Väylävirastolle
Asia: VÄYLÄ/1206/Vv-04.00/2026_ Väyläviraston ohjelmakokonaisuus
Väylävirasto pyytää sidosryhmiltä näkemyksiä ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034. Hyödynnämme sidosryhmien palautteita seuraavan ohjelmakokonaisuuden valmistelussa, joka on jo käynnissä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa seuraavaa:
1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys. Maantie- ja rataverkon kunnossapidolla ja kehittämisellä sekä kattavan lentoasemaverkoston ylläpitämisellä on keskeinen merkitys Suomen kansainväliselle ja alueiden saavutettavuudelle, elinkeinoelämälle ja matkailulle.
Suunnitelman tavoitteiden toteuttamista vaikeuttaa erittäin niukka rahoitustaso. Väylänpidon rahoitustaso laskee erittäin niukaksi vuosina 2027–2029, mikä johtaa siihen, että suunnitelmakaudella väylien kunto heikkenee ja korjausvelka kasvaa erityisesti vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella. MaRa pitää tätä huolestuttavana kehityksenä.
2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Vuoden 2025 alussa tieverkon korjausvelka oli noin 2,6 miljardia euroa, rataverkon korjausvelka noin 1,6 miljardia euroa ja vesiväylien korjausvelka noin 30 miljoonaa euroa.
Suunnitelmassa todetaan, että perusväylänpidon rahoitustaso on ollut korjausvelkarahoituksen ansiosta tienpidossa suhteellisen hyvällä tasolla 2024–2026, mutta laskee erittäin niukaksi 2027–2029. Suunnitelmakaudella väylien kunto heikkenee ja korjausvelka kasvaa erityisesti vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella. Väylien hoidon taso pyritään säilyttämään nykyisenä, mutta väylien heikentyvä kunto heikentää päivittäisen liikenteen palvelutasoa vilkasliikenteisen pääväyläverkon ulkopuolella. Liikenneverkon parantamiseen rahoitus ei juuri riitä, ja esimerkiksi rataverkon suunniteltuja peruskorjaushankkeita joudutaan keskeyttämään.
MaRa pitää tieverkon kunnon heikkenemistä huolestuttavana kehityksenä.
Hyvin kunnossa pidetty ja kattava tieverkosto on tärkeä matkailijoille ja matkailualalla toimiville yrityksille, jotka ovat riippuvaisia siitä, että kohteeseen pääsee turvallisesti ja riittävän nopeasti eri puolilta maata kaikkina vuodenaikoina. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa henkilöauto on monessa tapauksessa ainoa realistinen vaihtoehto matkustaa määränpäähän kohtuullisilla kustannuksilla, vaivalla ja matka-ajalla. Suurin osa kotimaanmatkailusta tehdään omalla autolla nyt ja tulevaisuudessa. Myös ulkomaiset matkailijat tukeutuvat Suomessa matkaillessaan lentoasema- ja junaverkon lisäksi maantieverkkoon (henkilöautot, matkailuautot ja linja-autot). Loma-, vapaa-ajan- ja luontokohteisiin sekä mökeille ajetaan alemman asteista tieverkkoa pitkin. Matkailualan kannalta on tärkeää, että myös alempiasteisen verkon kunnosta pidettäisiin Suomessa huolta. Tieverkon kunnossapito pää- ja alemman asteisella verkolla on tärkeää myös logistiikan toimivuudelle.
MaRa toteaa, että rautatieverkosto ja olemassa olevat junayhteydet eri puolille Suomea ovat tärkeitä Suomen eri alueiden ja paikkakuntien saavutettavuudelle, elinvoimaisuudelle ja matkailulle. Kaukojunaliikenne toimii pääosin markkinaehtoisesti, mutta harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa junayhteyksien turvaaminen vähemmän liikennöidyillä osuuksilla edellyttää valtion toimenpiteitä esimerkiksi ostoliikenteellä tai muilla instrumentein. Valtion on rataverkon omistajana huolehdittava myös siitä, että raiteet pidetään kunnossa, rataverkkoa käytetään eikä henkilöjunaliikenne kuihdu pois tietyiltä osuuksilta.
