Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautilain muuttamisesta

Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt MaRalta lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu asiasta seuraavan.

 

1. Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkamisesta 31.12.2021 asti

Luonnoksessa esitetään, että tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin hieman muutettuina 31.12.2021 asti.

Tartuntatautilain säännösten väliaikaiset muutokset merkitsevät erittäin merkittävää puuttumista perustuslaissa suojattuihin elinkeinovapauteen, omaisuudensuojaan ja työntekijöiden oikeuteen työhön. Voimassa olevien rajoitustoimien soveltaminen on johtanut siihen, että matkailu- ja ravintola-alan yritysten ja työntekijöiden taloudellinen tilanne on erittäin huono. Valtion yrityksille maksamat tuet eivät ole kattaneet lähellekään yritysten kiinteitä joustamattomia kuluja. Jokainen päivä, jolloin rajoitustoimet ovat voimassa, heikentävät entisestään alan yritysten ja työntekijöiden taloudellista tilannetta. Myös yrittäjien ja työntekijöiden henkinen kestokykyon venytetty äärimmilleen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on rajoitustoimia käsittelevissä mietinnöissään useita kertoja korostanut perusoikeuksia rajoittavien säännösten oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä (ks. esimerkiksi PeVL 31/2020 ja PeVL 14/2020). Luonnoksessa esitetään valtioneuvostolle ja aluehallintoviranomaisille oikeuksia mm. ravintoloiden toiminnan rajoittamiseen ja asiakastilojen sulkemiseen, jotka ovat erittäin syvälle käyviä poikkeuksia perusoikeuksiin. Luonnoksessa olevat säännökset eivät ole oikeasuhtaisia eivätkä välttämättömiä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kun pääosa väestöstä on rokotettu jo kesän loppuun mennessä ja ottaen huomioon esitettyjen rajoitustoimien erittäin negatiiviset vaikutukset elinkeinonharjoittajiin ja työntekijöihin.

Luonnoksessa todetaan, että epidemia voi jatkua pitkälle syksyyn ja talveen, vaikka rokotukset on aloitettu. Siellä todetaan edelleen, että epidemiatilanne voi viime vuoden tavoin uudelleen huonontua kesän jälkeen.

Hallituksen exit – muistiossa todetaan, että työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen heinä-elokuussa tänä vuonna. On vaikea ymmärtää, miten tautitilanne voisi huonontua viime vuoden tavoin kesän jälkeen, kun viime vuoden syksyllä rokotteita ei vielä ollut. Väestön rokottaminen parantaa tilannetta merkittävästi viime kesän jälkeiseen ja tämän vuoden alun tilanteeseen verrattuna. Näin ollen esitysluonnoksessa olevien erittäin syvälle perusoikeuksiin käyvien rajoitustoimien jatkaminen varmuuden vuoksi ei ole perusteltua 31.12.2021 asti.

Eduskunnan perutuslakivaliokunta on todennut hallituksen tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua hallituksen esitystä (HE 245/2020 vp) koskevassa lausunnossaan (PeVL 41/2020 vp) seuraavasti:

Nyt käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen sisältyvät koronavirusepidemiaan liittyvät rajoitussäännökset olisivat voimassa vuoden 2021 loppuun. Perustuslakivaliokunnan mukaan on selvää, että ei ole mahdollista luotettavasti arvioida koronaepidemian tilannetta ja siten ehdotettujen rajoitustoimenpiteiden välttämättömyyttä näin pitkälle aikavälille. Valiokunnan mielestä määräaikaisiksi ehdotettujen säännösten voimassaoloa on lyhennettävä siten, että ne ovat voimassa enintään 30 päivään kesäkuuta 2021. Tällainen muutos on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta painottaa myös tarvetta varata riittävä aika mahdollisen voimassaolon jatkoa merkitsevän hallituksen esityksen asianmukaiselle käsittelylle eduskunnassa.

 

MaRa vastustaa esitettyjen säännösten voimassaolon jatkamista 31.12.2021 asti.

 

2. Lähikontaktia koskevan säännöksen muuttaminen

Aluehallintovirastolla on voimassa olevan 58 d §:n nojalla oikeus antaa yli 10 henkilön oleskeluun tarkoitettuihin sisätiloihin ja yli 50 henkilön oleskeluun tarkoitettujen ulkotiloihin kohdistuva päätös lähikontaktin välttämisen mahdollisuudesta. Päätös voidaan tehdä epidemian kiihtymisvaiheen alueilla ja muiden säännöksessä mainittujen kriteerien täyttyessä.

Ehdotettavalla muutoksella muutettaisiin 58 d §:n 4 momentin 1 kohtaa siten, että alle kahden metrin etäisyys toiseen ihmiseen koskisi lähikontaktin määritelmän osalta ainoastaan sisätiloja. Ehdotettu muutos mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheilu- ja liikuntapalvelujen järjestämisen, sekä niitä koskevien velvoitteiden valvomisen. Vaikka kahden metrin turvaväliä koskevaa etäisyyttä ei ulkotiloissa enää edellytettäisi, tapahtumissa ja ulkoharrastuksissa tulee kuitenkin noudattaa 58 c §:ssä säädettyjä yleisiä hygieniasäännöksiä.

