Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä talousvaliokunnalle tartuntatautilain ja liikenteen palvelusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan talousvaliokunnalle / sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
 

Asia: HE 226/2021 vp. laeiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

 

                                           

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu asiasta seuraavan.

 

Rajoitustoimien voimassaolon jatkamisesta 30.6.2022 asti

Valtio on rajoittanut matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtumia järjestävien yritysten liiketoimintaa ankarasti jo 20 kuukautta. Rajoitustoimet tuli purkaa syyskuun alussa hyväksytyn hybridistrategian mukaan, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaasta väestöstä on rokotettu tai kun kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus saada täysi rokotesuoja. Koronarokotukset ovat STM:n 11.11.2021 laatiman ohjauskirjeen mukaan edenneet hyvin, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan edellä mainittu tavoite 80 prosentin rokotuskattavuudesta saavutettiin 10.11.2021.

Pääministeri Sanna Marin käytti julkisuudessa useita puheenvuoroja, joissa hän toisti rajoitusten purkamisen. Tämä loi toivoa, että alan yrittäjien ja työntekijöiden pitkä piina olisi viimeinkin päättymässä. Näin ei valitettavasti olekaan käynyt. Osa kansalaisista jättää rokotteen vapaaehtoisesti ottamatta. Suuri määrä heistä on sairastanut koronavirustaudin, ja osa heistä on joutunut sairaala- ja tehohoitoon. Ylivoimainen enemmistö sairaala- ja tehohoidossa olevista on rokottamattomia. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti on kuormittunut.

Ylikuormittumisen estämiseksi valtioneuvosto ja aluehallintovirastot ovat ottaneet rajoituksia käyttöön ja kiristäneet niitä sen sijaan, että rajoituksia olisi hybridistrategian mukaisesti purettu. Rajoitukset ovat kohdistuneet ravintoloihin ja tapahtumia järjestäviin yrityksiin. Myöskään Suomeen matkustamista koskevia rajoituksia ei ole purettu.

Rajoitukset ovat aiheuttaneet yrityksille miljardiluokan tappiot. Siitä huolimatta valtioneuvosto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin sairaan- ja etenkin tehohoidon kapasiteetin nostamiseksi. Riittävän kapasiteetin puuttumiseen viittaa myös THL hallituksen esityksen sivulla 11 toteamalla muun muassa, että ”jatkossa on tärkeää, että meillä on valmius hoitaa influenssa-aallon kaltaisesti myös koronapandemian vuoksi osastolle joutuvia potilaita. Tämän valmiuden ja tarvittavan kapasiteetin rakentaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian. ”

Ravintolat ja myös erilaisia tapahtumia järjestävät yritykset ovat voineet toimia ilman rajoituksia ottamalla koronapassi käyttöön. Pääosin koronapassin käyttöönotto on sujunut hyvin. Se on kuitenkin kuormittanut muutenkin henkilöstöpulasta kärsiviä ravintoloita. Sellaisissa tapahtumissa, joissa yritys tarkastaa asiakkaan pääsylipun, myös koronapassin tarkastaminen on helpompaa ja vähemmän kuormittavaa kuin ravintoloissa, joissa asiakkaat vaihtuvat jatkuvasti eikä ravintolalla ole liiketoimintaideansa takia järjestyksenvalvojia. Kaikkein ikävintä on rokotevastaisten ja koronapassin käyttöä vastustavien asiakkaiden yrittäjiin ja etenkin työntekijöihin kohdistama epäasiallinen, jopa aggressiivinen, käytös asiakaskohtaamisessa. Aggressiivista yrittäjiin kohdistuvaa käytöstä ja jopa uhkailua on etenkin sosiaalisessa mediassa.   

Alan yrittäjät ja työntekijät kantavat ne negatiiviset taloudelliset ja henkiset seuraamukset, kun osa kansasta ei ota rokotetta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Rokotekattavuuden nostaminen on välttämätöntä. Rokotteen ottaminen ei ole jokaisen yksityisasia, vaan se on kansalaisvelvollisuus. Vaikuttaa siltä, että valtio katsoo, että kansalaisten oikeus olla ottamatta rokote on enemmän suojeltava oikeushyvä kuin alamme yrittäjien ja työntekijöiden oikeus elinkeino- ja työtuloon sekä sen myötä perheensä elättämiseen.

Perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat useissa lausunnoissaan ja mietinnöissään korostaneet, että rajoitukset on purettava viipymättä, kun ne eivät ole enää välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Koronapassia koskevassa hallituksen esityksessä ja valiokuntien siitä antamissa lausunnoissa ja mietinnöissä korostetaan sitä, että koronapassia ei voida käyttää syynä sille, ettei rajoituksia pureta viivytyksettä, kun ne eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.

Toisaalta yrityksille tulisi antaa mahdollisuus ottaa koronapassi käyttöön vapaaehtoisesti, vaikka rajoituksia ei olisikaan voimassa. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi kansainvälisiä tilaisuuksia järjestävillä yrityksillä, joiden ulkomailla toimivat asiakasyrityksensä asettavat henkilökuntansa osallistumisen edellytykseksi sen, että tapahtumajärjestäjä ottaa koronapassin käyttöönsä.

