kasvun seurauksena. Matkailualan tuloksellisen yhteistyön vahvistamiseksi MaRa kannattaa toimenpide-ehdotusta nostaa Business Finlandille/Visit Finlandille matkailun edistämiseksi osoitettua rahoitusta valtion ja matkailuyritysten yhteistyönä kilpailukykyiseksi Suomen kilpailijamaiden matkailun edistämisbudjettien kanssa.
Alustatalouden vaikutukset matkailualalle ja toimenpiteet
Jakamis- ja alustatalouden nopea kasvu ja yleistyminen ovat luoneet uusia palveluntarjoajia myös matkailutoimialalle. Matkailumarkkinat ovat globaalit ja matkailijan on mahdollista valita itselleen sopivin tuote mistä päin maailmaa tahansa. Jakamis- ja alustatalous tulevat muuttamaan matkailua tulevaisuudessa.
Luonnoksessa ei ole lainkaan mainittu sitä, että jakamistalous on jo nykyisellään muuntautunut usein ammattimaiseksi liiketoiminnaksi, jonka harjoittamisessa ei ole enää tosiasiallisesti kyse jakamistaloudesta. Se ei oikealla tavalla kuvaa ammattimaista toimintaa.
Näin esimerkiksi alustojen kautta tapahtuvaa, selkeästi ammattimaista toimintaa ei ole perusteltua katsoa jakamistaloudeksi, vaan kysymys on siinä ammattimaisesta alustaliiketoiminnasta, jossa toiminnan tarkoituksena on tulojen hankkiminen ja voiton tavoittelu.
MaRa katsoo, että matkailun tiekartassa tulisi mainita, että jakamistalous ilmiönä on monessa tilanteessa muuttunut aiemmasta määritelmästä vajaakäytöllä olevien resurssien jakamisesta ja niiden paremmasta hyötykäytöstä kohti ammattimaista, alustoilla tapahtuvaa liiketoimintaa. Perinteinen määrittely ei enää vastaa nykytilaa.
Alustatalouden suosimiselle ei ole mitään perusteita, koska suuri osa alustatalouden toimijoista toimii harmaassa taloudessa. Alustojen kautta palvelujaan tarjoavat toimijat jättävät usein veronsa maksamatta eivätkä noudata muitakaan lainsäädännön asettamia velvoitteita tai yleissitovia työehtosopimuksia. Tällä ne saavat kilpailuetua velvoitteensa asianmukaisesti hoitaviin toimijoihin nähden, kun ne voivat hinnoitella palvelunsa huomattavasti halvemmaksi. Alustatalous tuottaa myös joka tapauksessa vähemmän verotuloja ja sellaisia työpaikkoja, joiden osalta työnantaja huolehtii työntekijöiden sosiaali- ja eläketurvasta.
Luonnoksessa kohdan 53 toimenpide-ehdotuksena on todettu, että jakamis- ja alustatalouden vaikutuksia matkailualalle tulee selvittää ja käynnistää tulosten perusteella tarvittavia toimenpiteitä. MaRa toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut jo useita jakamistaloutta koskevia selvityksiä, mutta todellisiin toimenpiteisiin tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi ei ole ollut halua ryhtyä.
Lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata kilpailuneutraliteetti. MaRa pitää tasapuolisen kilpailun toteutumisen näkökulmasta olennaisen tärkeänä, että kaikki ammattimainen majoitustoiminta tulee saattaa saman sääntelyn piiriin. Tämä edellyttää lainsäädäntötoimiin ryhtymistä, mikä turvaa kilpailuneutraliteetin toteutumisen ja saattaa ammattimaisen alustatalousliiketoiminnan samanlaisen lainsäädännön ja verotuksen piiriin kuin sen kanssa kilpaileva toiminta on. Toimenpide-ehdotusta tulee muuttaa selvittämisen sijaan toimenpiteisiin ryhtymiseksi alustatalouden toimijoiden ja perinteisten toimijoiden välisten kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi.
MaRa huomauttaa myös siitä, ettei luonnoksessa käsitellä lainkaan majoitusliikkeiden ulkopuolisten varauspalvelukanavien eli ns. OTA-kanavien aiheuttamia ongelmia, jotka johtuvat muun muassa siitä, että niiden soveltamat sopimusehdot kieltävät majoitusliikkeitä tarjoamasta omassa sähköisessä varauskanavassaan edullisempaa hintaa. Mainitunlaiset sopimusehdot rajoittavat vapaata kilpailua ja sen vuoksi niiden käyttäminen pitäisi lainsäädännöllä kieltää. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ja saattaa ne samanlaisen sääntelyyn piiriin kuin mitä esimerkiksi Italiassa, Itävallassa, Ranskassa ja Belgiassa on tehty.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on yksi suurimmista matkailualan tulevaisuuden haasteista. Syntyvyyden laskun, huoltosuhteen pienentymisen, kausiluonteisuuden ja toimialan rajallisen palkanmaksukyvyn vuoksi toimialan yritysten on erittäin vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa.
Kun ongelma oli muutama vuosi sitten vain suurissa Etelä-Suomen kaupungeissa ja Pohjois-Suomen matkailukeskuksissa sesongin aikana, työvoimapula on nyt levinnyt käytännössä kaikkialle Suomeen. Ongelmana ei ole enää niinkään se, etteivätkö työvoima ja työpaikat olisi samalla paikkakunnalla, vaan se, että kannustinloukut tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta yksilöiden näkökulmasta.
Luonnoksessa on mainittu yhtenä toimenpiteenä alan imagon ja houkuttelevuuden parantaminen ympärivuotisen osaavan työvoiman turvaamiseksi hallinnonalojen välisenä yhteistyönä. Tämä on tärkeä tavoite, mille pitää löytää riittävät resurssit. Luonnoksessa on mainittu myös toimialan vetovoimatyön merkitys kohtaanto-ongelman yhtenä ratkaisukeinona.
Matkailualan koulutuksessa on nykyisin aiempaa enemmän painotettu työelämälähtöisyyttä. MaRa katsoo, että se on hyvä mainita strategisten linjausten 59 kohdan toimenpide-ehdotuksessa ja todeta, että kaiken matkailualan koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä. Vastuu siitä on jo kohdassa mainittujen tahojen lisäksi edunvalvontaorganisaatioilla.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on matkailualan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyen erillinen matkailun kohtaannon toimenpideohjelma Matkailudiili. Hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Samalla päättyy myös sitä koskevan verkkosivuston (www.matkailutyo.fi) ylläpito. Sivustoa ylläpitää nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
MaRa pitää tärkeänä, että Matkailudiili -sivuston ylläpitoa ja sen kehittämistä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee etsiä sivustolle pysyvä ylläpitäjä. Strategiassa matkailualan tuloksellisen yhteistyön vahvistaminen -kohtaan liittyvänä uutena toimenpiteenä MaRa esittää matkailutyo.fi -sivuston ylläpidon jatkamista ja sen kehittämistä, jossa työ- ja elinkeinoministeriöllä on vastuu sivuston ylläpitämisestä ja matkailu-, edunvalvonta- ja koulutusorganisaatioilla puolestaan vastuu sisällöntuotannon innovoinnista erilaisina käytännön kokemuksina saaduilla esimerkeillä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Veli-Matti Aittoniemi Sami Hämäläinen
varatoimitusjohtaja lakimies