Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle koulujen ja oppilaitosten loma-ajoista

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Viite: VN/15678/2026

Asia: Lausuntopyyntö koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta

Opetusministeri on pyytänyt MaRalta lausuntoa liitteenä olevasta muistioluonnoksesta, joka käsittelee koulujen ja oppilaitosten loma-aikojen nykykäytäntöjä sekä esittelee mallin, joka havainnollistaa kesäloman aloittamisen siirtämistä kahdella viikolla nykyistä myöhemmäksi kesäkuulle ja koulutyön aloittamista elokuun puolivälin jälkeen. Lisäksi mallissa on otettu huomioon pidentyvän kevätlukukauden keventäminen uudella, huhtikuun loppuun ajoittuvalla kevätlomalla.    

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

1. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulujärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

MaRa toteaa, että kesälomien siirto tulee toteuttaa niin, että se tukee koulunkäyntiä ja opiskelua. Kesälomien siirto kahdella viikolla tulee toteuttaa ehdotetun mallin sijasta niin, että kesäloma ei lyhene.

Kun kesäloman aloitusajankohta siirtyy kaksi viikkoa myöhemmäksi, kevätkaudelle on perusteltua lisätä koululaisille lomapäiviä. Ehdotuksen mukaan huhtikuulle lisättäisiin uusi lomaviikko. MaRa katsoo tarkemmin lausunnon toisessa kohdassa esitetyin perustein, että huhtikuun lopulle ehdotettavan lomaviikon sijasta lomapäiviä tulee lisätä pääsiäisen yhteyteen. Puolet koululaisista olisi lomalla ennen pääsiäistä ja puolet pääsiäisen jälkeen talviloman tapaan. Pidennetystä pääsiäislomasta tulisi koululaisille riittävän pitkä lepojakso kevätlukukauden puoleenväliin.

Kesäloman siirtäminen edellyttäisi muutoksia perusopetuksen järjestämisen aikatauluihin. Tämä edellyttäisi siirtymävaiheessa oppilaitoksissa hallinnollista työtä uuteen rytmiin siirtymisessä. Vaikka lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten loma-ajoista ei säädetä laissa, olisi perustelua, että ne olisivat samassa rytmissä perusopetuksen kanssa, koska kouluissa osa opettajista opettaa sekä peruskoulun oppilaita että toisen asteen opiskelijoita. Perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten yhteneväiset loma-ajat eri puolilla Suomea helpottaisivat myös ylioppilaskirjoitusten järjestämistä ja yhteishaun opiskelijavalintaprosesseja (mukaan lukien pääsy-/soveltuvuuskokeet).   

Esimerkiksi OECD:n mukaan oppimistulokset eivät ole vahvasti sidoksissa lukuvuoden täsmälliseen rakenteeseen tai opetuspäivien sijoitteluun. OECD-maat järjestävät lukuvuotensa hyvin eri tavoin, mutta menestyviä koulutusjärjestelmiä löytyy useilla erilaisilla ratkaisuilla. Siten ei ole näyttöä siitä, että oppimistulokset Suomessa heikkenisivät, jos koulujen loma-ajat siirtyisivät kahdella viikolla.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry toteaa tiedotteessaan, että se suhtautuu myönteisesti kesälomien siirtoon. Ammattikoulutuksen järjestäjät pystyvät mukauttamaan toimintaansa työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ei sisällä säädöksiä lukuvuodesta tai koulutuksen työajoista. Ammatillinen koulutus joustaa jo nykyisinkin yksilöllisiin opintopolkuihin sekä eri toimialojen vaatimuksiin. Opiskelijat voivat olla osana opintojaan työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa työnantajan tarpeiden mukaan.

Kesäloman siirtämisen vaikutukset ulottuisivat myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen, lukukausien ja opetuksen järjestämisen ajankohtiin. Korkeakoulut pystyvät sopeuttamaan oman toimintansa muuttuvaan lomarytmiin.

Oppilaitosten hallinnolliset prosessit ja tukipalvelut, kuten koulukuljetukset, ruokapalvelut ja kiinteistöjen huolto, mukautuisivat myös muutokseen.

2. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Kesäloma

Muistiossa ehdotetaan, että kesäloman alkua siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin, mutta kesäloma lyhenisi viikolla.