MaRa kannattaa muutosta esitysluonnoksessa esitetyillä perusteilla.

MaRa esittää, että 58 d §:ään lisätään uusi poikkeussäännös sisätilojen osalta. Lähikontaktia koskeva päätös ei velvoita sisätilan haltijaa tai toiminnasta vastaavaa, joka edellyttää asiakkailta tai osallistujilta:

• todistusta saadusta koronarokotuksesta, sairastetusta taudista tai tuoretta negatiivista testitulosta tilaan pääsemiseksi tai
• suu-nenäsuojuksen käyttöä tilassa oleskeltaessa.

 

3. Tartuntatautilain nojalla suljettavat asiakastilat

MaRa esittää, että 58 g §:n 4 momentissa olevaa suljettavien asiakas- ja osallistujatilojen listaa supistetaan. Listassa on useita sellaisia tiloja, joiden ei voida katsoa olevan lain tarkoittamalla tavalla erityisen riskialttiita koronaviruksen leviämisessä. 

Lisäksi on huomioitava, että kun ulkotiloista poistetaan 58 d §:n 4 momentin 1 kohdan mukainen lähikontaktin määritelmä, on 58 g §:n suljettavien tilojen listasta poistettava myös kaikki ulkotilat, koska niiden sulkemista ei voida pitää välttämättömänä eikä oikeasuhtaisena.

 

4. Yksityiskohtaiset kommentit esityksestä

MaRa esittää jäljempänä tässä kohdassa kommentteja nyt voimassa oleviin tartuntatautilain 58 a, 58 c, 58 d ja 58 g §:ään.

 

58 a §. Ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi

Esitetyt rajoitustoimet eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia

Luonnoksessa esitetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että ruokaravintoloiden asiakaspaikoista saa olla käytössä enintään puolet ja anniskelupainotteisten ravintoloiden yksi kolmasosa. Anniskelu tulee lopettaa jo klo 17 ja ravintolat sulkea klo 18.

Ravintolatoiminnan harjoittaminen kannattavasti ei ole mahdollista voimassa olevassa asetuksessa esitetyillä rajoituksilla, jotka valtioneuvosto on päättänyt ottaa käyttöön useissa maakunnissa. Illallisia tarjoavat ravintolat ja pubit eivät voi toimia niiden voimassaollessa ollenkaan tai ainakaan kannattavasti. Tuhansien työntekijöiden lomautukset jatkuvat. Toimialan 77 000 yrittäjää ja työntekijää sekä heidän perheensä ovat vakavassa taloudellisessa ja henkisessä ahdingossa, mitä voimassa oleva sääntely syventää.

MaRa katsoo, että rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä harkittaessa tulee ottaa huomioon, että koronakriisi on vaikeuttanut merkittävästi ravintolayrittäjien ja työntekijöiden asemaa jo vuoden. Toimialan 77 000 työllistä ja heidän perheensä ovat vakavassa taloudellisessa ja henkisessä hädässä.

 

Ravintoloiden osuus epidemian leviämisessä

Hallituksen esityksen (HE 32/2021 vp) sivuilla 9–10 käsitellään ravintoloiden osuutta epidemian leviämisessä. Kyseisessä kohdassa käsitellään sekaisin ravintoloissa tapahtuneita altistumisia ja tartuntoja. Sivulla 9 todetaan, että viikoilla 1–8 raportoituja ravitsemisliikkeissä tapahtuneita tartuntoja on yhteensä 515 painottuen pääasiassa kiihtymis- ja leviämisvaiheen sairaanhoitopiireihin. Tämän lisäksi esityksessä todetaan, että huomattavassa osassa ravintoloissa tapahtuneista altistumisista ja tartunnoista alkuperä jää selvittämättä. Johtopäätöksenä esityksessä todetaan, että ravitsemisliikkeiden tartunnat muodostavat tällä hetkellä huomattavan osan niistä kodin ulkopuolella tapahtuvista tartunnoista, joita tehokkailla rajoitustoimenpiteillä on mahdollisuus ehkäistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVK 9/2021 vp) mukaan viikoilla 1–8 Suomessa on ollut yhteensä 21 158 koronavirustartuntaa. Ravintolatartuntojen osuus oli siten 2,4 prosenttia kaikista tartunnoista. Hallituksen esityksessä (HE 32/2021 vp) ei esitetä, mihin sen käsitys perustuu, että ravintoloissa tapahtuu huomattavasti enemmän tartuntoja. Hallituksen esityksessä asiasta esitetään arveluja, eikä todellista tietoa tai tutkimusta suomalaisista ravintoloista. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi STM:ltä ja THL:ltä tietoa siitä, miten tartunnat jakautuvat ruokaravintoloiden ja muiden kesken. Valiokunta toteaa mietinnössään (s. 4): Tartuntojen määrän jakaumasta ei kuitenkaan valiokunnalle ole toimitettu tietoa.

Ravintolayrittäjien ja heidän työntekijöidensä oikeusturvan kannalta on välttämätöntä saada tartuntojen määrästä tietoa eikä arveluja. Myös ruokaravintolat, pubit ja muut yöravintolat tartunnan lähteinä pitää pystyä erittelemään.

