Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta (HE 44/2026 vp.)
1. Kotimaisen alkoholielinkeinon syrjiminen tulee lopettaa
Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on perustunut siihen, että kotimaista alkoholielinkeinoa säännellään tiukasti ja alkoholiin liittyvät verot on nostettu EU:n kireimmiksi. Verot nousevat edelleen. Ulkomailta hankitusta alkoholista ja sen aiheuttamista ongelmista on suljettu silmät. Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on vaikuttanut erityisen haitallisesti ravintola-alaan, joka on menettänyt alkoholimyyntiä tällä vuosituhannella rajusti. Kun vielä 2000-luvun alussa ravintoloiden myynnistä hieman yli puolet oli alkoholia, nykyisin se on enää noin 30 prosenttia (liite 1). Tämä on johtanut ravintoloiden kannattavuuden merkittävään heikkenemiseen, ravintoloiden lopettamisiin ja sen myötä työllisyyden vähenemiseen. Samanaikaisesti alkoholin matkustajatuonti on kasvanut suureksi.
Ulkomailta hankittu alkoholi virtaa valtoimenaan tilausravintoloihin, jotka sallivat asiakkaan omien alkoholijuomien nauttimisen ravintolassa. Kun ravintolan omistaja ei hae anniskelulupaa, ravintolan ei tarvitse noudattaa toiminnassaan lainkaan alkoholilakia. Asiakkaan omat alkoholijuomat sallivia tilausravintoloita on satoja. Anniskeluluvalla toimivat ja alkoholilakia noudattavat ravintolat ovat menettäneet valtavan määrän yritystilaisuuksia sekä syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla anniskeluluvalla toimivan ravintolan on erittäin vaikeaa saada järjestettäväkseen syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Ne menevät asiakkaan omat alkoholijuomat salliville ravintoloille. Tämä on johtanut useiden satojen anniskeluluvalla toimivien ravintoloiden lopettamisiin viimeisten 15 vuoden aikana.
Voimaan tullut alkoholilain muutos (2026/589), joka sallii alkoholin etämyynnin 3.1.2027, tulee lisäämään ulkomailta hankitun alkoholin määrää. Kotimaisen alkoholielinkeinon asema heikkenee edelleen sekä siitä saatavat verotulot ja työllisyys vähenevät. Verohallitus on eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 131/2025 vp) antamassaan lausunnossa arvioinut, että ulkomailta etäkauppana hankitusta alkoholista 99 prosenttia jää Suomessa verottamatta.
Visitoryn tekemä Valtion verotulojen menetyslaskelma matkustajatuonnista ja alkoholietäkaupasta ulkomailta perustuu asiakaskyselyyn ja sen pohjalta tehtyyn Verianin[1] kyselytutkimukseen. Kun aiemmin laskennallinen veromenetys on arvioitu vähän yli 300 miljoonaksi euroksi vuodessa, tuoreen laskelman mukaan veromenetys on tuntuvasti suurempi. Sen mukaan vuosittainen veromenetys on lähes miljardi euroa vuodessa. Laskelma perustuu VM:stä saatuihin matkustajatuonti- ja etämyyntitietoihin, joiden perusteella Visitory Oy on arvioinut veromenetyksen (liite 2). Valtionvarainministeriö antoi 15.9.2026 tiedotteen, jossa olevia alkoholin litramääriä matkustajatuonnista ja internetostoista on käytetty pohjana Visitoryn laskelmassa. Näiden pohjalta Visitory on tehnyt myös uudet laskelmat alkoholin kulutusosuuksista, jonka perusteella anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on enää alle 9 prosenttia.
Eduskunnan tulee tunnustaa tosiasiat. Merkittävä osa Suomessa kulutetusta alkoholista tulee matkustajatuontina ja etäkauppana ulkomailta. Valtio ei saa ulkomailta hankitusta alkoholista käytännössä lainkaan verotuloja. Suomalainen alkoholielinkeino menettää myyntiä, eritysesti ravintolat kärsivät ja työllisyys vähenee. Ulkomailta hankitusta alkoholista vain haitat jäävät Suomeen.
MaRa katsoo, että suomalainen alkoholilainsäädäntö ja verotus tulee saattaa kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin nähden.
2. Pienvalmistajien laajennetun ulosmyyntioikeuden merkityksestä
MaRa kiittää hallitusta siitä, että se toteuttaa hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti kaikille kotimaisille pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille niiden tuotteiden myynnin valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla. MaRa pitää välttämättömänä, että pienvalmistajien ulosmyyntioikeus toteutetaan pikaisesti.
