Suomalaiset yritykset ja kunnat ovat investoineet vuosina 2017–2025 energiatehokkuuden parantamiseen yli kaksi miljardia euroa. Energiatehokkuustoimien ansioista energiaa on säästetty 18,6 terawattia vuodessa, kertovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva yhteistiedotteessaan. Valtion ja toimialojen vapaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla Suomi on myös saavuttanut EU:n tiukat energiansäästövelvoitteet ilman tarvetta kansalliseen lainsäädäntöön tai muihin velvoittaviin keinoihin.
Energiatehokkuussopimuksissa vapaaehtoisuus yhdistyy konkreettisiin tavoitteisiin, vuosittaiseen seurantaan ja käytännön tukeen.
– Tulokset osoittavat, että tällä mallilla saadaan aikaan mittavia säästöjä samalla kun yritykset ja kunnat voivat kehittää joustavasti uusia energiatehokkuutta parantavia toimintatapoja omista lähtökohdistaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa tiedotteessa.
Kattavat ja tulokselliset energiatehokkuussopimukset ovat pitkään olleet Suomen energia- ja ilmastostrategian kivijalkaa. Ne ovat valtion ja toimialojen yhteisesti valitsema keskeinen keino edistää energiatehokkuutta Suomessa ja saavuttaa samalla EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet markkinaehtoisesti. Joustavaa sopimusjärjestelmää on mukautettu eri sopimuskausina vastaamaan EU:n tiukentuneita energiatehokkuusvaatimuksia.
Sopimuskaudella 2017–2025 valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa olivat mukana MaRa, EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Autoalan keskusliitto, Kuntaliitto, Rakli ja Lämmitysenergia Yhdistys.
Uusi sopimuskausi 2026–2035 on jo alkanut. Siinä on matkailu- ja ravintola-alalta mukana 26 yritystä, joilla oli yhteensä 102 toimipaikkaa.
Lisätietoa energiatehokkuussopimuksesta ja siihen liittymisestä