Hallituksen esityksen (HE 32/2021 vp) mukaan tiedossa olevien tartuntalähteiden osuus tapauksista vaihtelee viikoittain 59 ja 66 prosentin välillä viikoilla 1–8. Myös alueiden välillä on suuria eroja: 12–14/21 sairaanhoitopiirissä tartuntalähde on selvitetty yli 75 prosentissa tapauksista. Ravintoloissa on tapahtunut 2,4 prosenttia tartuntojen kokonaismäärästä viikoilla 1–8. Osaa tartuntalähteistä ei ole pystytty selvittämään. On epätodennäköistä, että ravintoloiden osuus selvittämättömistä tartunnoista olisi merkittävästi suurempi kuin niissä tapauksissa, joissa tartuntalähde on selvitetty.

On siten epätodennäköistä, että ravintoloissa tapahtuvat tartunnat muodostaisivat huomattavan osan kodin ulkopuolisista tartunnoista. Monissa maissa ravintolat ovat olleet suljettuina useita kuukausia, eikä tartuntojen määrät ole lähteneet merkittävään laskuun (ennen rokotusten taudin leviämistä hidastavaa vaikutusta). Tiedot ulkomailta eivät tue hallituksen esityksessä olevaa väitettä. Virus on levinnyt muun muassa rakennustyömailla ja ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden keskuudessa.

MaRa toteaa, että ravintoloissa on ollut 515 koronavirustartuntaa viikoilla 1–8. Tartunnat ovat tapahtuneet valtaosaltaan yöravintoloissa, joissa asiakkaat tanssivat ja laulavat. Ravintoloissa tapahtuneet tartunnat eivät kuitenkaan muodosta missään tapauksessa huomattavaa osaa kokonaistartunnoista. Viranomaiset eivät toimittaneet sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tietoa tartuntojen jakaantumisesta ruokaravintoloiden ja muiden ravintoloiden kesken.

 

Pääosin ruokaa tarjoilevat illallisravintolat

Asiakkaat saapuvat illallisia tarjoaviin ravintoloihin yleensä klo 18.00 jälkeen. Korona-aikana asiakkaat ovat oppineet tulemaan ravintoloihin klo 17.00 etenkin perjantaisin ja lauantaisin. He eivät tule ravintolaan sitä ennen. Kun anniskelu pitää lopettaa jo klo 17.00 ja ravintola sulkea tunnin kuluttua siitä, on selvää, että näin tiukat rajoitukset merkitsevät illallisia tarjoaville ravintoloille samaa kuin sulun jatkaminen, mutta ilman valtion sulusta maksamaa hyvitystä. Nämä seuraamukset todetaan myös hallituksen esityksen (HE 32/2021 vp) sivulla 15. On perusteltua kysyä, miksi eduskunta on hyväksynyt lain ja valtioneuvosto antanut sen nojalla asetuksen, jonka se toteaa johtavan siihen, että kannattava elinkeinotoiminta ei ole mahdollista.

Kun asiakkaat istuvat ruokaravintolassa omissa seurueissaan, turvavälit seurueiden kesken ovat riittävät ja liikkuminen on rajoitettu vain välttämättömään, koronaviruksen tarttumista ravintolassa voidaan ehkäistä merkittävästi. MaRa on antanut jäsenravintoloilleen suosituksen, että työntekijät käyttävät maskia, ja että jäsenravintolat edellyttävät asiakkailta maskin käyttöä aina, kun asiakas liikkuu ravintolassa. Perus- ja kiihtymisvaiheen alueilla asiakkaiden liikkumista ravintoloissa ei voida rajoittaa.

Jotta illallista tarjoavia ravintoloita on kannattavaa pitää auki, anniskelun tulee olla mahdollista vähintään klo 20 asti ja sulkeminen siitä tunnin päästä. Tämä mahdollistaa ravintoloille yhden kattauksen illassa. Kun samalla asiakkaita voitaisiin ottaa enintään 75 prosenttia asiakkaiden sallitusta enimmäismäärästä, tämä mahdollistaisi joinakin iltoina (lähinnä perjantai ja lauantai) kannattavan liiketoiminnan ravintoloille ja työtuntien antamisen lomautetuille työntekijöille. Pöytävarausta edellyttämällä klo 19.00 jälkeen anniskelu- ja aukioloaikoja tulee pidentää. Se pelastaisi myös alan yrityksiä konkursseilta ja ravintoloiden lopettamisilta.

Voimassa oleva laki tarkoittaa merkittävää puuttumista perustuslain suojaamaan elinkeinovapauteen ja omaisuuden suojaan sekä työntekijöiden oikeuteen työhön. Luonnoksessa esitetään tämän oikeustilan jatkamista peräti tämän vuoden loppuun asti.  Terveysviranomaisten tulee pystyä vakuuttavasti perustelemaan, miten ruokaravintoloiden asiakasmäärien nostaminen 75 prosenttiin, anniskelun salliminen klo 20 asti ja ravintoloiden sulkeminen tunti sen jälkeen edistäisi viruksen leviämistä.

