Anniskelun toimintaedellytyksiä tulee parantaa
Anniskelun osuus ravintoloissa on alentunut määrällisesti ja suhteellisesti muihin jakelukanaviin verrattuna. Suomessa on korotettu alkoholijuomaveroa 11 kertaa vuodesta 2008 lähtien. Myös anniskeluun sovellettava yleinen arvonlisävero nousi 25,5 prosenttiin syksyllä 2025.
Alkoholin verotus suomalaisissa ravintoloissa on EU:n kireintä. Korkea verotus nostaa etenkin ravintolassa nautittavan alkoholin hintaa. Anniskelun osuus on enää noin 11 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja tulee vähenemään edelleen alkoholin etämyynnin ollessa selvästi sallittua muista ETA-maista.
Anniskelun arvonlisävero tulee alentaa
Alkoholin siirtymisellä koteihin ja yleisille paikoille on ollut dramaattinen negatiivinen vaikutus ravintoloiden kannattavuuteen.
Suosimalla lainsäädännössä anniskelua muiden maiden tavoin valtion verotulot kasvaisivat pitkällä aikavälillä, työllisyys lisääntyisi ja yhä useampi ravintola säästyisi lopettamiselta.
Euroopan maissa ravintolassa ruokailu ja viinin nauttimien ovat osa ruokakulttuuria. Perheet ja ystävät viettävät yhdessä aikaa hyvän ruoan ja juoman parissa. Näissä maissa anniskelua suositaan niin lainsäädännössä kuin verotuksessakin. Myös Suomessa anniskelun asemaa voitaisiin parantaa kokonaiskulutuksen kasvamatta.
Monissa EU-maissa sovelletaan anniskeluun samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokaan. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on välttämätöntä myös Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin vähentäisi valtion arvonlisäverotuloja staattisesti laskien 122 miljoonaa euroa vuodessa, mutta lisäisi muita verotuloja yli 50 miljoonaa euroa. Nettovaikutus verotuloihin olisi siten noin -70 miljoonaa euroa vuodessa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen voitaisiin rahoittaa korottamalla alkoholijuomaveroa verotulojen arvioitua menetystä vastaavalla määrällä.
Anniskelun arvonlisävero tulee alentaa samalle tasolle 13,5 prosenttiin kuin ravintolaruokaan sovellettava verokanta on.
Ulosmyyntioikeus parantaisi heikkoa kannattavuutta
Viinien ulosmyyntioikeus toisi ravintoloille ja matkailukeskuksille mahdollisuuden nykyistä laajempaan palvelujen tarjontaan ja se parantaisi ravintoloiden heikkoa kannattavuutta. Viinien ulosmyyntioikeus olisi tärkeää muun muassa ravintoloille, jotka tekevät ruokaa käsin kotimaisista raaka-aineista sekä matkailukeskuksissa ja suurten järvien ja Itämeren rannoilla toimiville ravintoloille. Myös monilla pienillä paikkakunnilla toimivat liikenneasemaravintolat voisivat palvella paremmin paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Tämä voisi turvata liikenneasemien säilymisen pienillä paikkakunnilla.
STM:n ja TEM:n nimittämä selvityshenkilö Antti Neimala esitti raportissaan vähittäismyyntimonopolin purkamista niin, että ravintolat saisivat oikeuden viinien vähittäismyyntiin. Hän myös katsoi, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän takia.
Ravintoloille tulee antaa oikeus myydä ulos enintään 18-prosenttisia viinejä klo 21 asti. Ruokaravintoloille tulee antaa oikeus myydä avattu viinipullo mukaan otettavaksi klo 24 asti.
Esittävän taiteen tapahtumille anniskeluoikeus koko katsomotilaan
Esittävän taiteen tapahtumille (esimerkiksi teatterit ja ooppera) ravintolapalveluilla on suuri merkitys. Näytösten väliajat ovat lyhyitä, minkä takia osa asiakkaista joutuu nauttimaan ruokansa ja juomansa nopeasti. Nykyisin katsomotila voidaan hyväksyä anniskelualueeksi, mutta tällöin sinne ei ole pääsyä alle 18-vuotiailta. Koko katsomotila tulee voida hyväksyä anniskelualueeksi ilman K-18-kieltoa. Tämä parantaisi esittävän taiteen tilaisuuden kokonaiselämystä ja yritysten kannattavuutta ilman että alkoholihaitat kasvaisivat.
Esittävän taiteen tapahtumille tulee antaa oikeus anniskella koko katsomotilassa ilman K-18-kieltoa.