Aluehallintovirastot ovat kiristämässä tapahtumia ja asiakastiloja koskevia rajoituksia. Ne tekevät edelleen rajoitukset summaarisesti ottamatta huomioon asiakastilojen ja kohtaamisten erilaisuutta ja tapahtumajärjestäjien ammattimaisuutta. Tiedossamme ei ole, että esimerkiksi kongressi- ja messukeskuksista tai huvipuistoista olisi lähtenyt liikkeelle koronatartuntaketjuja. Jos niitä on lähtenyt, niiden merkitys on joka tapauksessa olematon kokonaisuus huomioon ottaen. Sama koskee myös ammattimaisesti toimivia lasten sisäleikkipuistoja.

Matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet valtavat taloudelliset tappiot sellaisille yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu pääosin ulkomaalaisiin asiakkaisiin. Näitä yrityksiä on eniten pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa. Toimialoista matkustusrajoituksista ovat kärsineet vakavimmin hotellit, ohjelmapalvelualan yritykset sekä kansainvälisiä kongresseja ja messuja järjestävät yritykset. Erityisesti venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden puuttuminen vaikuttaa erittäin kielteisesti matkailualan yrityksiin, jotka eivät pysty korvaamaan heidän puuttumistaan kotimaisilla ja muista ulkomaista tulevilla asiakkailla. TEM:n arvion mukaan Suomen matkailun kokonaiskysynnän menetykset ovat 12–13 miljardia vuosina 2020–2021 verrattuna vuoden 2019 tasoon. Valtiovarainministeriö katsoo kommentoidessaan hallituksen esitysluonnosta (HE s. 42), että esityksen taloudellisten vaikutusten arviointi on puutteellista ja edellytti niiden selkeyttämistä.

Hallitus on jälleen eduskunnan tahdon vastaisesti tartuntatautilain 16 c §:n 2 momentin nojalla antamassaan asetuksessa asettanut vihreiden maiden ilmaantuvuusluvun erittäin matalaksi (25) verrattuna Suomen ilmaantuvuuslukuun. MaRa on tehnyt kantelun päätöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Nyt hallitus esittää, että kyseinen säännös kumotaan kokonaan. Hallitus perustelee säännöksen kumoamista EU:ssa valmistelussa olevalla uudella mallilla. Tätä ei voida pitää perusteltuna niin kauan kuin EU ei ole luonut korvaavaa järjestelmää.

Ankarat ja pitkäkestoiset rajoitustoimet ovat johtaneet valtavaan työvoimapulaan matkailu- ja ravintola-alalla ja tapahtumia järjestävissä yrityksissä. Työvoimapulasta on jo nyt varmuudella muodostumassa alan kasvun este. EK:n kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä arvioi, että osaavaa työvoimaa on vähintään melko vaikea löytää. Jokainen päivä, jolloin rajoituksia pidetään yllä, luo työntekijöille epävarmuutta ja johtaa heidän siirtymiseensä muille aloille.

Hallitus esittää ravintola-, matkustus- sekä asiakas- ja osallistujatiloja koskevien rajoitusten ja koronapassin käyttöä vaihtoehtona rajoituksille käsittelevän lainsäädännön voimassaolon jatkamista 30.6.2022 asti. Muun muassa oikeusministeriö on esittänyt (s. 41–42), että sääntelyn voimassaoloa vuoden 2022 kesäkuun loppuun voidaan pitää varsin pitkänä, ja se vaatisi tuekseen erittäin vahvat perustelut. Sääntely merkitsee voimakasta puuttumista elinkeinovapauteen, minkä takia hallituksen esittämä pitkä voimassaoloaika ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhtaista.

 

MaRa

• katsoo, että rajoituksia ja koronapassin käyttöä vaihtoehtona rajoitusten noudattamiselle voidaan jatkaa enintään 28.2.2022 asti.
• katsoo, että koronapassilainsäädännön tulee olla voimassa niin kauan kuin hallituksella ja aluehallintovirastoilla on mahdollisuus asettaa rajoitustoimia.
• esittää, että hallituksen pitää valmistella nopeasti lainsäädäntö, joka mahdollistaa koronapassin vapaaehtoisen käytön ja sen tulee olla voimassa niin kauan kuin maailmanlaajuinen koronapandemia kestää.
• katsoo, että ns. vihreää maata koskevaa säännöstä ei tule poistaa laista niin kauan kuin EU ei ole tehnyt päätöstä muunlaisesta järjestelmästä, ja että valtioneuvoston harkintavaltaa ilmaantuvuusluvun asettamisessa tulee rajoittaa nykyistä enemmän.

 

Yksityiskohtaiset kommentit esityksestä

 

Ravintoloita koskevat rajoitukset

Hallituksen esityksen mukaan ravintolarajoituksia koskevan lainsäädännön voimassaolo jatkuisi muuttumattomana 30.6.2022 asti. Lisäksi hallitus esittää, että ravintolan tulisi käyttää koronapassia koko toiminnan aukioloaikana.