MaRa katsoo, että hallitus ei ole esityksessään (HE 32/2021 vp) esittänyt eikä myöskään esillä olevassa luonnoksessa ole esitetty perusteita sille, miksi pääosin ruokaa tarjoileville ravintoloille asetetaan esityksen mukaiset rajoitustoimet. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21 on oltava erityisen korkean kynnyksen takana. Esitetyt säännökset ja niiden voimassaolon jatkaminen ei siten ole perustuslain näkökulmasta välttämätöntä eikä oikeasuhtaista.

Kireämpien rajoitustoimien ollessa välttämättömiä viruksen leviämisen estämisen kannalta, riittävä rajoitus on, että käytössä voi olla enintään 75 prosenttia asiakaspaikoista, anniskelu voidaan määrätä asetuksella lopetettavaksi aikaisintaan klo 20.00 ja ravintolat tulee sulkea klo 21.00. Jos ravintola, jolla on anniskeluoikeudet, edellyttää asiakkaalta pöytävarauksen tekemistä klo 19.00 jälkeen, anniskelu tulee sallia klo 22.00 asti ja aukiolo klo 23.00 asti. Tämä mahdollistaa illallisia tarjoaville ruokaravintoloille edes teoreettisen mahdollisuuden harjoittaa liiketoimintaa kannattavasti ja kutsua lomautettuja työntekijöitä töihin. Jos ravintolalla ei ole anniskeluoikeuksia (esimerkiksi kahvilat ja pikaruokaravintolat), niiden tulee voida olla auki klo 23 asti ilman pöytävarausta.

 

Pääosin alkoholijuomia tarjoilevat ravintolat

Valtioneuvoston 5.3.2021 voimaantullut asetus liikkumisesta ravintoloissa lopetti käytännössä yökerhojen ja karaokeravintoloiden toiminnan. Voimassa olevassa laissa olevat rajoitustoimet lopettavat myös pubien toiminnan, koska pubit aukeavat pääosin klo 15 tai 16. Monet pubit, jotka palvelevat työssäkäyviä asiakkaita, ovat pysyneet sulun jälkeen kiinni. Tämä todetaan myös hallituksen esityksen (HE 32/2021 vp) sivulla 15: ”Seurusteluravintoloiden, pubien, baarien ja yökerhojen elinkeinotoiminta ei käytännössä olisi mahdollista, jos anniskelu-, ja aukioloaikaa rajoitetaan merkittävästi nykyistä enemmän.”

Kun näin on, oikeudenmukaisempaa on, että pubit, karaokeravintolat ja yökerhot määrättäisiin olemaan suljettuina siihen asti, kun ne voivat edes teoriassa harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Tämä mahdollistaisi myös sen, että valtio hyvittäisi niille joustamattomat kiinteät kustannukset sulun ajalta täysimääräisesti.

Pääosin alkoholia tarjoilevien ravintoloiden liiketoimintaedellytysten vieminen ja siitä johtuva niiden toiminnan alasajo johtavat moniin koronaviruksen torjunnan ja alkoholihaittojen torjunnan kannalta negatiivisiin seurauksiin. Nuorten juhliminen siirtyy yksityistiloihin, joissa ei ole minkäänlaista koronakontrollia. Myös alkoholin käyttö siirtyy yhä enemmän koteihin. Viime vuonna vain seitsemän prosenttia alkoholista kulutettiin ravintoloissa. Tämän vuoden neljän kuukauden osalta ravintolakulutus on vielä pienempi. Poliisi ja alkoholihaittojen torjunnasta vastaavat asiantuntijaorganisaatiot ovat todenneet nämä negatiiviset seuraamukset: kotihälytykset ovat kasvaneet, samoin alkoholin käytöstä kotona aiheutuvat haitat.

Asiakkaat istuvat pubeissa omissa seurueissaan. Kesäkuun loppuun asti voimassa oleva asetus kieltää muun kuin välttämättömän liikkumisen ravintoloissa. Tanssiminen ja karaoke on kielletty. Lievemmät rajoitustoimet pubeissa, kun asiakkaat istuvat omissa seuruissaan eivätkä liiku ravintoloissa kuin välttämättömän, eivät muodosta merkittävää riskiä viruksen leviämiselle.

MaRa katsoo, että kireämpien rajoitustoimien ollessa välttämättömiä alkoholipainotteisten ravintoloiden asiakaspaikkoja ei voida rajoittaa enempää kuin puolella, anniskelu niissä tulee olla sallittu klo 20.00 asti ja niiden tulee sulkea ovensa klo 21.00. Jos näin ei säädetä, reilumpaa on, että pääosin alkoholia tarjoilevat ravintolat määrättäisiin olemaan kiinni siihen asti, kunnes niille annetaan toimintaedellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Samalla valtion on hyvitettävä niiden kiinteät joustamattomat kulut täysimääräisesti.

Ulko- ja sisätilojen erotteleminen toisistaan

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin tietyillä alueilla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden asiakkaiden saapumiseen ja oleskeluun, asiakaspaikkojen sijoittamiseen ja tartuntariskiä lisäävien toimien välttämiseen liittyvistä velvoitteista sekä sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista.

