HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE
Helsingin kaupunki uudistaa ravintoloiden terassialueiden vuokrauksen sääntöjä ja korottaa terassien vuokria 1.4.2027 alkaen. Vuokrausta koskevat menettelytavat ja säännöt säilyvät ennallaan, mutta jatkossa tulee mahdolliseksi tehdä vuokrauksesta toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Esityksen mukaan vuokria korotetaan ensi vuonna 13,46 – 21,09 prosenttia (jäljempänä kertakorotus) ja jatkossa vuokran määrää korotetaan vuosittain 1.4 elinkustannusindeksin nousun mukaisesti. Edellisen kerran vuokraa on korotettu sopimuskauden alussa vuonna 2022.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pitää myönteisenä mahdollisuutta tehdä terassisopimus toistaiseksi voimassa olevan.
MaRa esittää, että kaupunkiympäristölautakunta ei korota ensi vuonna terassivuokria 13,46–21,09 prosentilla. Se tukisi ravintoloiden toipumista ja vaikuttaisi siihen, että konkurssien ja liiketoiminnasta luopumisen määrät vähenisivät. Jos kertakorotus tehtäisiin, sen tulisi olla huomattavasti kohtuullisempi. MaRa katsoo, että terassivuokrien tarkistaminen seuraavan sopimuskauden aikana elinkustannusindeksin mukaisesti on hyväksyttävää, jos kertakorotusta ei tehdä.
Ravintola-alan tilanne on viime vuosina ollut poikkeuksellisen hankala. Ravintola-alan kehitys oli vuoteen 2019 asti hyvää ja tulevaisuus näytti valoisalta. Koronakriisi muutti tilannetta ratkaisevasti ja sen jälkeen aloitetut sodat veivät mahdollisuuden nousuun kriisin jälkeen. Moni ravintola velkaantui koronakriisin aikana merkittävästi, eikä pystynyt kriisin jälkeen lyhentämään velkojaan riittävästi. Konkurssien määrä kasvoi ennätystasolle ja vuonna 2026 tehdään todennäköisesti uusi ennätys konkurssien määrässä. Toinen merkittävä muutos on se, että viime vuonna lopettaneiden ravintolayritysten määrä oli suurempi kuin aloittaneiden. Tämäkin kertoo toimialan tilanteen pitkäaikaisesta heikentymisestä.
Etätyö on vähentänyt merkittävästi Helsingin keskustan palvelujen kysyntää.
Ravintoloiden kannattavuus on koronakriisin jälkeen ollut heikompaa kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 2023–2025 liikevoittoprosentti on ollut keskimäärin 1,2 prosenttia. Ennen koronakriisiä päästiin useana vuonna yli kolmen prosentin tasoon.
Harjoitettu alkoholipolitiikka on vaikuttanut erittäin kielteisesti ravintola-alaan. Suomalainen alkoholijuomaverotus on kaikissa veroluokissa selvästi EU:n kireintä. Sitä korostaa vielä se, että anniskeluun sovellettava arvonlisävero, 25,5 prosenttia, on EU:n toiseksi korkein.
Ravintoloiden heikentyneen kannattavuuden taustalla on ravintola-anniskelun määrän vähentyminen. Anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut tällä vuosituhannella 21 prosentista 8,6 prosenttiin. Samaan aikaan alkoholin matkustajatuonti ja juomien ostaminen ulkomaisista verkkokaupoista on kasvanut rajusti. VM:n tilastojen (15.9) perusteella niiden yhteenlaskettu osuus on jo yli 30 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Maahantuonnin lisääntyminen voi tulevina vuosina heikentää ravintoloiden anniskelumyyntiä entisestään.
Korkean alkoholiverotuksen takia anniskeluhinnat ovat nousseet tasolle, joka on vähentänyt kuluttajien ravintoloissa tilaaman alkoholin määrää. Vuonna 2000 anniskelumyynti ravintoloissa oli hieman suurempaa kuin ruokamyynti. Vuonna 2025 anniskelun osuus ravintoloiden kokonaismyynnistä oli laskenut 27 prosenttiin.
Helsingin kaupungin arvioiman hinnankorotustarpeen taustalla on arvio markkinahintojen kehityksestä. MaRalla ei ole tilastoja ulkoalueiden vuokrien kehityksestä, mutta liitto toteaa, että vaikea taloudellinen tilanne on heijastunut myös kiinteistöjen hintoihin ja vuokriin. Moni liikehuoneisto on tyhjillään ja vuokralaisen löytäminen on aikaisempaa vuosia vaikeampaa.
Edellä todetun perusteella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry pyytää, että kaupunkiympäristölautakunta luopuisi ensi vuodelle suunnitellusta hinnankorotuksesta.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kai Massa Veli-Matti Aittoniemi
lakiasiainjohtaja lakimies