Valtioneuvosto on rajoittanut ravintoloiden toimintaa ankarasti koko koronapandemian ajan muutaman kuukauden ajanjaksoa kesällä 2020 lukuun ottamatta. Valtioneuvosto on asettanut rajoituksia aina ravintoloille riippumatta siitä, missä tartuntaketjujen alkusyy on ollut. Tämän vuoden alussa tartunnat levisivät Suomeen tulleiden ulkomaalaisten rakennus-, telakka- ja muiden työntekijöiden mukana. Tartuntaryppäitä on ollut sen jälkeenkin lukuisia työmailla, joissa on runsaasti ulkomaalaisia työntekijöitä. Tämä oli tilanne, kun hallitus päätti Satakuntaa koskevista ravintolarajoituksista sen takia, että virus levisi akkumateriaalitehtaalla Harjavallassa ja telakalla Raumalla. Ravintolat ovat olleet rajoitusten kohteena kesäkuussa, kun Kymsote epäonnistui pahasti rajaturvallisuustoimien järjestämisessä. Ravintolat ovat taas rajoitusten kohteena, kun osa kansalaisista ei syystä tai toisesta ota rokotetta.

Valtioneuvosto on asettanut eri maakuntiin ravintolarajoituksia alueen koronakoordinaatioryhmien ja sairaanhoitopiirien pyynnöstä, vaikka niiden koronatilannetta kuvaavista raporteista on voinut päätellä, etteivät ravintolat ole merkittävä tartuntojen lähde. Valtioneuvosto on perustellut rajoituksia THL:n näkemyksellä, jonka mukaan ravintoloiden rajoittaminen voi johtaa tartuntojen vähenemiseen. THL on myös katsonut, että suuri osa altistumisista ja tartunnoista ravintoloissa jää piiloon perustelematta tätä vakuuttavasti. Kun valtioneuvosto on rajoittanut erittäin merkittävällä tavalla elinkeinonharjoittajien elinkeinovapautta ja työntekijöiden oikeutta työhön, rajoitusten tulee perustua todistettuun tietoon eikä arvailuihin ja olettamuksiin.

MaRa käy jäljempänä läpi esimerkkejä siitä, millaisten tietojen varassa valtioneuvosto on asettanut rajoituksia ravintoloille.

 

Satakunta

Valtioneuvosto päätti 23.9.2021 asettaa Satakunnassa toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Syynä oli lisääntyneet tartunnat Satakunnassa. Tartuntaketjujen lähteinä olivat akkumateriaalitehdas Harjavallassa ja telakka Raumalla. Hallituksen perustelumuistiossa todetaan, että ”saatujen tietojen mukaan ravintoloissa tapahtuneita jatkotartuntoja ei toistaiseksi ole ollut” Satakunnassa. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti asettaa koko Satakuntaan leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

 

Pääkaupunkiseutu

Valtioneuvosto päätti 7.10.2021 jatkaa Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun rajoituksia. THL:n samana päivänä pitämän koronainfon mukaan ravintoloiden ja yökerhojen osuus kaikista todennäköisistä tai varmoista tartunnoista oli Helsingissä 1,8 prosenttia. Jos otetaan huomioon myös epäillyt tartunnat, ravintoloiden osuus oli 5,4 prosenttia. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti jättää Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun leviämisvaiheen ravintolarajoitukset voimaan.

 

Etelä-Pohjanmaa

Valtioneuvosto päätti 21.10.2021 asettaa Etelä-Pohjanmaalla toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti 18.10.2021, että menneellä viikolla todettiin 142 uutta koronavirustartuntaa. Tartuntojen kokonaismäärä oli silloin 1 866. Tartunnoista suurin osa oli edelleen perhepiirin tartuntoja, mutta tartuntoja tuli myös muista sosiaalisista kontakteista sekä työpaikoilla tai sote-yksiköissä ilmi tulleista tartuntaketjuista. 13 prosenttia tartunnoista tartunnanlähde jäi epäselväksi. Sairastuneista 62 prosenttia oli jo karanteenissa tartunnan tullessa ilmi. Suurin osa tartunnoista todettiin edelleen eri-ikäisillä rokottamattomilla henkilöillä. Ravintoloita ei mainita tiedotteessa lainkaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisi 19.10.2021 luettelon julkisista paikoista, joissa kansalaiset ovat voineet altistua koronavirukselle viimeisen kymmenen päivän aikana. Tällaisia paikkoja oli 45. Niistä vain kolme oli ravintoloita. Siitä huolimatta valtioneuvosto asetti Etelä-Pohjanmaalle leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

 

Kymenlaakso

Valtioneuvosto päätti 4.11.2021 asettaa Kymenlaaksossa toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Kymenlaakson alueellinen koronakoordinaatioryhmä totesi seuraavan: ”Yleisimmät tartunnanlähteet ovat sama talous (20,1 prosenttia), muu lähipiiri (12,2 prosenttia) ja ulkomaat (10,4 prosenttia). Yksityistilaisuudet ovat tartunnanlähteenä nousussa (9,1 prosenttia).” Koronakoordinaatioryhmä ei mainitse ravintoloita lainkaan yleisempien tartunnanlähteiden joukossa. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti asettaa Kymenlaaksoon leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