Suomessa on useilla paikkakunnilla pientislaamoita, joissa valmistetaan esimerkiksi giniä ja viskiä. Pientislaamoita on sijoittautunut kaupunkien keskustoihin tai sen laidoille esimerkiksi teollisuusalueille sekä haja-asutusalueille. Pientislaamoita sijaitsee myös matkailukohteiden yhteydessä esimerkiksi Valamon luostarissa Heinävedellä ja Fiskarsin Ruukkikylässä. Tislaamoiden yhteydessä voi olla ravintola ja tislaamon tiloihin on haettu anniskeluoikeudet.
Kun kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden ostoskäynnit pientislaamoiden yhteydessä oleviin myymälöihin tulisi mahdolliseksi, se lisäisi pientislaamoiden vähittäismyynnin määrää ja niiden kannattavuutta. Matkailijoille järjestettävät tislaamokäynnit, joissa heille esitellään tislaamon toimintaa ja tuotteita, tulisivat näin myös kannattavammaksi. Moni pientislaamo ei tällä hetkellä järjestä tislaamokäyntejä kuluttaja- tai yritysasiakkaille, koska se ei ole kaupallisesti kannattavaa tai asiakkaita kiinnostavaa ulosmyyntioikeuden puuttumisen takia.
Pientislaamoiden ulosmyyntioikeus kannustaisi myös perustamaan anniskelupaikkoja pientislaamon yhteyteen tai kehittämään jo olemassa olevaa anniskelutoimintaa, kun asiakkaat voisivat ostaa mukaansa maistelemiaan tislaamon tuotteita. Ulosmyyntioikeudella olisi näin positiivinen vaikutus myös pientislaamoiden yhteydessä olevalle ravitsemisliiketoiminnalle.
Pientislaamoiden ulosmyyntioikeus lisäsi myös niiden matkailukohteiden vetovoimaa, joissa on pientislaamo ja se kannustaisi pientislaamoiden perustamiseen matkailukohteiden yhteyteen. Pientislaamoiden ja matkailualan yritysten yhteistoiminta lisääntyisi, mistä hyötyisi niin yritykset, työntekijät kuin matkailijatkin.
Kun pientislaamon tuotteita voisi ostaa suoraan valmistuspaikalta, se poistaisi pientislaamoiden riippuvuussuhteen Alkosta vähittäismyynnin ainoana jakelukanavana Suomessa. Ongelmana on ollut se, etteivät pientislaamoiden tuotteet pääse Alkon valikoimaan tai ei ainakaan hyvälle paikalle hyllyyn. Pientislaamon saama kate on myös Alkosta myytäessä pienempi kuin silloin, kun tuotteen voisi myydä omasta myymälästä.
Ulkomaisille matkailijoille ainoa toimiva fyysinen myyntikanava on tislaamon oma myymälä. Pientislaamoiden ulosmyyntioikeuden puuttuminen hämmentää erityisesti ulkomaisia asiakkaita, jotka ovat tottuneet siihen, että tislaamon omasta myymälästä voi ostaa tislaamon tuotteita, mikä on normaali käytäntö monissa EU-maissa. Ulkomailla tislaamot ovat vetovoimaisia matkailukohteita. Niin vetovoimaisia, että kotimaiset ja ulkomaalaiset asiakkaat tulevat alueelle pelkästään tislaamon takia. Tislaamoissa järjestetään esittelykierroksia ja alkoholijuomien maistatuksia. Maistellun alkoholijuoman mukaan ostaminen on olennainen osa matkailukohteen vetovoimaa ja sen kannattavuutta. On erinomaista, että Suomen lainsäädäntö muuttuu vihdoinkin sallivammaksi.
Ehdotus laajennetusta ulosmyyntioikeudesta parantaisi pien- ja käsityöläispanimoiden toimintaedellytyksiä ja mahdollistaisi niiden liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun. Pienpanimoiden olemassaolo ja niiden toimintaedellytysten parantaminen on suomalaisen olutperinteen ja -osaamisen kannalta elintärkeä asia.
Alkoholilaissa olevasta tilaviinin määrittelystä johtuu, että viinitila ei voi myydä rypäleistä valmistettua viiniä suoraan asiakkaille. Vähittäismyyntioikeuden laajentaminen kaikille viinitiloille olisi tärkeää ja se edistäisi rypäleistä valmistettavien viinien kehittämistä Suomessa, lisäisi viinitilojen liiketoimintamahdollisuuksia ja maatilamatkailua. Ilmastonmuutos parantaa mahdollisuuksia viinirypäleiden kasvattamiseen Suomessa, mikä lisää viinirypäleiden merkitystä tulevaisuudessa viinien raaka-aineena.
