Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen ravintolatoiminnan rajoitustoimista. Valitettavasti hallitus ei suostunut myöntämään yhtä lisätuntia anniskeluaikaan. Siitä olisi ollut suuri hyöty pikkujoulukauteen valmistautuville ravintoloille ja niiden työntekijöille. Koronavirus ei ole juurikaan levinnyt ruokaravintoloissa, minkä vuoksi ravintolatoiminnan rajoitukset eivät ole eduskunnan edellyttämällä tavalla välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia. Kohtuullinen taloudellinen tulos pikkujoulukaudella on välttämätön, kun ravintolat valmistautuvat normaaliaikanakin heikkoon tammi- ja helmikuuhun. Vuokranantajia tarvitaan mukaan talkoisiin. Vaikka tartuntojen kasvu on taittunut Suomessa, viruksen leviämisen estämiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä on yhä välttämätöntä noudattaa.

Eduskunta edellytti, että ravintoloita koskevat rajoitustoimet ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Siksi valtioneuvoston tulee tarkastella rajoitustoimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta aluekohtaisesti ja ravintolatyyppikohtaisesti. Lisäksi anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevia rajoituksia voidaan asettaa vain silloin, kun ravintoloiden omavalvonta ja muut ravintoloiden koronaviruksen leviämisen estämiseksi tekemät toimet eivät ole riittäviä.

– Olemme pettyneitä siihen, ettei valtioneuvosto ottanut rajoitustoimissa huomioon eduskunnan päätöksen henkeä. Esitimme hallitukselle, että kiihtymis- ja leviämisvaiheessa anniskelua olisi voitu jatkaa ruokaravintoloissa klo 23 asti eli tunnin pidempään. Esitimme myös, että perusvaiheessa anniskelu sallittaisiin myös muissa kuin ruokaravintoloissa klo 1 asti eli tunnin pidempään. Näillä tunnin lisäajoilla olisi ollut erittäin suuri merkitys pikkujoulukauteen valmistautuville ravintoloille, mutta niillä ei olisi ollut käytännössä merkitystä koronaviruksen leviämisen kannalta. Valtioneuvoston tulee päättää eduskunnan päätöksen mukaisesti rajoitustoimista myös maakuntien sisällä eri tavalla. Jos osassa kunnista rajoitustoimet eivät ole välttämättömiä, sellaisissa kunnissa olevat ravintolat tulee vapauttaa kaikista rajoituksista, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Altistumiset ja tartunnat hyvin harvinaisia ruokaravintoloissa

Koronavirus ei ole levinnyt juurikaan ruokaravintoloissa eikä merkittävästi yökerhoissakaan. Kiihtymisalueen maakuntien ravintoloille tehty tuore kysely osoitti, että koronavirusaltistumisia oli ollut kolmessa prosentissa ja koronatartuntoja kahdessa prosentissa ravintoloita. Ruokaravintoloissa luvut olivat vielä pienemmät. Helsingin ja Tampereen epidemialääkärit totesivat viime viikolla Kauppalehdessä, että siihen mennessä yhtään koronatartuntaa ei ollut voitu varmuudella paikantaa ruokaravintoloihin Helsingissä ja Tampereella.

– Valtioneuvosto ja THL eivät ole edelleenkään perustelleet, miksi ravintoloiden kireät rajoitustoimet ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Perusteluksi ei riitä se, että muuallakin Euroopassa ravintolatoimintaa on rajoitettu. Yöravintolatoiminnan ankarat rajoitukset ovat erittäin raskaita yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Kun nuoret eivät ole voineet juhlia yöravintoloissa, juhliminen on siirtynyt yksityistilaisuuksiin, joista koronavirustartunnat ovat levinneet. Kun hallitus ei pysty rajoittamaan juhlimista yksityistilaisuuksissa, rajoitustoimet kohdistuvat yöravintoloihin. Ravintolayrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat panostaneet vaikuttavalla tavalla omavalvontaan, hygieniaan ja terveysturvallisiin vierailuihin ravintoloissa. Ravintolayrittäjät eivät voi hyväksyä tiukkoja toiminnan rajoituksia ilman vakuuttavia perusteluja, Lappi sanoo.

Suhdanne- ja työllisyysnäkymät pohjamudissa

Matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne matelee pohjamudissa Elinkeinoelämän keskusliiton aiemmin tällä viikolla julkaiseman suhdannebarometrin mukaan. Myös suhdannenäkymät ovat synkentyneet merkittävästi ja ovat lähes samalla tasolla kuin keväällä, kun ravintolat olivat kiinni. Henkilöstön määrä on vähentynyt voimakkaasti ja sama kehitys jatkuu loppuvuonna. Palvelualojen ammattiliitto PAMin eilen julkaiseman suhdannebarometrin mukaan 61,2 prosenttia vastanneista työntekijöistä katsoi myynnin vähenemisen pääasiallisena syynä olevan hallituksen ja viranomaisten asettamat rajoitukset. 

– Pikkujoulukauden jälkeen ravintoloille ja niiden työntekijöille koittaa kylmäävä jakso, kun tammi- ja helmikuu ovat perinteisesti vuoden surkeimmat kuukaudet. Kun konkurssilain väliaikaisen muutoksen voimassaolo päättyy tammikuun lopussa, uhkaavat konkurssit lisääntyä voimakkaasti. Valtioneuvoston tulisi rajoituksia määrätessään ottaa yhä enemmän huomioon myös ne erittäin negatiiviset taloudelliset vaikutukset, joita rajoitustoimet aiheuttavat ravintoloille ja niiden työntekijöille. Kun heidän taloutensa romahtaa, siitä seuraa myös inhimillistä ja henkistä kärsimystä, Lappi toteaa.

Ohjeita ja määräyksiä välttämätöntä noudattaa

Ravintoloiden ja niiden työntekijöiden selviytymiseen koronakriisin yli vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koronaviruksen leviäminen.

– Jokainen suomalainen voi auttaa ravintolayrittäjiä ja heidän työntekijöitään selviytymään kriisistä noudattamalla koronaohjeita ravintoloissa ja muuallakin. Esimerkiksi kipeänä ei saa tulla ravintolaan. Jos virus leviäisi samalla tavalla kuin monissa Euroopan maissa ja ravintolatoiminnan rajoitustoimet kiristyisivät, se merkitsisi entistä vaikeampia aikoja ravintolayrittäjille ja heidän työntekijöilleen, Lappi toteaa.

Vuokranantajia tarvitaan talkoisiin 

Koronakriisi jatkuu joka tapauksessa pitkälle ensi kevääseen. Vuokrat muodostavat ravintoloille ison kustannuserän, joka ei jousta riittävästi näin syvässä ja pitkäkestoisessa kriisissä. 

– Iso osa vuokranantajista alensi vuokria tai jopa poisti vuokranmaksuvelvollisuuden huhti-toukokuulta, kun ravintolat olivat eduskunnan päätöksellä suljettuina. Ravintoloiden taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi. Vetoan vuokranantajiin, että ne alentaisivat ravintolahuoneistojen vuokria vastamaan heikentynyttä kysyntää. Ymmärrän institutionaalisten vuokranantajien tiukan tilanteen, koska ne ovat luvanneet sijoittajille tietyn tuoton. Toisaalta tilanne on sellainen, ettei konkurssiin menneiden tai ravintolatoiminnan muuten lopettaneiden yritysten tilalle ole helppoa saada vuokralaista. Pitkällä aikavälillä vuokrissa joustaminen on myös vuokranantajien etu, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja                          
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549