Todettakoon vielä, että 6.–7.11. viikonloppuna Helsingin Sanomat käsitteli aluehallintovirastojen johtajien kannanottoja rajoitustoimien kiristämiseen. Otsikko oli ”Tehokkain keino on rajoittaa ravintoloiden toimintaa”. Jutussa haastateltu Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Leena Räsänen totesi haastattelusta twitterissä seuraavan: ”Nyt on kyllä toimittaja muotoillut otsikon. En ainakaan minä ole noin sanonut. Lounais-Suomessa tartuntojen lähteenä pitkälti työmaat sekä perhe- ja lähipiiri, ei ravintolat”.

 

Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Länsi-Pohja

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 9.11. julkaisemien tietojen mukaan suurin osa tartunnoista saadaan edelleen perhepiirissä ja ystävien kesken. Oulun kaupungin 9.11. ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin 12.11. julkaisemien tietojen mukaan tartuntalähteissä korostuvat perheen sisäiset, yksityistilaisuuksien ja työpaikkojen tartunnat. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan alueella on todettu ravintolalähtöisiä tartuntaketjuja, jotka ovat johtaneet myös sairaalahoitoon. Tarkempaa selvitystä siitä, kuinka monta tartuntaa on lähtöisin ravintoloista, ei ole saatavissa julkisista lähteistä. Kuusamossa tartuntoja tapahtuu lähinnä lasten joukossa, eikä ravintoloihin ole liitetty tartuntoja 12.11. Kuusamon epidemian torjunnasta vastuussa olevilta lääkäreiltä saamamme tiedon mukaan.
 

Keski-Suomi

Yle käsitteli nettisivullaan 26.11.2021 koronatilannetta Keski-Suomessa. Jutun mukaan ilmaantuvuusluku oli Keski-Suomessa jopa korkeampi kuin Pirkanmaalla. Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä totesi, että Jyväskylässä oli viime viikolla kolmanneksi korkein epidemiahuippu. Hänen mukaansa Jyväskylässä ja Keski-Suomessa ei ole tarpeen asettaa rajoituksia, sillä korona leviää nyt pääasiassa perheiden sisällä ja lapsilla. Hän toteaa edelleen, että esimerkiksi viimeisen viikon aikana emme ole tunnistaneet yhtään ravintolaperäistä tai yleisötilaisuuksista tullutta tartuntaa, ja kun tartunnat leviävät perheissä, ei ravintolarajoituksissa olisi oikein mieltä.

 

MaRa toteaa, että käytettävissä olevien julkisten tietolähteiden perusteella ravintolat eivät ole merkittäviä tartunnanlähteitä. Olemme pyytäneet lukuisia kertoja STM:ltä tietoa ravintoloissa, erityisesti ruokaravintoloissa, todennetuista ja todennäköisistä tartuntojen määristä. Emme ole saaneet vastausta. Tartuntamäärät ovat olleet viikkokaudet alhaisia myös alueilla, joissa ravintoloiden toimintaa ei käytännössä rajoiteta. Valtioneuvosto rajoittaa päätöksillään merkittävästi elinkeinovapautta, oikeutta työhön sekä yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheensä toimeentuloa. Päätökset eivät voi perustua arvioihin tartuntojen määrästä ravintoloissa, vaan todennettuun tietoon. Tämä on välttämätöntä yrittäjien ja työntekijöiden oikeusturvan kannalta. Ravintolarajoitusten jatkaminen 28.2.2022 jälkeen ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhtaista ottaen huomioon noin 20 kuukautta jatkuneiden rajoitusten erittäin vahingolliset seuraukset ravintola-alan yrittäjille ja työntekijöille. Säännökset voivat olla voimassa enintään 28.2.2022 asti.

MaRa katsoo, että ravintoloita koskevista yleisistä hygieniavelvoitteista voidaan säätää 58 a §:n 1 momentin mukaisesti myös 28.2.2022 jälkeen.                    

Jopa THL on luokitellut riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi. Vähäisen riskin tiloja ovat muun muassa elintarvikkeita myyvät kaupat, erikoistavarakaupat, raitiovaunut, kampaamot ja parturit, joiden toimintaa ei ole rajoitettu missään vaiheessa koronapandemian aikana. Ruokaravintoloiden vähäriskisyydestä huolimatta valtioneuvosto on asettanut leviämisalueilla myös ruokaravintoloille ankarat rajoitustoimet. Hallituksen esityksessä ja asetuksissa, joilla valtioneuvosto on asettanut tietylle alueelle ankarat rajoitukset, ei ole millään tavalla perusteltu sitä, miksi ruokaravintoloita koskevat rajoitukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, kuten tartuntatautilaki edellyttää.

MaRa esittää, että lain 58 a §:ää muutetaan niin, että se rajoittaa valtioneuvoston mahdollisuutta asettaa ruokaravintoloille ankaria rajoituksia. Tämä on välttämätöntä, koska valtioneuvosto on asettanut ruokaravintoloille rajoituksia, jotka eivät ole oikeasuhtaisia verrattuna muihin THL:n vähäriskiksi tiloiksi luokiteltuihin asiakastiloihin.

