MaRan Jyväskylän alueen matkailu- ja ravintolayrityksille tekemän kyselyn mukaan hieman yli puolella yrityksistä liikevaihto kasvoi elo-syyskuussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Tosin liikevaihdon kasvuun vaikutti olennaisesti kustannusten voimakas nousu. Hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua tulevalle pikkujoulukaudelle. Yritysten pahimmat liiketoiminnan menestymistä varjostavat uhat ovat ammattitaitoisen työvoiman puute, kysynnän vähäisyys ja kustannusten nousun jatkuminen. Yhdeksän prosenttia yrityksistä ennakoi olevansa kuuden kuukauden kuluttua konkurssiuhan alla. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen suunnitelma vaikeuttaa ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osa-aikatyöntekijöiden Suomeen pääsemistä on huonosti harkittu toimenpide. Arvonlisäveron suunniteltu korotus vuoden 2025 alussa iskee muun muassa hotelleihin sekä festivaali-, hiihtohissi-, keilahalli- ja huvipuistopalveluihin. Useat näistä toimialoista olivat koronarajoituksista pahimmin kärsineitä toimialoja.

Liikevaihto kasvoi elo-syyskuussa – kustannusten kasvu rasittaa alan yrityksiä

Vuoden ensimmäinen puolikas oli koko maassa matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ennakoitua parempi. Elo-syyskuussa Jyväskylän alueen yritysten liikevaihto kasvoi hieman yli puolella. 13 prosentilla yrityksistä liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla.

– Jyväskylän alueen vetovoima näkyy hyvin kyselyssämme. Alueen matkailun vetovoima etenkin kesällä on vahva. Syksystä alkaen runsas opiskelijoiden määrä pitävät yllä etenkin ravintolapalvelujen kysyntää, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Liikevaihdon kehitys ei kuitenkaan kuvaa myynnin määrän kehitystä, sillä vuoden 2021 lopusta alkaen alan yritysten kustannukset ovat nousseet ennennäkemättömän paljon. Kustannuskehitys on kuitenkin vaimenemassa, sillä Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan esimerkiksi elintarvikkeiden ravintolatukkuhinnat nousivat enää 2,5 prosenttia syyskuussa 2023 vuoden takaiseen verrattuna.

– Kustannukset ovat kuitenkin erittäin korkealla tasolla. Asiakkaille kustannuskehitys on näkynyt hintojen nousuna, ja alan yrittäjille siitä huolimatta heikkona kannattavuutena, Lappi sanoo.

Pikkujoulukaudesta tulossa kohtuullinen

Korkojen nousu ja talouden yleinen hiipuminen ovat alkaneet vaikuttaa myös matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntään. Kyselyn mukaan kuitenkin 43 prosenttia Jyväskylän seudun yrityksistä odottaa pikkujoulukauden liikevaihdon kasvavan ja 18 prosenttia pysyvän ennallaan viime vuoteen verrattuna.

– Yritysten odotukset pikkujoulukaudelle ovat kuitenkin yllättävän hyvät etenkin ottaen huomioon muiden toimialojen uutiset henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista. Suomalaiset palvelualojen yritykset kärsivät nyt siitä, että asiakkaiden lainojen korot on sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin. Näin viitekorkojen nouseminen näkyy nopeasti myös asiakkaiden maksamissa koroissa. Muissa Euroopan maissa on paljon enemmän pitkiin kiinteisiin korkoihin sidottuja asuntolainoja. Euroopan Keskuspankin korkopolitiikka onkin liian kireää Suomen näkökulmasta, Lappi toteaa.

Ammattitaitoisen työvoiman puute ja kysynnän vähäisyys suurimmat tulevaisuuden uhat

MaRan kyselyssä jäsenyritykset saivat nimetä kolme suurinta uhkatekijää tulevaisuudessa. Vastaajista 65 prosenttia mainitsi ammattitaitoisen työvoiman puutteen, 61 prosenttia kysynnän vähäisyyden ja 57 prosenttia kustannusten nousun jatkumisen. Osittain näiden seurauksena 52 prosenttia mainitsi ongelmaksi heikon kannattavuuden.