MaRa pitää välttämättömänä, että kesäloman siirto kahdella viikolla toteutetaan lyhentämättä kesäloman kestoa nykyisestä 10 viikosta. Jos kesäloma lyhentyisi, sillä olisi kielteisiä vaikutuksia kotimaanmatkailuun ja matkailu- ja ravintola-alan liikevaihtoon ja työllisyyteen.

MaRa tuo lausunnossaan esille vaikutuksia, jos kesälomaa siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin ja kesäloman kesto pysyisi ennallaan.

Suomen tärkeillä matkailun markkinaalueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa loma-ajat painottuvat elokuulle ja osin syyskuulle. Suomen koulujen kesälomien ajoitus hiljentää kotimaan matkailun heti elokuun alussa. Moni matkailualan yritys Suomessa joutuu supistamaan toimintaansa tai sulkemaan ovensa juuri, kun muun Euroopan lomasesonki on parhaimmillaan. Tämä on merkittävä haitta kesämatkailuyrityksille ja niiden työntekijöille, koska kesämatkailukausi on muutenkin Suomessa lyhyt. 

Jos matkailuyritykset olisivat laajasti auki elokuussa, matkailuyritykset voisivat tarjota palvelujaan ulkomaisille ja kotimaisille asiakkaille nykyistä paremmin. Yksinomaan kotimaiset tai ulkomaiset asiakkaat eivät riitä kannattavaan liiketoimintaan, vaan siihen tarvitaan sekä ulkomaalaiset että kotimaiset matkailijat yhdessä.

Kesälomien siirto lisäisi myös ravintoloiden ja tapahtumien kysyntää erityisesti elokuussa ja vahvistaisi myös kaupunkien kesäsesonkia.  

Kesälomien siirtäminen lisäisi Suomen houkuttelevuutta matkakohteena. Suomeen suuntautuvan matkailun kohdemaissa voitaisiin luvata, että matkailukohteet Suomessa ovat auki elokuussa. Ilmastonmuutoksen seurauksena Keski-Euroopan ja Etelä-Euroopan tukalat helteet lisääntyvät ja kiinnostus viettää kesälomaa viileämmissä maissa kuten Suomessa lisääntyy. Jotta matkailu kohdistuu Suomeen, on matkailijoille oltava tarjolla palveluita.

Suomen matkustusvienti on 5,6 miljardia euroa ja se on mahdollista kasvattaa lähivuosina noin 8 miljardiin euroon. Matkailu on merkittävä palveluviennin ala, sillä matkustusviennin osuus Suomen palveluviennistä on 14 prosenttia. Suomi on matkailussa kehittynyt erityisesti talvisesongissa, mutta kesäsesongille tarvitaan lisää matkailijoita. Kesälomien siirtäminen lisäisi matkailuvientiä ja olisi merkittävä kasvutoimi matkailu- ja ravintola-alalle.  

Kesälomien siirtäminen lisäisi myös kotimaan matkailua Suomessa. MaRan ja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tilaaman kuluttajaselvityksen (Taloustutkimus 2025) mukaan kolmannes vastaajista arvioi koululaisten kesälomien siirron lisäävän omaa tai perheen kotimaan matkailua. Kuluttajakyselyyn vastanneiden mukaan lisääntyvä matkailu kohdistuisi pääosin Etelä-Suomen ulkopuolelle Pohjois-Suomeen, rannikko- ja saaristoalueille meren rannalle ja Järvi-Suomeen.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (2025) on selvittänyt MaRan ja PAMin toimeksiannosta kesälomien siirron vaikutuksia yrityksiin ja työllisyyteen, jos kesälomia siirrettäisiin muutamalla viikolla. Tutkimuksen tulosten mukaan matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi loman siirron vaikutusten olevan kielteisiä. Peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun selvityksen perusteella työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. MaRan ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun selvityksessä ei otettu huomioon sitä, että keväälle sijoitettaisiin uusia lomapäiviä. Jos puolet Suomen kouluista pitäisivät lomaa ennen pääsiäistä ja toinen puoli pääsiäisen jälkeen, myönteiset taloudelliset vaikutukset ja työllisyysvaikutukset olisivat vielä suurempia kuin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun selvityksessä.

Kesäloman siirron vaikutuksia on tutkittu jo ennen viime vuosia. Vuonna 2018 WSP Finland selvitti Työ- ja elinkeinoministeriölle koulujen kesälomien siirron vaikutuksia matkailuelinkeinon talouteen ja työllisyyteen. Suurin osa matkailuyrityksistä suhtautuu kesälomien siirtoon myönteisesti. Yrityskyselyyn vastanneista 93 prosenttia näkee siirrolla olevan myönteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinolle yleisesti.

