Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamien tutkimusten mukaan yrityksille koronaepidemian takia myönnetyissä tuissa olisi pitänyt panostaa alussa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin eikä kehittämistukiin. Tuet ovat kuitenkin vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut Aalto-yliopiston tutkimuksen ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportin, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia. Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.
Tutkimusten mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa.
Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuki kuitenkin edellytti uutta lainsäädäntöä ja sen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan.
Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän.
Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2021
Koronakriisin aikaisten yritystukien arviointi