Kyselyssä yhdeksän prosenttia yrityksistä ilmoitti olevansa konkurssiuhan alla ensi kevättalvella. Noin 60 prosenttia yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa jollakin tavalla.

– Toimialamme yritykset ovat kokeneet kovia. Yritykset ja niiden työntekijät olivat lähes kaksi vuotta enemmän tai vähemmän ankarien koronarajoitusten kohteena. Niiden päättyessä Venäjän hyökkäyssota vähensi ulkomaalaisten matkustamista Suomeen. Sota toi mukanaan myös yritysten kustannusten nousun. Koronan pitkäkestoisin negatiivinen vaikutus alamme palvelujen kysyntään on etätyön lisääntyminen. Se vaikuttaa kaikkiin niihin toimialoihin, joiden palvelujen kysyntä perustuu ihmisten liikkumiseen, Lappi sanoo.

Hallitusohjelmassa ikäviä muutoksia matkailu- ja ravintola-alalle

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma on monilta osin hyvä elinkeinoelämän näkökulmasta. Ohjelmassa on kuitenkin erittäin huonoja muutoksia matkailu- ja ravintola-alan kannalta.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja syntyvyys jatkuu heikkona, minkä myötä huoltosuhde muuttuu yhä huonommaksi. Työtä tekeviä ei ole tulevaisuudessa riittävästi. Suomalaisten yritysten menestyminen ja Suomen elinvoimaisuus edellyttävät työperäisen maahanmuuton reipasta lisäämistä. Riittävää määrää maahanmuuttajia ei ole saatavissa muualta kuin ETA-alueen ulkopuolelta.

– Hallitus sivuuttaa nämä tosiasiat. Päätös vaikeuttaa ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden Suomeen tuloa on harkitsematon. Hallitusohjelmaan kirjattu 1 600 euron kuukausitulon raja vaikuttaa kielteisesti osa-aikaisten työntekijöiden saamiseen. Koska palvelujen kysyntä ei ole riittävää kaikkina aikoina, osa-aikatyö on alalle välttämätöntä. Ilman näitä osa-aikatyöntekijöitä esimerkiksi ravintolat eivät pysty toimimaan. Hallitus kohtelee osa-aikatyöntekijöitä pelkkänä kulueränä julkiselle taloudelle. Tutkija Pekka Lithin selvityksen mukaan alle 1 600 euroa tienaavan osa-aikatyöntekijän verojalanjälki on toimialallamme hieman yli 10 000 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon ansiotuloverojen lisäksi hänen aikaansaamastaan myynnistä kertyvät arvonlisä- ja valmisteverot, Lappi sanoo.

Hallitus aikoo korottaa muun muassa majoituksesta sekä festivaali-, hiihtokeskus-, keilahalli- ja huvipuistolipuista maksettavaa arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin, vaikka kertookin toisaalla hallitusohjelmassaan vahvistavansa matkailun kasvun edellytyksiä. Ristiriitaisen päätöksen kohtuuttomuutta lisää se, että veronkorotus kohdistuu toimialoihin, jotka kärsivät pahasti koronarajoituksista.

–  Tieto arvonlisäveron korotuksesta oli raskas isku alamme yrittäjille. Jos arvonlisävero nousee 14 prosenttiin, majoitusalan arvonlisävero on Suomessa ETA-alueen toiseksi korkein. Näitä toimialoja koskeva verojen korotus ei tuo valtiolle paljon tuloja, mutta heikentää alan yritysten palvelujen kysyntää ja hintakilpailukykyä. Tämäkään hallitus ei miellä matkailua isoksi vientialaksi, joka on erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hallituksen tulisi luopua arvonlisäveron korotuksesta, Lappi vaatii.

 

Lisätietoja                         

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549