MaRa toteaa, että pienvalmistajien laajennettua ulosmyyntioikeutta koskeva uudistus ei lisää alkoholihaittoja, koska se koskee korkealaatuisia ja hinnaltaan varsin kalliita alkoholijuomia. Valmistajien pienestä koosta ja rajallisesta tuotantokapasiteetista johtuen ne panostavat määrän sijasta laatuun.
3. Laajennetun vähittäismyyntioikeuden piiriin kuuluvat pienvalmistajat
Hallituksen esityksen nojalla laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi ainoastaan alkoholin valmistajia, joiden vuotuinen valmistusmäärä on enintään 100 000 litraa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna.
MaRan käsityksen mukaan suurimmalla osalla pienpanimoita ja pientislaamoita vuotuinen valmistusmäärä jää tällä hetkellä ehdotetun rajan alle. Ehdotettu rajoitus poissulkisi kuitenkin osan pienvalmistajista laajennetun vähittäismyyntioikeuden ulkopuolelle ja muodostaisi myös kasvun esteen nykyisen rajan alle jääville pientuottajille, jotka hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta tai joiden tuotteiden kysyntä kotimaisille asiakkaille ja ulkomaisille matkailijoille kasvaa kotimaassa vähittäismyyntirajoituksen poistuttua.
MaRa katsoo, että alkoholilain vähittäismyyntioikeuden laajennuksen tulee tukea kotimaista alkoholielinkeinoa ja pienvalmistajien vuosituotantomäärässä rajaamisessa tulee huomioida kotimaisten alkoholijuomien valmistajien esittämät muutosehdotukset. MaRa toteaa, että hallituksen esitysluonnoksesta lausuttaessa monet lausunnonantajat ovat esittäneet vuosittaista valmistusmäärää koskevan rajoituksen poistamista kokonaan tai vaihtoehtoisesti sen nostamista merkittävästi korkeammaksi, vähintään 500 000 litraksi puhtaaksi alkoholiksi muutettuna.
Edellä todetun perusteella MaRa pitää ehdotettua 100 000 litran vuotuista valmistusmäärän rajaa liian alhaisena. Lisäksi valmistusmäärää laskettaessa tulisi huomioida ainoastaan Euroopan talousalueelle myytävä tuotanto talousvaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla (TaVL 18/2026 vp).
4. Laajennettu vähittäismyyntioikeus
Hallituksen esityksen mukaan laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi ainoastaan yhtä valmistuspaikkaa, josta valmistaja saisi myydä poikkeuksen piiriin kuuluvia juomia (yli 5,5 prosenttisia tai yli 8 prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia) kalenterivuodessa enintään 25 000 litraa alkoholia puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Hallituksen esityksen mukaan tämä olisi alhaisempi määrä kuin yhden Alkon myymälän keskimääräinen vuosimyynti, joka on noin 30 000 litraa puhdasta alkoholia.
MaRa pitää Alkon myymälän keskimääräiseen myyntiin perustuvaa vähittäismyyntirajaa keinotekoisena ja hallitusohjelmakirjauksen vastaisena. Se loisi myös turhaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, kun alkoholijuomien valmistaja joutuisi pitämään kirjaa myyntimääristään ja pahimmassa tapauksessa jopa keskeyttämään myyntinsä kotimaisille asiakkaille tai ulkomaisille matkailijoille kesken vuoden, jos raja tulee vastaan. Tällainen rajoitus on myös alkoholilain sääntelyn kannalta täysin vieras ja ristiriidassa perustuslaissa säädetyn elinkeinovapauden kanssa.
Hallituksen esityksen mukaan laajennetun vähittäismyyntioikeus koskisi vain yhtä pienvalmistajan valmistuspaikkaa. Jos pienvalmistajalla on esimerkiksi pientislaamo tai pienpanimo toisistaan erillään, se joutuisi valitsemaan kummasta paikasta se vähittäismyy yli 5,5 prosenttisia tai yli 8 prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. MaRa katsoo, että tällaiselle rajoitukselle ei ole asiallisia ja painavia perusteita.
MaRa katsoo, että pienvalmistajan tulee voida itsenäisesti päättää, mistä valmistuspaikasta tai valmistuspaikoista se myy laajennetun vähittäismyyntioikeuden piiriin kuuluvia juomia ilman vähittäismyynnille asetettavaa myyntirajoitusta.
