Ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle
Viite: dnro VN/25123/2024-YM-313
Asia: Lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
 

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat laatineet luonnoksen Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä ”MaRa”) lausuu luonnoksesta seuraavaa:

 

1. Ennallistamissuunnitelman reunaehdot

Ennallistamissuunnitelman ohjausryhmä on laatinut suunnitelmalle reunaehdot. Ne korostavat kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia, joilla voidaan samanaikaisesti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tukea elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja turvata kansalaisten perusoikeudet. Vapaaehtoiset keinot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa. EU-asetuksen tarjoamat joustot tulee hyödyntää Suomen kannalta parhaalla tavalla.

MaRa pitää laadittuja reunaehtoja kannatettavina ja perusteltuina ennallistamissuunnitelman toimeenpanossa.


2. Vesien ja merenhoito

EU:n vesipuitedirektiivi ja meristrategiapuitedirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vesien- ja merenhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien ja meren hyvä tila. Vesien tila ei myöskään saa heiketä. Parhaillaan valmisteltavana on vesien- ja merenhoidon suunnitelma vuosille 2028–2033, josta valtioneuvoston on määrä päättää joulukuussa 2027.

Suunnitelmaluonnoksen 2.3 kohdassa todetaan, että kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan sisältyy myös ennallistamisasetuksen tavoitteiden kannalta tarvittavia vesien- ja merenhoitosuunnitelmia täydentäviä toimenpiteitä.

MaRa toteaa, että hyvinvoiva luonto, toimivat ekologiset prosessit ja puhtaat vedet ovat sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Puhtaat vedet ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vesien tärkeimmät hyödyt liittyvät useimmiten veden ääniin ja maisemaan, vesiluonnosta nauttimiseen, sekä virkistäytymiseen vesien äärellä.

Vesien hyvä tila vaikuttaa olennaisesti luonnon virkistyskäyttöön ja luontoon perustuvien elinkeinojen ja luontomatkailun alueelliseen ja paikallisiin toimintaedellytyksiin. Lisäksi vesien hyvä tila edistää matkailun mahdollisuuksia puhtaan luonnon tarjoamien elämysten kautta.

MaRan pitää yleisesti vesiensuojelua ja vesien kunnostamista tärkeänä ja katsoo, että sitä tulisi nykyisestään jopa lisätä.

 

3. Toimenpiteiden kustannukset ja rahoituspohjan laajentamistoimenpiteet

Suunnitelmaluonnoksen 5 kohdassa arvioidaan ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuosille 2026–2050 yhteensä 1,2 miljardia euroa vuodessa. Tästä valtiolle aiheutuvien kustannusten määräksi arvioidaan nykytason perusteella noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteiden nykyinen määrärahataso on noin 648 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelmaluonnoksessa esitetyn mukaan rahoituksesta on tulevaisuudessa tarkoitus kattaa aiempaa suurempi osa EU-rahoituksella ja yksityisin varoin.

MaRa pitää tärkeänä, että EU:n tarjoamia erilaisia rahoitusvälineitä ja -kanavia hyödynnetään laajasti ennallistamisasetuksen toimeenpanossa.


4. Ekologinen kompensaatio ja luonnonarvomarkkinat

Suunnitelmaluonnoksen 5.1 kohdassa ehdotetaan rahoituspohjan laajentamista tukevana toimenpiteenä muun muassa ekologista kompensaatiota ja luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista.

MaRa kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista. Luonnonarvomarkkinat mahdollistavat maanomistajille uuden ansaintamahdollisuuden, ja luovat yrityksille uudenlaisen tavan rahoittaa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi tehtävää työtä sekä osoittaa ympäristövastuutaan.

MaRa pitää kuitenkin tärkeänä, että myös ennallistamissuunnitelma perustuu vahvasti vapaaehtoisiin toimiin. Ekologista kompensaatiota ei tule muuttaa velvoittavampaan suuntaan. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tulee kuitenkin tehdä yrityksille nykyistä enemmän houkuttelevammaksi. Samalla tulee varmistaa myös ekologista kompensaatiota koskevan järjestelmän sujuvuus. Nykyinen ekologisen kompensaation järjestelmä on osoittautunut käytännössä hitaaksi ja se tuo yrityksille lisää kustannuksia, minkä vuoksi järjestelmä ei edistä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisemistä merkittävästi. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että ekologista kompensaatiota tulee käyttää silloin, kun luonnolle aiheutuvia haittoja ei voida muulla tavoin kokonaan estää tai lieventää.


5. Ennallistamissuunnitelman taloudelliset vaikutukset

Suunnitelmaluonnoksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa 9.2 kohdassa todetaan, että ennallistaminen voi mahdollistaa maankäytön muutoksia ja liiketoiminnan uudistamista sekä synnyttää uutta yrittäjyyttä ja työllisyyttä esimerkiksi luontopalveluissa ja urakoinnissa, mutta tämä edellyttää osaamisen kehittämistä, innovaatioita sekä joustavaa ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa.

MaRa toteaa, että matkailua ei mainita luonnoksessa elinkeinona, vaikka erityisesti monet luontomatkailupalveluja tarjoavat yritykset ovat tehneet monia luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia.

MaRa pitää tärkeänä, että matkailuelinkeino tulee osallistaa jatkossa suunnitelman jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry                    


Timo Lappi                                                                   Sami Hämäläinen
toimitusjohtaja                                                              lakimies