Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle
Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta (HE 172/2026 vp)

Hallituksen esityksen mukaan alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin lukuun ottamatta olutta ja etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvia enintään 10 tilavuusprosenttisia juomia, kuten long drink -juomia. Veronkorotus olisi kaikissa juomaryhmissä samansuuruinen suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Korotus olisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Keskimäärin veronkorotus olisi noin 4,5 prosenttia.

Veronkorotukset tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

1. Kotimaisen alkoholielinkeinon syrjiminen tulee lopettaa

Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on perustunut siihen, että kotimaista alkoholielinkeinoa säännellään tiukasti ja alkoholiin liittyvät verot on nostettu EU:n kireimmiksi. Ulkomailta hankitusta alkoholista ja sen aiheuttamista ongelmista on suljettu silmät.

Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on vaikuttanut erityisen haitallisesti ravintola-alaan, joka on menettänyt alkoholimyyntiä tällä vuosituhannella rajusti. Kun vielä 2000-luvun alussa ravintoloiden myynnistä hieman yli puolet oli alkoholia, nykyisin se on arvioiden mukaan enää noin 27 prosenttia. Anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on alentunut samassa ajassa 21 prosentista 8,6 prosenttiin.

Ravintolat ovat verotulojen kertymisen kannalta ylivoimainen jakelukana-va. Kun alkoholin myynti on siirtynyt pois ravintoloista, valtio menettää satoja miljoonia euroja arvonlisä-, alkoholijuoma- ja ansiotuloverotuottoja. Alkoholin anniskelun romahtaminen on johtanut ravintoloiden kannattavuuden merkittävään heikkenemiseen, ravintoloiden lopettamisiin ja sen myötä työllisyyden vähenemiseen.

Samanaikaisesti alkoholin matkustajatuonti ja alkoholin hankinta ulkomaisista verkkokaupoista ovat kasvaneet merkittävästi. Valtiovarainministeriö vahvisti 15.9. uudet tiedot alkoholin matkustajatuonnista ja verkko-ostoista ulkomailta. Ulkomailta hankitun alkoholin määrä nousi reippaasti, kun tuontikysely vaihdettiin puhelinhaastattelusta nettipaneeliin. Jälkimmäisessä kuluttajan on helpompi kertoa rehellisesti ulkomailta hankitun alkoholin määrä kuin puhelinhaastattelussa.

Vuonna 2024 matkustajatuonnin osuus oli noin 11 prosenttia alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta, mutta vuonna 2025 osuuden arvioidaan olevan noin 20 prosenttia (HE 172/2026 vp, sivu 11). Verkkokaupan osuuden arvio on noussut noin 2 prosentista 11 prosenttiin, jolloin matkustajatuonnin sekä verkkokaupan yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta olisi peräti 31 prosenttia. Visitory Oy:n tekemän laskelman mukaan matkustajatuonnista ja alkoholin etäkaupasta aiheutuva laskennallinen veromenetys on lähes miljardi euroa vuodessa.

On mahdotonta ymmärtää nykyiset valtiontalouden ongelmat huomioon ottaen, miksi hallitus haluaa edistää tällaista kehitystä ja esittää alkoholijuomaveron korottamista edelleen.

Eduskunnan tulee tunnustaa tosiasiat. Merkittävä osa Suomessa kulutetusta alkoholista tulee matkustajatuontina ja etäkauppana ulkomailta. Valtio ei saa ulkomailta hankitusta alkoholista käytännössä lainkaan verotuloja. Suomalainen alkoholielinkeino menettää myyntiä, eritysesti ravintolat kärsivät ja työllisyys vähenee. Ulkomailta hankitusta alkoholista vain haitat jäävät Suomeen.

MaRa katsoo, että suomalainen alkoholilainsäädäntö ja verotus tulee saattaa kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin nähden. MaRa vastustaa alkoholijuomaveron korotusta.  


2. Veronkorotuksella ei saavuteta kaavailtuja vaikutuksia

Hallituksen esityksessä olevan arvion mukaan ehdotettu veronkorotus kasvattaisi alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia.

VM:n arvioiden ongelmana on, että ne ovat staattisia arvioita, eikä niissä oteta lainkaan huomioon alkoholijuomaveron korotuksen kielteistä vaikutusta anniskelukysyntään ja laajemmin ravintolapalvelujen kysyntään sekä niiden myötä väheneviin muihin verotuottoihin.

Korkea alkoholijuomaverotus lisää matkustajatuontia ja motiivia matkustaa Suomesta Viroon ja muihin Baltian maihin hakemaan alhaisemmin verotettuja alkoholijuomia. Valtiolta jää saamatta alkoholi- ja muita verotuloja matkustajatuonnin vuoksi. Verotuksen kiristämisestä seuraava alkoholin hinnan nousu lisää alkoholin laillista maahantuontia, mutta myös matkustajatuontina tuodun alkoholin laitonta välittämistä kotimaassa.