 

Ravintolan tulee käyttää koronapassia koko sen aukioloaikana

Lakiehdotuksen 58 i §:n 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka mukaan toiminnanharjoittajan tulisi vaatia passia tilaisuuteen tai kyseiseen tilaan sen koko aukioloaikana.

Säännösehdotuksessa ja sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä ”koko aukioloajalla” tarkoitetaan. Ravintolatoimintaa harjoitetaan eri liikeideoilla ja erilaisissa toimitiloissa.

Esimerkiksi hotellien ravintolat tarjoavat aamulla aamupalaa ja päivällä lounasaikaan lounasta. Molemmat toiminnot ovat THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon mukaan vähäriskisiä tiloja ja toimintoja. Ravintola suljetaan lounaan jälkeen ja se avataan uudelleen illalla illallisvieraille ja se voi jatkaa sen jälkeen sulkematta toimintaansa juomaseurusteluravintolana. MaRan käsityksen mukaan edellä mainitussa tilanteessa on kaksi erillistä aukioloaikaa. Yhtäältä aamiainen ja lounas, jolloin ravintola voisi toimia ilman koronapassin käyttämistä. Toisaalta kun ravintola avautuu uudelleen illallista ja juomaseurusteluravintolatoimintaa varten, jolloin kyseessä on uusi, edellisestä aukioloajasta erillinen aukioloaika, jolloin ravintola ottaisi käyttöön koronapassin heti, kun ravintola avautuu illallistarjoilua varten ja käyttäisi sitä koko aukioloajan.

Toinen esimerkki on lounasravintolatoiminnasta. Ravintola tarjoaa työaikaista lounasta klo 11.00–15.00, jolloin se sulkeutuu. Ravintola avautuu uudelleen yrityksen pikkujoulu- tai muuta tilaisuutta varten klo 18.00. Ravintola ei ota koronapassia käyttöön lounastarjoilun ajaksi, mutta ottaa sen käyttöön koko aukioloajaksi, kun se avautuu uudelleen klo 18.00.

Jos jokin ravintola sulkeutuu vain lyhyeksi ajaksi vain tarkoituksena kiertää säännös, aluehallintoviranmaiset voivat katsoa sen lain kiertämiseksi ja edellyttää, että koronapassia käytetään koko ajan sulkemisesta huolimatta.

MaRa esittää, että talousvaliokunta toteaisi lausunnossaan, että koko aukioloaika tarkoittaa ajankohtaa ravintolan aukaisemisesta sen sulkemiseen. Jos ravintola avataan uudelleen, näin alkavaa aukioloa tarkastellaan omana ajanjaksonaan. Jos aukioloajan pilkkominen osiin on tehty vain lain kiertämiseksi, aluehallintovirasto voi katsoa, että kahta tai useampaa aukioloaikaa tarkastellaan yhtenä aukioloaikana.

 

Matkustamista koskevat rajoitukset

Lain 16 a §:n 2 momentissa säädetään, että jos matkustajalla on mukanaan todistus hänelle enintään 72 tuntia ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta, hänen on osallistuttava 16 d §:ssä tarkoitettuun covid-19-testiin.

Vaatimus toisesta testistä ei ole välttämätön tilanteessa, jossa rokotesuoja on Suomessa kattava lain tullessa voimaan 1.1.2022. Kaikilla rokotuksen ottamiseen halukkailla on ollut jo lokakuussa mahdollisuus saada täysi rokotesuoja. Toisen testin vaatimusta ei voida ylläpitää niitä henkilöitä varten, jotka ilman lääketieteellistä syytä vapaaehtoisesti jättävät rokotteen ottamatta. THL on todennut kommentoidessaan esillä olevaa hallituksen esitysluonnosta, ettei toisen testin vaatiminen 72–120 tunnin päästä ole enää välttämätön (HE s. 42). Näyttääkin siltä, että hallitus tukeutuu THL:n näkemyksiin silloin, kun THL vaatii kireitä rajoituksia. Silloin kun THL esittää rajoitusten lieventämistä, hallitus jättää ottamatta ne huomioon.

MaRa katsoo, että säännöksestä tulee poistaa vaatimus toiseen testiin osallistumisesta Suomessa THL:n kannan mukaisesti.

Lain 16 g §:n 1 momentissa säädetään hyväksyttävistä todistuksista.

Venäjä on Suomen matkailun kannalta tärkein matkailun lähtömaa. On todennäköistä, että Venäjä on Suomelle tärkeämpi matkailun lähtömaa kuin millekään muulle EU:n jäsenvaltiolle. Venäläisten Suomeen jättämä matkailutulo oli 632 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Nyt voimassa olevien rajoitusten mukaan Venäjältä ei pääse käytännössä Suomeen liikematkalle tai vapaa-ajanmatkalle. Sputnik -rokotteen hyväksyminen hyväksytyksi rokotteeksi on EU:ssa vieläkin kesken. THL esitti kommentoidessaan esillä olevaa hallituksen esitysluonnosta (HE s. 42), että se pitää Sputnik rokotetta niin turvallisena, että se voitaisiin hyväksyä turvalliseksi rokotteeksi Suomeen saavuttaessa. Vapaa-ajanmatkailija tai liikematkailija voisi tulla Suomeen kahdella Sputnik-rokotteella ja luotettavalla todistuksella niiden saamisesta.