Valtioneuvosto voisi säännöksen mukaan säätää yhtä raskaista velvoitteista sekä ulko- että sisätiloihin. Valtioneuvoston harkintavaltaa ei ole rajoitettu millään tavalla. Valtioneuvoston asetuksessa voitaisiin esimerkiksi asettaa myös ulkotiloihin pöytävarauspakko, mikä ei ole millään tavalla perusteltua. Ulkotiloissa riski viruksen leviämiselle on vähäinen. Tämän vuoksi ulkotiloille ei voida asettaa yhtä raskaita velvoitteita kuin sisätiloille. Se ei ole oikeasuhtaista eikä välttämätöntä.

MaRa katsoo, että valtioneuvoston harkintavaltaa säännöksessä mainittujen velvoitteiden asettamisessa ulkotiloihin tulee rajoittaa. Ulkotilojen osalta on riittävää, että ravintola huolehtii hygieniavaatimuksista ja riittävän etäisyyden säilymisestä eri seurueiden välillä. Myös anniskelu- ja aukioloaikasääntelyn tulee olla ulkotiloissa vähemmän rajoittavaa kuin sisätiloissa. Vaatimus pakollisesta istumapaikasta pöydän tai muun tason ääressä on ravintolan ulkotilojen osalta tarpeettoman kireä velvoite. Se myös vaikeuttaa oleellisesti ravintolapalvelujen tarjoamista ulkoilmafestivaalien anniskelualueilla, kun ruokaa tai juomaa olisi mahdollista nauttia vain pöydän ääressä. 

 

Ravintoloille aiheutuvien vahinkojen korvaaminen

Ravintola-alan taloudellinen tilanne on pitkään jatkuneet koronaepidemian ja julkisen vallan asettamien rajoitustoimien vuoksi katastrofaalisen heikko. Valtio korvaa muut joustamattomat kulut kuin palkkakulut vain 70 prosenttisesti. Ravintolayritysten talous syöksyy yhä huonommaksi, jos luonnos hyväksytään ja valtioneuvosto päättää ankarimmista luonnoksen mahdollistamista rajoitustoimista. Se tarkoittaa käytännössä koko yö- ja iltaravintolatoiminnan sekä illallisia tarjoavien ravintoloiden toiminnan kieltämistä. Tämä on otettava huomioon valtion maksamissa korvauksissa. On välttämätöntä, että valtio korvaa täysimääräisesti kaikki joustamattomat kiinteät kulut. Myös suurille yrityksille tulee luoda oikeudenmukainen korvausjärjestelmä, koska ne ovat suuria työllistäjiä ja verojen maksajia.

MaRa katsoo, että valtion tulee korvata ravintolayrityksille niille aiheutuneet joustamattomat kiinteät kustannukset täysimääräisenä, koska voimassa olevan lain voimassaolon jatkaminen merkitsee käytännössä monien ravintolatoiminnan liiketoiminta-alueiden kieltämistä. Myös keskisuurten ja suurten yritysten tulee saada oikeudenmukainen korvaus rajoitustoimien aiheuttamista joustamattomista kuluista. Kulujen yhteenlaskettu enimmäismäärä tulee nostaa EU:n sallimaan 10 miljoonaan euroon yritystä kohti.

 

58 c §. Toimenpiteet covid19 -epidemian leviämisen estämiseksi

Lain mukaan yleisölle avoimia tai rajatun asiakaspiirin oleskelun tarkoitettuja sisätiloja sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuja ulkotiloja koskisivat myös yleiset hygieniavelvoitteet koronapandemian aikana. Nämä toimet liittyvät hygieniakäytänteisiin (mahdollisuus käsien puhdistamiseen), tilojen ja pintojen puhdistamiseen sekä toimintaohjeisiin riittävien etäisyyksien ylläpidosta ja muista tartuntojen leviämistä koskevista käytänteistä (58 c § 1 momentti). Tämän lisäksi toimijoiden tulee järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan (58 c § 2 momentti).

Lain esitöissä (HE 245/2020 vp) on todettu, että pykälän 2 momentti tarkoittaisi, että lähikontaktien syntymisen estämiseen tulisi pyrkiä sellaisin keinoin, jotka kohtuudella ovat elinkeinonharjoittajan tai muun toiminnasta vastaavan tahon käytettävissä siten, että kyseinen toiminta voi jatkua mahdollisimman häiriöttä, mutta turvallisesti. Tarkoitus ei ole, että asiakkailta ja osallistujilta edellytettäisiin esimerkiksi vähintään kahden metrin etäisyyden pitämistä toisiinsa, mutta toiminnasta vastaavan tulisi pyrkiä järjestämään olosuhteet sellaisiksi, että asiakkailla ja osallistujilla olisi mahdollisuus toimia näin.

