Elinkeinoelämä on huolissaan hallituksen hitaudesta avata yhteiskuntaa, vaikka koronatilanne on Suomessa yksi Euroopan parhaista. EK moittii hallitusta jumiutumisesta yksinomaan sosiaali- ja terveysministeriön tulkintoihin.
– Monet eurooppalaiset kilpailijamme ovat avaamassa taloutta ja tapahtumiaan, mutta meillä on jääty lähtötelineisiin. Hallituksen sisältä kuuluu viestejä talouden avaamisen ja normaalin paluun puolesta, mutta ministeri Krista Kiuru tukahduttaa ne kerta toisensa jälkeen. Myös ravintolarajoitukset ovat liian tiukat niin yrittäjien kuin asiakkaidenkin kannalta. Voi kysyä, johtaako hallitusta ministeri Kiuru vai miksi erilaisia näkökantoja ei tarkastella tasapainoisesti ja talouttamme avata, toimitusjohtaja Jyri Häkämies ihmettelee EK:n tiedotteessa.
EK arvostelee Suomen exit-suunnitelman toimeenpanoon liittyvää jatkuvaa epätietoisuutta.
– Avataanko tässä kuussa työmatkustusta ja perhesyistä tapahtuvaa matkustusta EU:n sisärajaliikenteessä? Luovutaanko kesäkuussa Schengen-alueen sisärajatarkastuksista, entä ns. kolmansien maiden terveysturvalliset matkat elokuussa? Juuri kun olisi tarve tehdä merkittäviä päätöksiä, hallitus näyttää ajautuneen tilaan, jossa päätöksenteko jumiutuu sosiaali- ja terveysministeriöön, tiedotteessa todetaan.
Mitä tekevät muut Euroopan maat?
EU on antanut esityksen riskimaiden ilmaantuvuusrajan nostamisesta 75:een. Sen mukaan henkilö voisi tulla EU-alueelle ns. kolmannesta maasta, jos maan ilmaantuvuusluku ei ylitä 75:ä. Lisäksi suositetaan, että kolmansista maista voisi tulla EU-alueelle ilman karanteenia ja ilman testiä, mikäli henkilö on saanut kaksi rokoteannosta. Jäsenmaiden ministerit päättävät suosituksen hyväksymisestä tänään perjantaina 21.5.
Suomi on jäämässä harvalukuiseen joukkoon, sillä tällä hetkellä Schengen-maista 23 valtiota ei enää edellytä karanteenia matalan riskin maista matkustettaessa, mikäli henkilöllä on esittää koronatodistus.
– Suomi kulkee vastavirtaan. On iso riski, että matkustuksen avautuessa tulemme jäämään Euroopan peränpitäjiksi. Tämä ei merkitse hyvää suomalaisille vientiyrityksille, liikennöitsijöille, liikennöinnistä ja matkailusta riippuvaisille työpaikoille esimerkiksi lentoasemien ja satamien yhteydessä tai matkailu- ja majoitusalan piirissä – eikä tietysti niiden työntekijöillekään, joista monet ovat olleet jo pitkään lomautettuina, Häkämies toteaa.