MaRa esittää, että kaksi Sputnik-rokotetta saanut ja siitä luotettavan todistuksen esittävä pääsisi Suomeen liikematkalle tai vapaa-ajanmatkalle THL:n kannan mukaisesti.

 

Asiakas- ja osallistujatiloja koskevat rajoitukset

Lain 58 g §:n 4 momentissa sulkulistalla on useita sellaisia MaRan edustamien toimialojen yritysten hallinnassa olevia asiakastiloja ja paikkoja, joiden ei voida katsoa muodostavan erityistä riskiä koronaviruksen leviämiselle.

Toimenpiteiden oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys edellyttävät myös sitä, että tilojen sulkemista koskevat päätökset kohdistetaan vain tiloihin, joissa on erityinen riski taudin tarttumiseen ja on ilmeistä, että muut toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmissa tapauksissa voidaan sulkea erityisen riskialttiita tiloja koko alueen tai tilan sulkemisen sijaan.

MaRa katsoo, että jos tartuntatautilain asiakastiloja koskevia säännösten voimassaoloaikaa jatketaan, kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat, huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat sekä sisäleikkipuistot on poistettava 58 d §:ssä mainituista tiloista, jotka voitaisiin sulkea. Näiden tilojen sulkemista ei voida pitää välttämättömänä eikä oikeasuhtaisena toimena koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen ehkäisemiseksi. Niissä ei ole ollut todennettuja koronatartuntoja epidemian aikana. Olemme pyytäneet STM:tä kertomaan avoimesti, kuinka paljon todennettuja ja todennäköisiä tartuntoja on lähtenyt liikkeelle edellä mainituista asiakastiloista. Emme ole saaneet kysymykseemme vastausta.

THL:n riskipotentiaalin taulukossa vähäriskisinä tiloina mainitaan muun muassa yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat sekä sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat. Vähäisen riskin tiloina mainitaan myös huvi- ja teemapuistojen, tivolien sekä eläintarhojen sisätilat. Tästä huolimatta ne voitaisiin sulkea lain 58 g §:n nojalla erittäin riskialttiina tiloina.

 

Kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat

Koronaepidemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti kylpylöihin, koska asiakasmäärät ovat vähentyneet. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kylpylöiden allasosastoilla ei tiedetä tapahtuneen tartuntoja. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan.

Kylpylät ovat tehostaneet koronapandemian aikana hygienia- ja siivouskäytänteitään turvallisen kylpyläasioinnin varmistamiseksi. Asiakkaita muistutetaan, että sairaana ei saa tulla kylpylään. Kylpylät muistuttavat osana omavalvontaansa asiakkaita riittävän etäisyyden ylläpitämisestä suihkutiloissa, saunoissa ja allasalueilla ja vesihierontapisteillä. Pukuhuonetilojen väljyydestä pidetään myös huolta. Pienissä altaissa (esimerkiksi porealtaat) rajoitetaan samaan aikaan altaassa olevien henkilöiden määrää. Kylpylöissä on paikalla valvojia, jotka seuraavat, että ohjeita noudatetaan eikä tungosta synny.

Kylpylät rajoittavat tarpeen mukaan kylpylätiloissa samaan aikaan oleskelevien asiakkaiden määrää siten, että tungosta ei synny. Asiakasmäärien rajaamiseen ei ole ollut tarvetta, koska kylpylöiden asiakasmäärät ovat asiakkaiden varovaisuuden ja ulkomaisten matkailijoiden puuttuessa romahtaneet normaalista.

Kylpylät tarjoavat palveluitaan terveysturvallisesti koronapandemian aikaan myös kuntoutujille. Kuntoutuspalvelujen tuottamisessa kylpylät noudattavat tarkasti viranomaisohjeita muun muassa hygieniasta ja turvaväleistä.

MaRalla olevien tietojen mukaan kylpylöissä ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Kylpylöitä ei voida pitää paikkoina, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Ne ovat THL:n riskipotentiaalitaulukossa vähäisen riskin tiloja. Kylpylöiden allastilat ja pukuhuoneet on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat

Huvipuistot olivat auki viime kesän rajoitetuin asiakasmäärin. Huvipuistot loivat kattavat omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset, joilla ehkäistiin tehokkaasti koronaviruksen leviämistä alueella. Koko koronaepidemian aikana asiakasmääriä rajattiin muun muassa etukäteisvarausjärjestelmällä ja asiakaskapasiteettia rajoittamalla, jolloin huvipuistoissa oli väljempää ja turvaetäisyyksiä pystyttiin noudattamaan.