Hallituksen esityksessä (HE 245/2020 vp) todettiin sääntelyn toimialakohtaiset taloudelliset vaikutuksena kulttuurin toimialan osalta, että festivaaleilla ja tapahtumissa turvaväli- ja hygieniakäytännöt tarkoittavat käytännössä osallistujien oleskelun rajaamista erillisille alueille. Alueilla on järjestäjän harkinnan mukaan omat, erilliset palvelut ja oma tapahtumahenkilökunta. Ihmisten liikkumista eri alueiden välillä rajoitetaan lähikontaktien välttämiseksi eriytetyillä ja porrastetuilla kulkureiteillä.

MaRa katsoo, että säännöstä tulee muuttaa siten, että asiakastiloissa on sallittua poiketa riittävien etäisyyksien ylläpitoon liittyvistä käytänteistä, jos koronaviruksen leviäminen ehkäistään muulla tavalla.

Lukuisat alkukesän suuret festivaalit on peruttu. Suuria ulkoilmafestivaaleja ei voida järjestää ensi kesänä siten, että yleisö jaettaisiin riittävien etäisyyksien ylläpitämiseksi eri alueille siten kuin hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp) sivulla 41 todetaan. Musiikkifestivaali järjestetään pääsääntöisesti tilapäisesti rakennetussa ympäristössä, johon lukeutuu mahdollisesti lukuisia erilaisia ja erikokoisia esiintymislavoja sekä muita esiintymistiloja. Festivaaliympäristöön voi sisältyä useita kymmeniä erilaisia palveluita ja muita elementtejä. Tyypillisesti festivaalin asiakaskunta jakautuu samanaikaisesti käynnissä olevien esitysten, palvelutarjonnan ja muun sisällön myötä ympäri festivaalialuetta. Niin ikään tyypillistä on, että asiakaskunnan saapuminen ja poistuminen tapahtuma-alueelta jakautuu useiden tuntien mittaisten ikkunoiden sisään.

MaRa katsoo, että jos festivaalialueelle pääsee vain todistuksella rokottamisesta tai taudin sairastamisesta tai negatiivisella koronatestituloksella, festivaalialueella ei ole välttämätöntä vaatia riittävien etäisyyksien ylläpitämisen mahdollisuutta osallistujien välillä.  Tällöin ei siis sovellettaisi 58 c §:n 1 momentin 2 kohtaa riittävien etäisyyksien ylläpitämisestä eikä 58 c §:n 3 momenttia, joka koskee oleskelun väljyyttä ja mahdollisten asiakaspaikkojen sijoittelua riittävän etäälle toisistaan.

Siinä tapauksessa, että festivaali ei edellytä kävijältä todistusta rokottamisesta, sairastetusta taudista tai negatiivisesta tuoreesta testituloksesta, riittävää etäisyyden ylläpitämisen mahdollisuutta ei myöskään sovellettaisi festivaalialueen katsomoissa taikka muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan (=esiintymislavan edustat), jos näillä alueilla edellytetään osallistujille suu-nenäsuojuksen käyttämistä.

 

58 d § Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytykset covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi

Ulkotilojen rajaaminen pois lähikontaktin 4 momentin 1 kohdan määritelmästä on ulkoilmafestivaalien ja monien muiden ulkotiloissa toimintaa harjoittavien yritysten kuten huvipuistojen kannalta erittäin tärkeää.

MaRa pitää ulkotilojen rajaamista pois lähikontaktin määritelmästä kannatettavana.

Jotta 58 d §:n lähikontaktia koskevalla muutoksella on vaikutusta ulkoilmatapahtumien järjestämiseen, on varmistettava, että aluehallintovirasto ei voi tartuntatautilain 58 §:n nojalla tehtävissä ulkotiloissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevissa päätöksissä edellyttää kahden metrin turvavälin toteutumista osallistujien välillä. Yleisötilaisuuksia koskeva OKM:n ja THL:n ohje, joka on ollut avien tai kuntien yleisötilaisuuksia koskevien päätöksen liitteenä, on muutettava vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä.

Lähikontaktin määritelmää ei ehdoteta muutettavaksi sisätilojen osalta. Tällä on erittäin kielteisiä vaikutuksia kongresseille, messuille ja festivaaleille, jotka järjestetään sisätiloissa. Kahden metrin etäisyyden vaatiminen kiihtymisvaiheen alueilla avin tai kunnan päätöksellä johtaa käytännössä siihen, että tilaan samaan aikaan otettavaa osallistujamäärää jouduttaisiin rajaamaan niin paljon, että tilaisuuden järjestämisen ei ole kannattavaa.

MaRa pitää välttämättömänä, että jos sisätilojen osalta lähikontaktisäännöksessä olevaa etäisyyttä ei lyhennetä kahdesta metristä esimerkiksi yhteen metriin, on lakiin säädettävä poikkeussäännös sisätilojen osalta, jonka nojalla tilan haltijan ja toimintaa tiloissa järjestävän ei tarvitse noudattaa lähikontaktia koskevaa päätöstä.

MaRan ehdotus uudeksi poikkeussäännökseksi:

”Aluehallintoviraston tai kunnan 1 momentissa tarkoitettu päätös ei velvoita sisätilan haltijaa tai toiminnasta vastaavaa, joka edellyttää asiakkailta tai osallistujilta:

- todistusta saadusta koronarokotuksesta, sairastetusta taudista tai tuoretta negatiivista testitulosta tilaan pääsemiseksi tai

- suu-nenäsuojuksen käyttöä tilassa oleskeltaessa.”