Alkoholilain muutos (2026/589), joka sallii alkoholin etämyynnin 3.1.2027 lukien, tulee lisäämään ulkomailta hankitun alkoholin määrää. EU ja ETA-maissa oleva ulkomaiset toimijat voivat myydä etänä ja toimittaa Suomeen ilman vähittäismyyntilupaa ja vähittäismyyntimonopolin ohi jopa 80 prosenttista alkoholijuomaa. Laissa ei rajoiteta mitenkään ulkomailta ostetun alkoholijuoman määriä, joten kuluttaja voi ostaa ulkomailta satoja litroja väkeviä alkoholijuomia. Tällaiselle alkoholijuomalle on olemassa myös toimivat jälkimarkkinat Suomessa. Myös Suomessa toimiva yritys voi perustaa toimipaikan esimerkiksi Tallinnaan. Tällainen yritys voi myydä etänä jopa 80 prosenttista alkoholia kuluttajille Suomeen. Verohallitus on eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 131/2025 vp) antamassaan lausunnossa arvioinut, että ulkomailta etäkauppana hankitusta alkoholista 99 prosenttia jää Suomessa verottamatta.

Valtion verotuksella korkealle nostettu alkoholin hinta vähentää matkailukysyntää ja palveluiden käyttöä anniskeluravintoloissa sekä sen myötä myös työllisyyttä. Alkoholin myynnin jyrkkä lasku ravintoloissa on heikentänyt merkittävästi ravintoloiden kannattavuutta. Moni veroja maksava ja työehtosopimusta noudattava ravintolayritys on joutunut sen takia lopettamaan, erityisesti pienissä kunnissa. Niiden tilalle on mahdollisesti tullut kevyemmän kustannusrakenteen ravintoloita, joihin verotuksen muutokset ja työehtosopimukset eivät vaikuta.

Alkoholin myynnin merkitys on ravintola-alalle paljon suurempi kuin vähittäiskaupoille. Anniskelu on alkoholin jakelukanavista ylivoimainen työllistäjä, sillä laskennallisesti noin 70 prosenttia alkoholielinkeinojen työpaikoista on ravintoloissa (Lith 2025). Kansalaiset pitävät jo nyt anniskelun hintaa liian korkeana. Alkoholijuomaveron korottamisella anniskelun määrä vähenee edelleen. Tämä johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja alkoholituonnin kasvamiseen.

Ulkomailta matkustajatuontina tai verkko-ostoksina hankittu alkoholi virtaa valtoimenaan tilausravintoloihin, jotka sallivat asiakkaan omien alkoholijuomien nauttimisen ravintolassa. Kun ravintolan omistaja ei hae anniskelulupaa, ravintolan ei tarvitse noudattaa toiminnassaan lainkaan alkoholilakia. Asiakkaan omat alkoholijuomat sallivia tilausravintoloita on satoja. Anniskeluluvalla toimivat ja alkoholilakia noudattavat ravintolat ovat menettäneet valtavan määrän yritystilaisuuksia sekä syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla anniskeluluvalla toimivan ravintolan on erittäin vaikeaa saada järjestettäväkseen syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Tilaisuudet menevät asiakkaan omat alkoholijuomat salliville ravintoloille. Tämä on johtanut useiden satojen anniskeluluvalla toimivien ravintoloiden lopettamisiin viimeisten 15 vuoden aikana.

Myös Tulli, Verohallinto ja THL ovat suhtautuneet kielteisesti alkoholijuomaveron korotukseen. Tulli on todennut hallituksen esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossaan, että veroeroista johtuvat alkoholijuomien hintaerot selittävät pitkälti sitä, että alkoholijuomien matkustajatuonti ja verkkokauppa muodostavat Suomessa merkittävän osan alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta. On olemassa riski siitä, että verotuksen tason korottaminen lisää verottoman kulutuksen osuutta edelleen, mikä heikentää veronkorotusten fiskaalisten tavoitteiden ja terveystavoitteiden toteutumista. Verohallinto puolestaan toteaa lausunnossaan, että alkoholiveron kiristyessä entisestään, riskinä on, että veronkorotuksen kohteena olevien alkoholijuomien kysyntä ohjautuu yhä enemmän verotuksen ulkopuolelle. Alkoholijuomien korkeampi hintataso ja hintaero muihin maihin kannustavat hankkimaan tuotteita muista EU-maista joko matkustajatuontina tai etämyynnin kautta. THL puolestaan katsoo, että indeksikorotuksen ylittävistä alkoholiveron korotuksista voisi olla järkevää pidättäytyä tällä hetkellä. Perusteena on alkoholilain muutos, joka sallii etämyynnin vuoden 2027 alusta.


3. Ravintola-alan ahdingon helpottaminen ja ravintolapalveluiden kysynnän lisääminen

Ravintoloiden taloudellinen ahdinko on nyt suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla koronarajoitusaikaa lukuun ottamatta.