Asiakkaiden turvaohjeita täydennettiin hygieniaohjeilla, joissa muistutetaan siitä, että puistoon voi tulla vain terveenä, käsihygieniasta tuli huolehtia ja muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin jäseniin tuli pitää riittävä etäisyys. Huvipuistoissa otettiin käyttöön myös tehostettuja hygieniatoimenpiteitä, esimerkiksi pintojen desinfiointia ja siivousvuoroja lisättiin normaalista. Riittävistä turvaväleistä muistutettiin turvavälimerkinnöillä ja kuulutuksilla. Turvavälit huomioitiin myös huvipuistolaitteissa niin, että asiakkaat eivät joutuneet lähekkäin omia seurueita lukuun ottamatta.

Rokotukset ovat edenneet merkittävästi ulkohuvipuistojen avautuessa keväällä 2022. Huvipuistoalueet sijaitsevat ulkoilmassa, joissa tartunnan leviämisen riski on pienempi. Huvipuistoissa ei viime huvipuistokaudella tapahtunut yhtään todennettua tartuntaa.

MaRan jäseninä on myös seikkailupuistoja, joissa tarjotaan monipuolisia aktiviteetteja lapsille ja aikuisille. Seikkailupuistoja ovat esimerkiksi luontoon rakennetut kiipeilypuistot. Seikkailupuistot sijaitsevat ulkotiloissa ja ne ottivat kesäkuussa 2020 käyttöönsä huvi- ja elämyspuistojen omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Seikkailupuistot sijaitsevat ulkoilmassa, joissa tartunnan leviämisen riski on pienempi. Seikkailupuistoissa ei ole tapahtunut yhtään todennettua tartuntaa.

MaRan jäseninä on myös eläintarhoja. Tartuntatautilain 58 g §:n nojalla eläintarhojen sisätilat voidaan sulkea. MaRa toteaa, että eläintarhojen alueet ovat laajoja, joten yritykset pystyvät estämään tungoksen syntymisen. Alueelle tulevien henkilöiden määrää voidaan rajoittaa, jos näyttää siltä, että alueelle on tulossa niin paljon ihmisiä, että riittävien turvavälien pitäminen toisiin asiakkaisiin ei olisi mahdollista. Eläintarhojen alue muodostuu suurimmalta osin ulkotiloista, joissa viruksen leviämisen riski on pieni. Eläintarhojen sisätiloissa voidaan omavalvonnalla ja mahdollisesti henkilömäärää rajoittamalla huolehtia siitä, että väljä oleskelu on mahdollista ja turvavälit toteutuvat.

MaRa toteaa, että huvipuistoissa, seikkailupuistoissa ja eläintarhoissa ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle.  Ne ovat THL:n riskipotentiaalitaulukossa vähäisen riskin tiloja. Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat on näin ollen poistettava niiden asiakastilojen joukosta, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

MaRa korostaa, että ulkotiloissa toimivien huvi- ja teemapuistojen ja seikkailupuistojen sulkeminen ei voi olla välttämätöntä eikä oikeasuhtaista siitäkään syystä, että ulkotiloja ei koske ehdotuksen mukaan 58 d §:n 4 momentin 1 kohdan lähikontaktin välttäminen. 

 

Sisäleikkipuistot

Koronapandemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti sisäleikkipuistoihin, joiden asiakasmäärät ja liikevaihto ovat romahtaneet. Sisäleikkipuistoissa on otettu käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla tartuntariski puistoissa voidaan minimoida ja mahdollistaa turvallinen puistotoiminta myös epidemia-aikana. Sisäleikkipuistojen kosketuspintoja on käsitelty pinnoitteilla, jotka tuhoavat viruksia ja bakteereja. Tehostetut hygieniatoimenpiteet ovat käytössä, esimerkiksi pintojen desinfiointia ja siivousvuoroja lisättiin normaalista.

Riittävistä turvaväleistä muistutetaan turvavälitarroilla. Koronapandemian aikana asiakasmääriä kontrolloidaan muun muassa etukäteisvarausjärjestelmillä ja asiakaskapasiteettia rajoittamalla, jolloin tiloissa on väljää ja turvaetäisyyksiä voidaan noudattaa. Varausjärjestelmä mahdollistaa myös asiakkaiden tavoittamisen mahdollisissa altistustapauksissa terveysviranomaisten edellyttäessä sitä.

Myös asiakkaiden turvaohjeet on täydennetty hygieniaohjeilla, joissa muistutetaan siitä, että puistoon voi tulla vain terveenä, käsihygieniasta tulee huolehtia ja muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin jäseniin tulee pitää riittävä etäisyys. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin on investoitu merkittävästi ja ne on otettu käyttöön, jotta sisäleikkipuistojen toiminta voisi jatkua myös kaikissa epidemiatilanteissa.

