Asia: Arviomuistio yritystietojen yleisöjulkisuuden lisäämisestä

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa tarkastellaan yritystietojen yleisöjulkisuuden lisäämisen edellyttämiä lainsäädännön muutostarpeita. 

Yleisöjulkiseksi pyrittäisiin saattamaan tiedot työnantajan sosiaalivakuutusvelvoitteista koskien työeläke-, tapaturma- ja ammattitauti- sekä työttömyysvakuutusta (tieto vakuutuksen voimassaolosta/merkinnästä viranomaisen rekisteriin), ulosoton varattomuustieto yrityksistä sekä tieto liiketoimintakiellosta.

Ehdotettavien muutosten lähtökohtana olisi, ettei YTJ:n välityksellä julkaistaisi tietoja elinkeinonharjoittajina toimivista luonnollisista henkilöistä.  Ratkaisuun on päädytty luonnollisten henkilöiden yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan liittyvien näkökohtien takia.

Yritystietojen yleisöjulkisuuden lisäämisen tavoitteena on tukea harmaan talouden torjuntaa ja avoimempaa tiedonsaantia yritysten lakisääteisistä velvoitteista.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa arviomuistiosta seuraavaa:


1. Työnantajan sosiaalivakuutusvelvoitteiden yleisöjulkisuus

Lähtökohtana on, että YTJ:n kautta olisi mahdollista saada tieto sosiaalivakuutuksen voimassaolosta eli käytännössä näkyvillä olisi kyllä/ei-tieto siitä, onko työnantaja merkitty kyseistä vakuutusta koskevaan viranomaisrekisteriin.  Sosiaalivakuuttamista koskevien tietojen yleisöjulkisuuden lisääminen tukee yritystietojen avoimempaa saatavuutta, vaikka lisäarvo harmaan talouden torjunnan kannalta olisikin vähäisempää. 

MaRa katsoo, että sosiaalivakuutusvelvoitteiden yleisöjulkisuuden lisääminen ehdotetulla tavalla on kannatettavaa, vaikka sillä ei käytännössä tehosteta harmaan talouden torjuntaan.

Harmaan talouden yritykset laiminlyövät verojen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen. Arviomuistossa todetaan, että harmaan talouden torjunnan kannalta merkityksellistä olisi etenkin sosiaalivakuusvelvoitteisiin liittyvien laiminlyöntien yleisöjulkisuus. Selvitysten perusteella sosiaalivakuutuksen maksupuutetietojen säätämiseen yleisöjulkisiksi suhtaudutaan kuitenkin hyvin kielteisesti perustuen etenkin liikesalaisuuksien suojaan. Maksutietojen ajantasainen saatavuus YTJ:n kautta olisi myös tietoteknisesti hankalaa ja aiheuttaisi suurehkoja kustannuksia. Esimerkiksi työeläkemaksutiedoista ei ole keskitettyä rekisteriä, vaan tiedot maksutiedot ovat kunkin vakuutusyhtiön rekistereissä

MaRa toteaa, että sosiaalivakuutusvelvoitteiden maksulaiminlyönnit voivat liittyä myös rehellisesti toimivan yrityksen tilapäiseen tai pysyvään maksukyvyttömyyteen, johon on syynä yrityksen kohtaamat taloudelliset vaikeudet. Maksurästien hoitamisesta tilapäisessä maksukyvyttömyystilanteessa on voitu sopia vakuutusyhtiön kanssa. Sosiaalivakuutuksiin liittyvien maksulaiminlyöntien julkaiseminen voisi leimata rehellisen yrityksen ja vaikeuttaa yrityksen mahdollisuutta selvitä vaikeuksistaan. Esimerkiksi koronakriisin aikana suuri määrä matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä joutui taloudelliseen kriisiin valtion asettamien kohtuuttomien koronarajoitusten takia.  

MaRa katsoo, että yritysten sosiaalivakuutusvelvoitteiden maksulaiminlyöntejä ei tule julkaista YTJ:ssä. Harmaan talouden torjuntaa tekevät viranomaiset voivat saada tietoja yritysten sosiaalivakuutusvelvoitteiden maksulaiminlyönneistä selvityksiä tehdessään ja kohdistaessaan valvontaa riskiperusteisesti.  


2. Ulosoton varattomuustieto yrityksestä

Arviomuistiossa todetaan, että ulosotossa todetun varattomuusesteen on katsottu selvityksissä ennakoivan varsin vahvasti yrityksen liiketoiminnan heikkoa kannattavuutta ja päättymistä lähiaikoina. YTJ:n kautta välitettäisiin kyllä/ei-tieto viimeisen kahden vuoden aikana yritykselle todetusta varattomuusesteestä ja lisätietojen saamiseksi kysyjä ohjattaisiin tilaamaan ulosoton sähköisestä asiointipalvelusta todistus ulosottorekisteristä.

Arviomuistiossa todetaan, että jos tieto yritykselle todetusta varattomuudesta olisi saatavissa YTJ:n kautta, tieto varattomuudesta ilmenisi niissäkin tapauksissa, joissa velallinen on varattomuusesteen toteamisen jälkeen maksanut saatavan kokonaisuudessaan. Tämä johtuu siitä, että varattomuusestetiedon poistaminen luottotietorekisteristä ei poista asiaa koskevaa merkintää ulosottorekisteristä.