 

58 g §. Tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi

MaRa katsoo, että 58 g §:ssä sulkulistalla (4 momentti) on useita sellaisia MaRan toimialan yritysten hallinnassa olevia asiakastiloja ja paikkoja, joiden ei voida katsoa muodostavan erityistä riskiä koronaviruksen leviämiselle.

Toimenpiteiden oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys edellyttävät myös sitä, että tilojen sulkemista koskevat päätökset kohdistetaan vain tiloihin, joissa on erityinen riski taudin tarttumiseen ja on ilmeistä, että muut toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmissa tapauksissa voidaan sulkea erityisen riskialttiita tiloja koko alueen tai tilan sulkemisen sijaan

MaRa katsoo, että jos tartuntatautilain asiakastiloja koskevia säännösten voimassaoloaikaa jatketaan, kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat, huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat sekä sisäleikkipuistot on poistettava 58 d §:ssä mainituista tiloista, jotka voitaisiin sulkea. Näiden tilojen sulkemista ei voida pitää välttämättömänä eikä oikeasuhtaisena toimena koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen ehkäisemiseksi.
 

Kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat

Koronapandemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti kylpylöihin, koska asiakasmäärät ovat romahtaneet. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kylpylöiden allasosastoilla ei tiedetä tapahtuneen tartuntoja. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan.

Kylpylät ovat tehostaneet koronapandemian aikana hygienia- ja siivouskäytänteitään ja turvallisen kylpyläasioinnin varmistamiseksi. Asiakkaita muistutetaan, että sairaana ei saa tulla kylpylään. Kylpylät muistuttavat osana omavalvontaansa asiakkaita riittävän etäisyyden ylläpitämisestä suihkutiloissa, saunoissa ja allasalueilla ja vesihierontapisteillä. Pukuhuonetilojen väljyydestä pidetään myös huolta. Pienissä altaissa (esimerkiksi porealtaat) rajoitetaan samaan aikaan altaassa olevien henkilöiden määrää. Kylpylöissä on paikalla valvojia, jotka seuraavat, että ohjeita noudatetaan eikä tungosta synny.

Kylpylät rajoittavat tarpeen mukaan kylpylätiloissa samaan aikaan oleskelevien asiakkaiden määrää siten, että tungosta ei synny. Asiakasmäärien rajaamiseen ei ole ollut tarvetta, koska kylpylöiden asiakasmäärät ovat asiakkaiden varovaisuuden ja ulkomaisten matkailijoiden puuttuessa romahtaneet normaalista.

Kylpylät tarjoavat palveluitaan terveysturvallisesti koronapandemian aikaan myös kuntoutujille. Kuntoutuspalvelujen tuottamisessa kylpylät noudattavat tarkasti viranomaisohjeita muun muassa hygieniasta ja turvaväleistä.

MaRa toteaa, että kylpylöissä ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Kylpylöitä ei voida pitää paikkoina, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Kylpylöiden allastilat ja pukuhuoneet on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat

Huvipuistot avattiin kesäkuussa 2020, ja ne olivat auki koko kesän rajoitetuin asiakasmäärin. Huvipuistot loivat kattavat omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset, joilla ehkäistiin tehokkaasti koronaviruksen leviämistä alueella. Koko koronaepidemian aikana asiakasmääriä rajattiin muun muassa etukäteisvarausjärjestelmällä ja asiakaskapasiteettia rajoittamalla, jolloin huvipuistoissa oli väljempää ja turvaetäisyyksiä pystyttiin noudattamaan.

Asiakkaiden turvaohjeita täydennettiin hygieniaohjeilla, joissa muistutetaan siitä, että puistoon voi tulla vain terveenä, käsihygieniasta tuli huolehtia ja muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin jäseniin tuli pitää riittävä etäisyys. Huvipuistoissa otettiin käyttöön myös tehostettuja hygieniatoimenpiteitä, esimerkiksi pintojen desinfiointia ja siivousvuoroja lisättiin normaalista. Riittävistä turvaväleistä muistutettiin turvavälimerkinnöillä ja kuulutuksilla. Turvavälit huomioitiin myös huvipuistolaitteissa niin, että asiakkaat eivät joutuneet lähekkäin omia seurueita lukuun ottamatta.

Ensi kesänä ja syksynä riskit ovat pienempiä, koska rokotukset ovat edenneet merkittävästi ja kaikki riskiryhmät on rokotettu. Huvipuistoalueet sijaitsevat ulkoilmassa, joissa tartunnan leviämisen riski on pienempi. Huvipuistoissa ei viime huvipuistokaudella tapahtunut yhtään todennettua tartuntaa. MaRan jäseninä olevat huvipuistot sitoutuvat noudattamaan turvallisia toimenpiteitä terveysturvallisen huvittelun varmistamiseksi myös kaudella 2021.