MaRa toteaa, että sisäleikkipuistojen kohderyhmään kuuluvat nuorimmat lapset ja lapsiperheet, jotka ikänsä puolesta kuuluvat pienimmän riskin väestöryhmään. Puistot edistävät merkittävästi lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentävät perheiden kuormitusta epidemian aikana. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Ne ovat THL:n riskipotentiaalitaulukossa vähäisen riskin tiloja.  Sisäleikkipuistot on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

Koronapassin vapaaehtoinen käyttöönotto

Koronatodistusta voitaisiin käyttää, jos toimintaan tai tilaan kohdistuu tartuntatautilain nojalla määrätty rajoitus. Koronapassin ottaminen käyttöön tällä hetkellä vapaaehtoisesti ilman, että toimintaan tai tilaan kohdistuu rajoituksia, sisältää riskin. Koronapassin vapaaehtoinen riskitön käyttö tulee mahdollistaa nopeasti. Esimerkiksi kansainvälisiin kongresseihin osallistuvat yritykset saattavat edellyttää henkilöstönsä osallistumisen ehtona olevan koronapassin käyttö. Jollei Suomen lainsäädäntö mahdollista tällaista, Suomi menettää kansainvälisiä kongresseja ja muita tapahtumia

MaRa katsoo, että koronatodistusta koskevaa sääntelyä tulee muuttaa siten, että sen käyttö vapaaehtoisesti osana terveysturvallista palvelujen järjestämistä on aina sallittua. Valtioneuvoston on valmisteleva laki kiireellisenä. Lain tulee olla voimassa vielä sen jälkeenkin, kun viranomaiset ovat poistaneet rajoitukset kaikilta toimialoilta.

 

Työnantajan oikeus kysyä koronapassin olemassaoloa työntekijöiltään

Tilaisuuksia järjestävät asiakasyritykset ovat alkaneet edellyttää, että esimerkiksi ravintola, kongressi- ja messukeskus edellyttää, että niiden työntekijöillä ja alihankkijoiden työntekijöillä on koronapassi. Jollei näin ole, tilaisuutta ei järjestetä. Jos nämä vaatimukset yleistyvät, se merkitsisi merkittävien tappioiden jatkumista ravintola-, kongressi-, messu- ja kokoustoimialoilla. Tapahtumien peruuntuminen merkitsisi myös tapahtumayritysten työntekijöiden työtuntien vähentymistä. Monissa tilaisuuksia järjestävissä paikoissa on myös ravintolapalveluja, jolloin myös ravintolatyöntekijöiden tunnit vähenisivät. Nykyisin on jossakin määrin epäselvää, voiko työnantaja kysyä työntekijöiltä koronapassin olemassaoloa. Lainsäädäntö tulisi selkeyttää tältä osin nopeasti.

MaRa katsoo, että valtioneuvoston valmisteleva kiireellisellä aikataululla hallituksen esitys, joka selventää työnantajan oikeutta kysyä työntekijöiltään koronapassin olemassaoloa ja tallettaa tieto siitä.

 

Valtion velvollisuudesta korvata rajoitustoimista aiheutuvia tappiota yrityksille

Eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan yritykset voisivat saada valtiolta korvausta koronapandemian ja rajoitustoimien yrityksille aiheuttamista tappioista. Lakiesityksen mukaan tukijakso päättyisi 30.9.2021.

Lakiesityksen mukaan viranomaisen antamaa suositusta ei pidettäisi tukeen oikeuttavana rajoitustoimena. Koronakoordinaatioryhmien etätyösuositukset aiheuttavat jopa enemmän vahinkoa kuin pakottavat rajoitustoimet nykyisessä tilanteessa, jossa rajoitustoimista voidaan vapautua ottamalla käyttöön koronapassi. Esimerkiksi viime viikolla pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen annetut etätyösuositukset aiheuttavat mittavat vahingot ravintola-alan ja tapahtumia järjestäville yrityksille. Yritykset ovat noudattaneet erittäin kuuliaisesti suositusta etätyöhön siirtymisestä. Etätyöhön siirtyminen suosituksen perusteella aiheuttaa suuria tappioita työaikaisia lounaita tarjoaville yrityksille, etenkin muutenkin koronapandemian raskaasti kurittamille henkilöstöravintolayrityksille. Ravintola- ja tapahtuma-alan yritykset ovat kärsineet suuria tappioita myös asiakasyritysten peruessa pikkujoulujuhliaan etätyösuosituksen takia.
 

MaRa katsoo, että

• valtiolla on velvollisuus korvata koronapandemian ja rajoitustoimien yrityksille aiheuttamia tappioita niin kauan kuin valtio poistaa kaikki elinkeinotoiminnan koronapandemiasta aiheutuvat rajoitukset.
• yritykset ovat pitkään jatkuneiden rajoitustoimien takia niin huonossa taloudellisessa tilanteessa, että 30 prosentin liikevaihdon alenemaedellytys tulee alentaa 20 prosenttiin sekä suurten ja keskisuurten yritysten tulee saada oikeudenmukainen korvaus valtion aiheuttamista vahingoista, mikä takia 2,3 miljoonan euron yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärä tulee nostaa 10 miljoonaan euroon.
• julkista valtaa käyttävän antama suositus tulee katsoa tukeen oikeuttavaksi rajoitustoimeksi.
• talousvaliokunnan tulee edellyttää lausunnossaan valtion tuen jatkamista yrityksille, koska rajoitukset jatkuvat 30.9.2021 jälkeenkin.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

 

Kai Massa

lakimies