Virkakunnan puheenvuorossa esitetään ruuhkamaksujen käyttöönottoa, tieliikenteen polttoaineiden päästökaupasta kiinnipitämistä ja jakeluvelvoitteen kasvattamista suunnitellusti ja nimettyjen maakuntien lentokenttien ylläpidosta luopumista. Kotimaanmatkailun osuus on noin 70 prosenttia matkailualan kokonaistuloista. Kotimaan matkailukohteiden saavutettavuus henkilöautoilla ja lentämällä on matkailu- ja ravintola-alan yritysten toiminnan elinehto. Helsingin keskusta kärsii vetovoiman puutteesta. Ruuhkamaksut ovat varma keino vähentää keskustan vetovoimaa entisestään. Maakuntien lentokentät ovat välttämätöntä infraa teiden tavoin. Lentokenttien ylläpidon lakkauttaminen heikentäisi merkittävällä tavalla niiden vaikutuspiirissä olevien alueiden vetovoimaa matkailukohteena. Tieliikenteen päästökauppa ja biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvattaminen iskevät pitkien etäisyyksien Suomen matkailuun huomattavasti voimakkaammin kuin muualla Euroopassa. LVM:n virkakunnan puheenvuoroa vaivaa sama ongelma kuin muidenkin ministeriöiden virkapuheenvuoroja. Siinä ei oteta huomioon, miten toimenpiteet vaikuttaisivat yritysten palvelujen kysyntään ja työllisyyteen sekä sen myötä verotuloihin.

LVM esittää ruuhkamaksujen käyttöönottoa suurissa kaupungeissa

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten ahdinko on jatkunut koronapandemian alusta asti eikä valoa, ainakaan kirkasta, ole näkyvissä vieläkään. Koronarajoitusten takia yritykset joutuivat ottamaan paljon velkaa. Etätyö jäi Suomessa korkealle tasolle, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomen talouden pitkään jatkunut heikko kasvu näkyy kuluttajien luottamuksessa ja alan palvelujen vaisussa käytössä. Venäjän sota vei matkailualalta sen suurimmat vahvuudet. Esimerkiksi Helsingin keskustan vetovoima on vain varjo entisestään edellä mainittujen syiden takia. Tämä näkyy alan yritysten konkursseina ja toimipaikkojen lopettamisina sekä työvoiman vähentämisenä.

– Ruuhkamaksujen käyttöönotto on varma keino heikentää entisestään Helsingin keskustan vetovoimaa. Keskustan vetovoima on heikentynyt muun muassa etätöiden, jatkuvien tietöiden ja kalliiden pysäköintimaksujen takia. Voittajina ovat olleet ydinkeskustan ulkopuolella olevat kauppakeskukset. Uusien maksujen käyttöönoton sijaan pitää pohtia, miten keskustan vetovoimaa voidaan kasvattaa merkittävästi. Vetovoiman kasvaminen tuo yrityksille lisää asiakkaita, mikä johtaa myös verotulojen ja työllisyyden kasvuun, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Tieliikenteen päästökauppa ja biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvattaminen iskevät raskaimmin Suomeen

Tieliikenteen päästökauppa ja biopolttopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvattaminen lisäävät henkilöautolla liikkumisen kustannuksia kotimaassa. Henkilöautoliikenteellä on erittäin suuri merkitys kotimaan matkailulle. Suomeen ei pystytä taloudellisista syistä rakentamaan samanlaista tiheää ja suuret nopeudet mahdollistavaa rataverkkoa kuin tiheästi asuttuun Manner-Europpaan, joka voisi korvata henkilöautolla matkustamista. Tieliikenteen kustannusten kasvattaminen johtaa yhä kasvaaan suomalaisten ulkomaille matkailuun.

– Suomen matkustustaseen alijäämä on kasvanut rajusti koronan jälkeen. Viime vuosina alijäämä on vaihdellut 1,6 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon. Suomalaiset ovatkin EU:n ahkerimpiin kuuluvia ulkomaan matkailijoita. Yhtenä syynä siihen on matkailun kalleus kotimaassa. Kun polttoaineiden hinnat olivat kuluneena kesänä korkealla, kotimaan matkailupalvelujen kysyntää ohjautui ulkomaille. Kasvavan ulkomaan matkailun takia valtio menettää satoja miljoonia euroja verotuloja vuosittain, Lappi toteaa.

Maakuntalentokentät ovat välttämätön infraa teiden tavoin

Virkamiespuheenvuoro esittää, ettei Finavia enää ylläpitäisi Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän, Savonlinnan, Kemin, Kokkolan ja Porin lentokenttiä. Syyksi virkamiespuheenvuoro esittää, että lentokenttien ylläpito ovat tappiollista Finavialle.

Virkamiespuheenvuoron lähtökohta on virheellinen. Lentokenttien tarvetta ei voida lähestyä Finavian budjetista käsin. Lentokenttien ylläpito mahdollista matkailun ja muun elinkeinoelämän kasvun alueella. Kasvua pitää tarkastella pitkällä aikavälillä.

– Maakuntien lentokentät ovat välttämättömiä alueille ulkomailta suuntautuvan matkailun kannalta. On turha kuvitella, että ulkomaalaiset matkailijat matkustaisivat useita satoja kilometrejä junalla tai autolla sellaiselle alueelle, jossa ei ole lentokenttää, koska vaihtoehtona on muita alueita, joissa on lentokenttä. Monet virkamiespuheenvuorossa mainituista lentokentistä ovat alueilla, joilla on ilmaston lämpenemisen myötä erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa Manner-Euroopasta olevien matkailijoiden matkustamista Suomeen. Valtion taloudenkin kannalta olisi vahingollista heikentää noiden alueiden matkailullista vetovoimaa, Lappi sanoo.

Virkamiespuheenvuoroista puuttuu yritysvaikutusten analyysi

LVM:n virkamiespuheenvuorosta puuttuu tyystin yritysvaikutusten analyysi: mitä vaikutuksia ruuhkamaksuilla, tieliikenteen päästökaupalla ja biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvattamisella sekä nimettyjen lentokenttien ylläpidosta luopumisella on maakuntiin suunniteltuihin investointeihin, yritysten palvelujen kysyntään ja sen myötä työllisyyteen ja verotuloihin.

– Virkamiespuheenvuotoihin on lisättävä perusteellinen yritysvaikutusten arviointi, muuten ne eivät kelpaa seuraavan hallituksen päätöksenteon pohjaksi. Arvioni on, että tässä tiedotteessa käsiteltyjen toimenpiteiden vaikutus yritysten palvelujen kysyntään ja työllisyyteen on negativinen ja sen myötä myös verojen kertymään. Suomi on Euroopan viimeinen bussipysäkki. Meidän ei pidä omilla toimillamme vähentää viimeisen bussipysäkin vetovoimaa, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549