Arviomuistiossa päädytään siihen, että varattomuustiedon yleisöjulkisuutta YTJ:n kautta ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa siten, että tieto todetusta varattomuudesta näkyisi YTJ:ssä vain silloin, kun saatavaa ei ole varattomuuden toteamisen jälkeenkään maksettu. YTJ:stä ilmenevä varattomuustieto ei olisi ajantasainen.

Ulosoton varattomuusestettä koskeva merkintä vaikeuttaa huomattavalla tavalla yrityksen liiketoimintaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka yritys maksaisi velan, merkintä jäisi näkymään YTJ:ssä. MaRa katsoo, että ei ajan tasalla olevaa ja paikkaansa pitämättömän ulosoton varattomuustiedon yleisöjulkisuutta ei tule edistää.


3. Liiketoimintakielto

Yrityksen vastuuhenkilölle määrätyn liiketoimintakiellon yleisöjulkisuutta edistettäisiin lisäämällä YTJ:n yritystietonäkymään linkki kaupparekisteriotteelle, josta ilmenevät yrityksen vastuuhenkilöille määrätyt liiketoimintakiellot. Tämä ei edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Harmaan talouden torjunnan kannalta merkittävät liiketoimintakielto olisi entistä helpommin saatavilla YTJ:stä yritystietoja etsivälle henkilölle

MaRa kannattaa ehdotusta yrityksen vastuuhenkilölle määrätyn liiketoimintakiellon näkymisestä YTJ:ssä. 

 

4. Yksityisten elinkeinonharjoittajien asemasta

Ehdotuksen mukaan yleisöjulkisuuden lisääminen sosiaalivakuutusvelvoitteiden hoitamisesta, ulosoton varattomuusesteestä ja liiketoimintakiellosta ei koskisi elinkeinonharjoittajina toimivia luonnollisia henkilöitä.

MaRa katsoo, että jos yritystietojen yleisöjulkisuutta lisätään ehdotetulla tavalla YTJ:ssä, tietojen on oltava lähtökohtaisesti saatavilla sekä oikeushenkilöistä että yksityisistä elinkeinonharjoittajista.

Tieto yksityisen elinkeinonharjoittajan sosiaalivakuutusvelvoitteista (tieto vakuutuksen voimassaolosta/merkinnästä viranomaisen rekisteriin) tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle määrätystä liiketoimintakiellosta tulee olla saatavissa YTJ:n kautta.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan varattomuusestettä ei tule julkaista YTJ:ssä, koska tieto ei ole ajantasainen. Lisäksi on huomioitava, että luonnollisen henkilön varattomuuseste voidaan todeta ulosottoperinnässä saatavasta, jolla ei ole liityntää luonnollisen henkilön elinkeinotoimintaan.


5. Alustatalouden sääntely ja reaaliaikatalous

Alustatalouden ongelmana on, että alustoja tarjoavat yritykset eivät ota vastuuta siitä, että niiden luomissa järjestelmissä toimijat noudattavat lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi verojen maksaminen jää alustan avulla liiketoimintaa harjoittavan vastuulle. Tämä lisää merkittävästi riskiä siitä, että valtiolta jää saamatta verotuloja. Koska alustojen välityksellä harjoitettava liiketoiminta kasvaa ja monipuolistuu, myös verotulojen menetys kasvaa. Tämä vääristää myös kilpailua samalla alalla toimiviin yrityksiin nähden.

EU:ssa vireillä olevat hankkeet parantavat toteutuessaan tilannetta huomattavasti. Ne lisäisivät alustojen kautta myytävistä palveluista maksettavia verotuloja valtiolle, kun alustoille lisättäisiin vastuuta lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta.

Myös Valtiokonttorissa kehitteillä oleva reaaliaikatalouden hanke antaisi verottajalle mahdollisuuden valvoa liiketapahtumia reaaliaikaisesti, jolloin harmaassa taloudessa toimivien yritysten mahdollisuus ohimyyntiin ja veronkiertoon vaikeutuvat.  Reaaliaikataloudella tarkoitetaan täysin digitalisoitua talousjärjestelmää, jossa tiedot laskutuksesta, kuiteista ja verojen maksusta kulkeutuvat reaaliajassa eri toimijoiden järjestelmien välillä. Tällöin tieto liikkuisi suoraan yritysten ja julkisen sektorin, kuten verohallinnon välillä. Tämä edellyttää järjestelmiltä kykyä jakamaan tietoa automaattisesti keskenään. Hanke on jatkunut Valtiokonttorin johdolla muutaman vuoden.

Reaaliaikatalouden käyttöönotto on tehokas työkalu harmaan talouden paljastamisessa ja torjumisessa. Verohallinto pystyisi järjestelmän avulla valvomaan sitä, että yritys käyttää kassakonetta ja kirjaa kassajärjestelmään asianmukaisesti ostostapahtumat. Se parantaisi myös verokertymää alustojen välityksellä liiketoimintaa harjoittavilta. Hanke tulee saattaa pikaisesti valmiiksi.

                                           

Kunnioittavasti,

                       

Veli-Matti Aittoniemi                              Kai Massa
varatoimitusjohtaja                               lakimies