MaRan jäseninä on myös seikkailupuistoja, joissa tarjotaan monipuolisia aktiviteetteja lapsille ja aikuisille. Seikkailupuistoja ovat esimerkiksi luontoon rakennetut kiipeilypuistot. Seikkailupuistot sijaitsevat ulkotiloissa ja ne ottivat kesäkuussa 2020 käyttöönsä huvi- ja elämyspuistojen omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Seikkailupuistot sijaitsevat ulkoilmassa, joissa tartunnan leviämisen riski on pienempi. Seikkailupuistoissa ei ole tapahtunut yhtään todennettua tartuntaa.

MaRan jäseninä on myös eläintarhoja. Tartuntatautilain 58 g §:n nojalla eläintarhojen sisätilat voidaan sulkea. MaRa toteaa, että eläintarhojen alueet ovat laajoja, joten yritykset pystyvät estämään tungoksen syntymisen. Alueelle tulevien henkilöiden määrää voidaan rajoittaa, jos näyttää siltä, että alueelle on tulossa niin paljon ihmisiä, että riittävien turvavälien pitäminen toisiin asiakkaisiin ei olisi mahdollista. Eläintarhojen alue muodostuu suurimmalta osin ulkotiloista, joissa viruksen leviämisen riski on pieni. Eläintarhojen sisätiloissa voidaan omavalvonnalla ja mahdollisesti henkilömäärää rajoittamalla huolehtia siitä, että väljä oleskelu on mahdollista ja turvavälit toteutuvat.

MaRa toteaa, että huvipuistoissa, seikkailupuistoissa ja eläintarhoissa ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle.  Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhojen sisätilat on näin ollen poistettava niiden asiakastilojen joukosta, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

MaRa korostaa, että ulkotiloissa toimivien huvi- ja teemapuistojen ja seikkailupuistojen sulkeminen ei voi olla välttämätöntä eikä oikeasuhtaista siitäkään syystä, että ulkotiloja ei koske ehdotuksen mukaan 58 d §:n 4 momentin 1 kohdan lähikontaktin välttäminen. 

 

Sisäleikkipuistot

Koronapandemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti sisäleikkipuistoihin, joiden asiakasmäärät ja liikevaihto ovat romahtaneet. Sisäleikkipuistoissa on otettu käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla tartuntariski puistoissa voidaan minimoida ja mahdollistaa turvallinen puistotoiminta myös epidemia-aikana. Sisäleikkipuistojen kosketuspintoja on käsitelty pinnoitteilla, jotka tuhoavat viruksia ja bakteereja. Tehostetut hygieniatoimenpiteet ovat käytössä, esimerkiksi pintojen desinfiointia ja siivousvuoroja lisättiin normaalista.

Riittävistä turvaväleistä muistutetaan turvavälitarroilla. Koronapandemian aikana asiakasmääriä kontrolloidaan muun muassa etukäteisvarausjärjestelmillä ja asiakaskapasiteettia rajoittamalla, jolloin tiloissa on väljää ja turvaetäisyyksiä voidaan noudattaa. Varausjärjestelmä mahdollistaa myös asiakkaiden tavoittamisen mahdollisissa altistustapauksissa terveysviranomaisten edellyttäessä sitä.

Myös asiakkaiden turvaohjeet on täydennetty hygieniaohjeilla, joissa muistutetaan siitä, että puistoon voi tulla vain terveenä, käsihygieniasta tulee huolehtia ja muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin jäseniin tulee pitää riittävä etäisyys. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin on investoitu merkittävästi ja ne on otettu käyttöön, jotta sisäleikkipuistojen toiminta voisi jatkua myös kaikissa epidemiatilanteissa. Esimerkiksi Suomen suurimmassa sisäleikkipuistoyrityksessä ei ole todettu yhtään koronavirustartuntaa.

MaRa toteaa, että sisäleikkipuistojen kohderyhmään kuuluvat nuorimmat lapset ja lapsiperheet, jotka ikänsä puolesta kuuluvat pienimmän riskin väestöryhmään. Puistot edistävät merkittävästi lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentävät perheiden kuormitusta epidemian aikana. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Sisäleikkipuistot on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

Yrityksen liiketoiminnan sulkemisen ja ankarien rajoitustoimien aiheuttamien vahinkojen kompensoiminen

Asiakastilojen sulkemisesta ja ankarista rajoitustoimista aiheutuneet vahingot on korvattava yritykselle. Yritykset ovat pitkään jatkuneen koronaepidemian ja julkisen vallan ankarien rajoitustoimien vuoksi erittäin heikossa taloudellisessa tilanteessa. Jos esitettyjen säännösten voimassaoloa jatkettaisiin luonnoksessa kerrotulla tavalla tämän vuoden loppuun asti, samalla on päätettävä joustamattomien kiinteiden kulujen korvaamisesta täysimääräisesti yrityksille. Yritykset eivät pysty maksamaan 30 prosentin osuutta muista kiinteistä kuluista kuin palkkakuluista.

MaRa katsoo, että jos viranomaiselle annetaan oikeus tartuntatautilain nojalla kieltää asiakastilojen käyttö kokonaan tai osittain taikka asettaa ankaria rajoitustoimia, valtion tulee kompensoida niistä aiheutuvat menetykset elinkeinonharjoittajille.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                         Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja                    varatoimitusjohtaja