Valtiovarainministeriölle
Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta (VN 19834/2025)
Hallitus sopi kevään 2026 kehysriihessä raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönotosta vähintään kymmenen vuoden mittaisena. Ammattidieselin vaikutus julkiseen talouteen olisi 40 miljoonaa euroa.
Esityksessä ehdotetaan, että nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin lisättäisiin ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttoaineen veronpalautusta koskevat säännökset. Ammattitarkoitukseen käytettävällä dieselpolttoaineella tarkoitettaisiin dieselöljyä vastaavaa polttoainetta tai polttoaineseosta, joka käytetään matkustajien kuljetukseen kaupallisessa tarkoituksessa ajoneuvoluokkaan M2 tai M3 kuuluvalla linja-autolla tai joka käytetään tavaroiden kuljetukseen kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan maanteiden tavaraliikenteeseen tarkoitetulla moottoriajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu paino kuormattuna on vähintään 7,5 tonnia.
Veronpalautuksen olisi tarkoitus tulla voimaan EU:n polttoaineen jakelun päästökaupan alkaessa. Todennäköinen ajankohta tälle on 1.1.2028. Esityksen mukaan veronpalautuksen määrä olisi 3,3 senttiä litralta. Ehdotus lisäisi valtion menoja vuoden 2029 tasolla arviolta noin 40 miljoonaa euroa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa:
1. Ammattidieselistä
Suomessa tavaraliikenteestä 86 prosenttia on tieliikennettä ja elinkeinoelämän kuljetukset keskittyvät pääteille. Peräti 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on sellaista, että maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta.
Rekkojen ja kuorma-autojen pääasiallisena käyttövoimana on vielä hyvin pitkään nestemäiset polttoaineet. EU:n fossiilisten polttoaineiden päästökaupan ja jakeluvelvoitteen kiristymisen aiheuttama polttoaineen hinnannousu nostaa kuljetusyritysten kustannuksia ja lisäkustannukset vyörytetään logistiikkayritysten asiakkaille. Logistiikan kustannuksiin vaikuttavilla päätöksillä on olennainen merkitys myös matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.
Esitetty palautusmäärä 3,3 senttiä litralta on määrältään pieni suhteessa päästökaupan ja jakeluvelvoitteen aiheuttamaan dieselin lisähintaan. Raskaassa liikenteessä ajoneuvon polttoaineen kulutus on suurta, jolloin pienikin palautus tuo pidemmällä aikavälillä vaikuttavia kustannussäästöjä.
MaRa pitää ammattidieselin käyttöönottoa perusteltuna.
2. Tieliikenteen kustannukset pidettävä kohtuullisena käyttövoimasta riippumatta
MaRa toteaa, että tieliikenteen päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisää ei voida ratkaista yksin ammattidieselin käyttöönotolla.
EU:n polttoaineen jakelun päästökauppa nostaa merkittävästi bensiinin ja dieselin hintaa. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että päästöoikeuksista käydyn futuurikaupan perusteella vuoden 2024 hintatasossa dieselin arvonlisäverollinen litrahinta nousisi noin 15–20 sentillä vuonna 2028. Päästöoikeuden tulevaan hintaan liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arviota bensiinin hinnan noususta.
Polttoaineiden hintaa nostaa tulevaisuudessa myös jakeluvelvoitteen asteittainen kiristyminen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vuoden 2028 alusta tapahtuvien velvoitetasojen nousun vaikutus dieselin reaalihintaan vuoden 2024 tasossa olisi nykyisten hintapreemioiden perusteella noin 13 senttiä litralta ilman päästökaupan huomioimista. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arviota jakeluvelvoitteen vaikutuksesta bensiinin hintaan.
Kansainvälisesti vertaillen korkeat kansalliset polttoaineiden valmisteverotasot, asteittain kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja tieliikenteen päästökaupan aiheuttama lisähinta nostavat merkittävästi henkilöautoilun kustannuksia. Tällä on kielteinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan ja henkilöautoilusta riippuvaiseen kotimaan matkailuun. Suurin osa kotimaan matkailusta nyt ja tulevaisuudessa tehdään henkilöautolla. Vuonna 2030 liikenteessä on edelleen arviolta noin kaksi miljoonaa polttomoottoriautoa. Polttoaineiden hinnannousu nostaa myös logistiikan kustannuksia, millä on kielteisiä vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.
Kansallinen polttoainevero ja tieliikenteen päästökauppa ovat päällekkäisiä maksuja. Bensiinissä hiilidioksidivero on tällä hetkellä 15,85 senttiä litralta ja dieselissä 18,12 senttiä. Polttoaineiden hintojen pitäminen kohtuullisena tasolla tieliikenteen päästökaupan alkaessa edellyttäisi, että kansallisia veroja alennetaan päästökaupan aiheuttamaa lisähintaa vastaavasti.
Suomi saa tieliikenteen päästökaupasta huutokauppatuloja arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenteen verotulojen ennustetaan alenevan jopa miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä, koska liikenne sähköistyy ja polttoaineen kulutus vähenee. Valtiontalouden tulevan vaalikauden 8–11 miljardin euron sopeutustarve pakottaa tulevan hallituksen etsimään keinoja myös liikenteen verokertymän kasvattamiseen. MaRa pitää välttämättömänä, että uusia veroja, kuten kilometriveroa tai tiemaksuja, ei oteta käyttöön. Kustannustehokkain ja fiskaalisesti helpoin keino kerätä liikenteeltä tulevaisuudessa enemmän veroja on korottaa vuotuista ajoneuvoveroa. Se on myös kotimaanmatkailun kannalta neutraali vero.
Kunnioittavasti
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kai Massa Sami Hämäläinen
lakiasiainjohtaja lakimies