Kevään lomaviikosta

Ehdotuksen mukaan kevätlukukauteen tulisi uusi lomaviikko huhtikuun lopulle. MaRa katsoo, että huhtikuun lomaviikko ei toisi juuri myönteisiä vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alalle Suomessa, koska huhtikuussa talvisesonki on jo ohi aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta eikä kesäsesonki ole vielä alkanut. Huhtikuun uusi lomaviikko lisäisi entisestään suomalaisten vilkasta ulkomaanmatkailua ja heikentäisi Suomen matkailutasetta.

MaRa katsoo, että huhtikuun uuden lomaviikon sijasta lomapäiviä tulisi lisätä pääsiäisen yhteyteen. Puolet koululaisista olisi lomalla ennen pääsiäistä ja puolet pääsiäisen jälkeen talvilomaviikon porrastusta vastaavalla tavalla. Pääsiäinen on suosittu ajankohta matkailla kotimaassa hiihtokeskuksissa, kylpylöissä ja muissa matkailukohteissa. Lomapäivien lisääminen pääsiäisen yhteyteen ohjaisi kysyntää kotimaahan ja se lisäisi kotimaista matkailutuloa ympäri Suomen.

 

3. Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?

Kesälomien siirto vaikuttaa perheiden arkeen. Taloustutkimuksen vuonna 2025 tekemän selvityksen tulokset kertovat, että selkeästi suurempi osa suomalaisista (18–64-vuotiaat) kannattaa koulujen kesälomien nykyisen ajankohdan siirtämistä muutamalla viikolla, kuin vastustaa sitä, olettaen, että kesäloman pituus säilyy samana. Reippaasti yli puolet (57 prosenttia) suomalaisista puoltaa (on täysin tai melko samaa mieltä) kesäloman siirtoa, kun heitä muistutetaan siirron positiivista taloudellisista vaikutuksista. Vajaa viidennes ei osaa muodostaa kantaansa ja neljännes vastustaa kesäloman siirtoa.

Sekä vanhempi että tuoreempi tutkimusnäyttö osoittavat, että kesälomien siirto toisi lisätuloja matkailu- ja ravintola-alan yrityksille sekä verotuloja valtiolle ja kunnille.

MaRa katsoo, että muutoksen vaikutus perheiden arkeen olisi kokonaisuutena myönteinen ja vähintään neutraali.

 

4. Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?

MaRan kanta:

• Kesälomien siirto kahdella viikolla tulee toteuttaa ehdotetun mallin sijasta niin, että kesäloma ei lyhene. Kesäloman pituus tulee olla kaikissa Suomen kunnissa sama.
• Ehdotetun huhtikuun uuden lomaviikon sijasta lomapäiviä tulisi lisätä pääsiäisen yhteyteen. Puolet koululaisista olisi lomalla ennen pääsiäistä ja puolet pääsiäisen jälkeen talvilomaviikon porrastusta vastaavalla tavalla.

 

5. Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisen arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?

MaRa katsoo, että kesälomien siirto tulee toteuttaa niin, että se tukee koulunkäyntiä ja opiskelua.

Tässä mallissa kesäloman ajankohta siirtyisi kahdella viikolla, mutta loman pituus pysyisi ennallaan, eli 10 viikossa. MaRa kannattaa ehdotettua mallia kesäloman osalta. Kesäloman pituus tulee olla kaikissa Suomen kunnissa sama.

Kun kesäloman alku siirtyisi kahdella viikolla eteenpäin, niin kevätlukukauteen lisättävä yksi lomapäivä helatorstain yhteyteen ei tukisi koulukäyntiä ja opiskelua. Pääsiäisen yhteyteen tulisi lisätä lomapäiviä aiemmin lausunnossa esitetyllä tavalla. Tämä toisi koululaisille riittävän pitkän lepotauon kevätlukukaudelle ja sillä olisi myönteisiä vaikutuksia kotimaan matkailuun ja siten useiden eri toimialojen yrityksille ja niiden työntekijöille.

Kesälomien siirto kahdella viikolla niin, että kesäloman pituus ei lyhene ja, että ylimääräisiä lomapäiviä lisätään edellä esitettyyn tapaan pääsiäisen yhteyteen, on yksi vaikuttavimmista keinoista tukea matkailu- ja ravintola-alan kasvua ja työllisyyttä.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                                               Kai Massa
toimitusjohtaja                                          lakiasiainjohtaja