Viinien ulosmyyntioikeus ravintoloista ja ravintola-anniskelun arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle ruoan kanssa 13,5 prosenttiin olisivat erinomaisia keinoja elvyttää ravintoloiden kysyntää.

Kun alkoholilaissa sallitaan enintään 80 prosenttisten etämyynti EU- ja ETA-maista, vähittäismyyntimonopolin ylläpitämiselle ei ole enää perus-teita. Vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa asteittain.

Ravintoloille tulisi sallia enintään 18 prosenttisten viinien (sisältää hedelmä- ja marjaviinit) ulosmyynti klo 9–21 ja ruokailun yhteydessä avatun viinipullon mukaan ottaminen klo 24 asti.

Ulosmyynti toisi ravintoloille ja matkailukeskuksille mahdollisuuden nykyistä laajempaan palvelujen tarjontaan sekä parantaisi ravintoloiden heikkoa kannattavuutta. Tällaisia ovat muun muassa ravintolat, jotka tekevät ruokaa kotimaisista raaka-aineista, ravintolat matkailukeskuksissa sekä suurten järvien ja Itämeren rannoilla. Myös monilla pienillä paikkakunnilla toimivat liikenneasemaravintolat voisivat palvella paremmin paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Tämä voisi turvata liikenneasemien säilymisen pienillä paikkakunnilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä selvityshenkilö Antti Neimala esitti myös raportissaan vähittäismyynnin monopolin purkamisesta, niin että ravintolat saisivat oikeuden viinien vähittäismyyntiin. Hän myös katsoi, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän takia.

Ravintola-anniskelu toisi alemmallakin arvonlisäveroprosentilla enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu vastaava alkoholijuoma, puhumattakaan matkustajatuodusta tai ulkomaisesta verkkokaupasta hankitusta alkoholijuomasta. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin vähentäisi valtion verotuloja staattisesti 120 miljoonaa euroa vuodessa. Nettovaikutus verotuloihin olisi -70 miljoonaa euroa vuodessa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen lisäisi kansantalouden tuotosta kerrannaisvaikutuksineen lähes 300 miljoonaa euroa ja laskennallinen työpaikkavaikutus olisi yli 2 400 työpaikkaa.


4. Yhteenveto

Kotimaisen alkoholielinkeinon syrjiminen tulee lopettaa. Suomalainen alkoholilainsäädäntö ja verotus tulee saattaa kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin nähden.

Suomalainen alkoholijuomaverotus on kaikissa veroluokissa selvästi EU:n kireintä. Korkea alkoholijuomaverotus laskee ravintoloiden anniskelumyyntiä ja heikentää Suomen matkailun kilpailukykyä. Sitä korostaa vielä se, että anniskeluun sovellettava arvonlisävero, 25,5 prosenttia, on EU:n toiseksi korkein.  

Alkoholijuomaveron korottaminen ja EU- ja ETA-maihin sijoittuneiden ulkomaisten toimijoiden rajoittamattoman alkoholin etämyyntioikeus lisää ulkomailta tuodun alkoholin kysyntää sekä vähentää kotimaista alkoholimyyntiä ja siitä saatavia verotuloja sekä työllisyyttä.

Nykyisin harjoitettava alkoholipolitiikka vähentää verotuloja sekä työllisyyttä ja iskee voimakkaasti kustannuksiltaan raskaaseen ravintola-alaan suosiessaan alkoholin hankkimista matkustajatuontina ja etämyyntinä ulkomailta. Verotuksen tason määrittämisessä ei voida enää sulkea silmiä tältä. Jo 31 prosenttia Suomessa kulutetusta alkoholista tulee ulkomailta. Siitä ei makseta käytännössä lainkaan veroja Suomeen.

Ravintola-alan ahdinkoa tulisi helpottaa ja kysyntää lisätä laskemalla anniskelun arvonlisävero 13,5 prosenttiin eli samalle tasolle ruokatarjoilun kanssa. Vähittäismyyntimonopoli tulisi purkaa asteittain ja ravintoloille tulisi sallia enintään 18 prosenttisten viinien (sis. hedelmä- ja marjaviinit) ulosmyynti.

Edellä mainituista syistä MaRa vastustaa hallituksen esitystä alkoholijuomaveron korottamisesta.

MaRa katsoo, että alkoholijuomaveroa voidaan korottaa vain, jos anniskelun arvonlisäveroa alennettaisiin 13,5 prosenttiin. Arvonlisäveron alentamisen laskennallinen veronmenetys rahoitettaisiin nostamalla alkoholijuomaveroa veromenetystä vastaavalla määrällä. Pitkällä tähtäimellä Suomen alkoholijuomaverotuksessa on kuitenkin päästävä lähemmäs muun EU:n tasoa.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

                                                      

Kai Massa
lakiasiainjohtaja