Hyvä saavutettavuus ja kohtuulliset liikkumisen kustannukset ovat matkailumme elinehto

Suomi antaa tasoitusta pohjoismaisille kilpailijoilleen siinä, että Suomeen voi tulla autolla maitse vain Venäjältä. Myös lentomatka Suomeen on Euroopan päämarkkinoilta pidempi kuin muihin Pohjoismaihin. 

Etenkin kotimaan matkailun kannalta autoilun kustannuksilla on suuri merkitys. Mitä kalliimpaa autoilu Suomessa on, sitä houkuttelevampaa on matkustaa kotimaan sijaan ulkomaille. Matkan pituuteen perustuvat uudet autoilun maksut haittaisivat kotimaan matkailua. Tämän vuoksi matkan pituuteen perustuvaa kilometriveroa ei tule ottaa käyttöön. Myös tietullit nostavat liikkumisen kustannuksia ja voivat näivettää kaupunkien keskustojen palveluja. Vuotuinen auton käyttömaksu on matkailualan kannalta paras vaihtoehto.

Lentovero heikentäisi Suomen matkailualan kilpailukykyä

Lentomatka Suomeen on Euroopan päämarkkinoilta pidempi kuin muihin Pohjoismaihin.  Lentovero heikentäisi Suomen matkailualan kilpailukykyä. Kattava maanlaajuinen lentokenttäverkosto on tärkeää, jotta lentokentän vaikutuspiirissä olevan alueen matkailulla olisi mahdollisuus kasvaa. Lentokenttien taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida laajasti muutenkin kuin Finavia Oy:n tuloksen näkökulmasta. 

Junamatkailu tarjoaa tulevaisuudessa yhä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon lentämiselle, jos rataverkosto mahdollistaa suuremmat nopeudet ja tiheämmät vuorot. Helsingin ratapihan kapasiteetti muodostaa pullonkaulan junavuorojen lisäämiselle. Kilpailun avautuminen raideliikenteessä on kannatettavaa, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että saavutettavuus maan eri osiin ei kärsi.

Matkailun kriittiset tekijät: saavutettavuus ja liikkumisen kustannukset

Saavutettavuus ja liikkumisen kustannukset ovat Suomen matkailun kannalta kriittisiä tekijöitä. Lento- ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Suomen ei tule ottaa käyttöön kilometriveroa, matkan pituuteen perustuvia uusia maksuja eikä kaupunkikeskustoja kuihduttavia tietulleja.

Luontomatkailun edellytykset on turvattava

Puhdas ja koskematon luonto on yksi Suomen matkailun avaintekijöistä.  Kaivosteollisuudella ja matkailualalla on paljon yhteisiä intressejä. Ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja myös sellaisilla alueilla, joilla menestyvät elinkeinot ovat vähissä ja joiden työttömyysaste on korkea. Kaivosteollisuus ja laajat metsien hakkuut matkailulle tärkeillä alueilla muodostavat kuitenkin merkittävän uhan matkailun kasvulle. Kaivosteollisuudella on kansainvälisesti huono maine. Tämän vuoksi kaivokset ja puhtaaseen luontoon perustuva matkailu eivät sovi toistensa läheisyyteen. Suomalainen kaivosteollisuus ei voi parantaa kansainvälisen kaivosteollisuuden huonoa mainetta ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa. Ulkomaalaiset matkailijat vieroksuvat kaivoksia. Suomen matkailun kasvu perustuu pitkälti ulkomaalaisiin matkailijoihin.

Matkailu tuo tuloa myös tulevaisuudessa

Kaivoksia ei voida avata matkailualueella tai sen läheisyydessä aiheuttamatta vahinkoa matkailun kehittymiselle. Matkailu tuo tuloa pitkään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, kun taas kaivoksen elinikä on parhaimmillaankin vain kymmeniä vuosia.

Luontoon tukeutuva matkailun yritystoiminta hyödyntää aktiivisesti kansallispuistoja ja muita upeita luontokohteita, joiden hyvä hoito on kehittyvän luontomatkailun perusedellytys. Kansallispuistoilla on 44 miljoonan euron korjausvelka. Lähes kaikkien merkittävien lohijokien valjastaminen on vienyt tuottoisalta kalastusmatkailulta kasvuedellytykset.

Kansallispuistojen ja vastaavien luontokohteiden opastus- ja palveluvarustus on pidettävä kunnossa ja niitä on kehitettävä kävijämäärien ja asiakkaiden vaatimusten noustessa. Korjausvelan kattamisesta on tehtävä usean vuoden suunnitelma.

Kalojen nousu kutupaikoilleen on turvattava. Energiayhtiöt tulee velvoittaa rakentamaan kalojen nousuportaita.

Koulujen kesälomia on siirrettävä

Suomen matkailutaseen alijäämä on kasvanut viime vuosina rajusti. Alijäämän pienentämisessä on olennaista saada suomalaiset matkustamaan enemmän Suomessa. Koulujen kesälomat alkavat ja loppuvat matkailualan kannalta liian aikaisin. Suomalaiset matkustavat kesäkuussa kotimaassa vain vähän. Elokuussa moni matkailuyritys joutuu sulkemaan ovensa, kun suomalaisten lomat loppuvat ja opiskelijat palaavat kouluihin. Elokuu on monissa Euroopan maissa paras lomasesonki. Elokuun muodostuminen nykyistä suositummaksi lisäisi kotimaan matkailua.   Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin toisi noin 220 miljoonaa euroa matkailutuloja ja 1 300 henkilötyövuotta. Jos lomat siirrettäisiin alkamaan vasta juhannukselta ja loppumaan elokuun lopussa, tulokset olisivat tätäkin myönteisimpiä.  Lomien siirtäminen loisi uusia kesätyöpaikkoja nuorille varovaisestikin arvioiden yli 5 000. Siirto hyödyttäisi erityisesti Järvi- ja Rannikko-Suomen matkailua, joka voisi saada tästä merkittävän piristysruiskeen. Lomien siirto pidentäisi muuten erittäin lyhyttä kesämatkailusesonkia.

Koulujen kesälomien siirto toisi matkailutuloja ja työpaikkoja

Matkailualan kasvun ja työllisyyden kehitys tukevat koulujen kesälomien aloittamista juhannukselta ja päättämistä elokuun lopussa. Siirrossa tulee ottaa huomioon opetukselliset näkökohdat. MaRa esittää, että hallitus laatii nopeassa aikataulussa selvityksen siitä, millaisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä olisi kokonaisuutena.


Tutustu aiheeseen:

Kilpailukyky kuntoon. Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet (esite)