MaRa esittää, että yhtä valmistuspaikkaa ja vähittäismyyntimäärää koskevat rajoitukset poistetaan.
Hallituksen esityksen mukaan laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi valmistuspaikkaa, joka olisi fyysisesti erillään muista alkoholijuomien valmistajista. Samoissa tuotantotiloissa ei voisi olla useampia toimijoita. Fyysistä erillisyyttä edellytettäisiin nimenomaan muihin alkoholijuomien valmistajiin nähden. Jos samalla valmistajalla olisi vierekkäin kaksi valmistuspaikkaa, kuten tuotantolaitos ja erillinen panimoravintola, fyysistä erillisyyttä näiden välillä ei edellytettäisi.
MaRa toteaa, että hallituksen esityksen ongelmana on, että se ei mahdollista pienvalmistajalle laajennettua ulosmyyntioikeutta valmistuspaikasta, jossa on valmistajien yhteistoimintaa. Alkoholijuomien pienvalmistajalla voi olla yhteistoimintaa toisen valmistajan kanssa esimerkiksi niin, että ne omistavat tai jakavat valmistuspaikassa olevia tuotantotiloja ja -laitteistoja. Kalliiden tuotantovälineiden yhteiskäyttö on resurssitehokasta ja vähentää pienvalmistajien investointikustannuksia.
MaRa katsoo, että valmistajien yhteistoiminnan valmistuspaikassa ei tule estää pienvalmistajaa hyödyntämästä laajennettua ulosmyyntioikeutta.
5. Valmistuspaikan vähittäismyyntiluvan myöntäminen valmistuspaikkaan tai sen välittömään läheisyyteen
Voimassa olevassa alkoholilaissa vain tilaviinin ja käsityöläisoluen vähittäismyyntilupa on voitu myöntää valmistuspaikkaan tai se välittömään läheisyyteen. Hallituksen esityksessä tämä laajennettaisiin koskemaan kaikkia valmistuspaikkoja.
MaRa pitää kannatettava, että vähittäismyyntilupa voidaan myöntää myös valmistuspaikan välittömään läheisyyteen. On tärkeää, että esimerkiksi pientislaamon tai -panimon myymälä voi sijaita myös erillään valmistuspaikasta. Myymälä ja sen sijainti voidaan näin suunnitella ja toteuttaa pienvalmistajan liiketoiminnan, asiakaskokemuksen ja -palvelun kannalta parhaiten soveltuvaan paikkaan.
6. Viinien vähittäismyyntioikeus ravintoloille
Kun alkoholilaissa sallitaan enintään 80 prosenttisten etämyynti EU- ja ETA-maista, Alkon vähittäismyyntimonopolin ylläpitämiselle ei ole enää perusteita. Vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa asteittain.
MaRa esittää, että myös ravintoloille sallittaisiin enintään 18 prosenttisten viinien (sisältää hedelmä- ja marjaviinit) ulosmyynti klo 9–21 ja ruokailun yhteydessä avatun viinipullon mukaan ottaminen klo 24 asti.
Ravintoloiden alkoholin ulosmyynnillä ei ole alkoholiongelmia lisäävää vaikutusta. Ulosmyynti toisi ravintoloille ja matkailukeskuksille mahdollisuuden nykyistä laajempaan palvelujen tarjontaan sekä parantaisi ravintoloiden heikkoa kannattavuutta. Tällaisia ovat muun muassa ravintolat, jotka tekevät ruokaa kotimaisista raaka-aineista ja ravintolat matkailukeskuksissa sekä suurten järvien ja Itämeren rannoilla. Myös monilla pienillä paikkakunnilla toimivat liikenneasemaravintolat voisivat palvella paremmin paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Tämä voisi turvata liikenneasemien säilymisen pienillä paikkakunnilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä selvityshenkilö Antti Neimala esitti myös raportissaan vähittäismyyntimonopolin purkamista, niin että ravintolat saisivat oikeuden viinien vähittäismyyntiin. Hän katsoi niin ikään, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän johdosta.
Anniskelupaikkojen luvanvaraisesta vähittäismyyntioikeudesta on säädetty alkoholilain 17 § 1 momentin 3-kohdassa, joten muutos on helppo toteuttaa myös lakiteknisesti.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kai Massa
lakiasiainjohtaja
[1] Kyselytutkimuksen toteutti Verian, ja sen rahoittivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä alkoholijuomia koskevan kyselyn osalta lisäksi Alko.