3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Suunnitteluohjelmassa todetaan, että investointiohjelman hankevalinnoilla edistetään tavoiteltavaa liikennejärjestelmää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Hankevalinnoissa otetaan huomioon Liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa kuvatut tarpeet ja toimintaympäristön muutokset sekä hallitusohjelman linjaukset.
Suunnitelman mukaan maantieverkon kehittämishankkeiden priorisoinnissa korostuvat Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti TEN-T-verkon vaatimusten täyttäminen, kriittisen väyläverkon toimivuuden ja huoltovarmuuden turvaaminen, merkittävimpien toimivuus- ja turvallisuuspuutteiden parantaminen ja kaupunkiseutuja koskevien tavoitteiden (mm. kestävä liikkuminen) edistäminen sekä hankkeiden kustannustehokkuus.
MaRa toteaa, että investointiohjelmassa ja maantieverkon kehittämisessä on tunnistettava matkailualan tarpeen niin kansainvälisen kuin alueiden välisen saavutettavuuden osalta.
Suomessa matkailu luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä ja toimeentuloa koko Suomen alueella. Matkailu kasvaa myös rakennemuutosalueilla toisin kuin moni muu toimiala. Vuonna 2025 matkailuun kulutettiin Suomessa 16,7 miljardia euroa. Siitä kotimaisen matkailukulutuksen osuus oli noin 11,9 miljardia euroa ja ulkomaisen 4,8 miljardia euroa. Matkustusviennin (5,6 mrd. euroa) osuus Suomen kokonaisviennistä on 5 % ja palveluviennistä noin 14 %. Matkustusvienti on palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala. Matkustusviennin luomasta arvonlisästä jää Suomeen enemmän kuin tavaraviennistä. Matkailutoimialat työllistävät noin 149 000 työllistä, mikä on noin 5,4 % kaikista työllisistä. Matkailun tuottama liikevaihto on noin 22 miljardia euroa (Tilastokeskus 2026).
MaRa toteaa, että Suomen yksi vahvuus matkailumaana on luonnossa olevat nähtävyydet, elämykset ja aktiviteetit. Nämä kohteet sijaitsevat usein etäällä kasvukeskuksista ja kaupungeista. Näiden matkailukohteiden elinkelpoisuus ja kannattavuus riippuu hyvästä saavutettavuudesta autolla, mikä tulee tunnistaa myös maantieverkon kehittämistarpeissa.
Rataverkon kehittämishankkeilla vastataan Liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa esitettyihin keskeisiin tarpeisiin. Investointiohjelman hankkeilla parannetaan välityskyvyn kannalta ongelmallisia rataosia ja edistetään näin Liikenne 12 -suunnitelman toimivuustavoitetta tulevaisuuden liikennetarpeet huomioon ottaen. Monet rataverkon tarpeet ja hankkeet täsmentyvät vielä tarkemman suunnittelun myötä investointiohjelman tulevilla päivityskierroksilla.
MaRa toteaa, että Venäjän hyökkäyssota vei Itä-Suomesta matkailun terävimmän kärjen. Itäsuomalaiset yritykset ovat investoineet matkailun kehittämiseen, yhtenä tukijalkana venäläiset matkailijat. Kun heitä ei nykyisin ole eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, kotimaisten asiakkaiden merkitys on kasvanut. Moni matkailuyritys Itä-Suomessa on tämän takia vaikeuksissa.
Toimialalta saatujen tietojen mukaan Pieksämäki – Joensuu -radan sähköistäminen ja sen myötä kaluston nykyaikaistaminen ja kasvattaminen lisäisivät merkittävästi Pohjois-Karjalan saavutettavuutta. Nykyinen kiskobussi ei palvele alueen matkailua edes tyydyttävästi. Radan sähköistäminen palvelisi myös Suomen huoltovarmuutta.
4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
-
5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
-
6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
-
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakiasiainjohtaja