Hallituksen esitys laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun hallituksen esityksen (HE 27/2021) täydentämisestä
Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu asiasta seuraavan.
Yleistä esityksestä
MaRa kannattaa lakiesitystä. MaRa esittää kuitenkin seuraavat näkökulmat esityksestä.
Korvaus pienille yrityksille
On erinomaista, että mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä koskeva sulkemiskorvausesitys on tullut eduskuntaan nopealla aikataululla yhdessä eduskunnan käsittelyssä olevan kustannustukilakiesityksen kanssa.
Korvaus suurille yrityksille
On erinomaista, että hallitus valmistelee korvausta myös suuremmille yrityksille. Suurten yritysten korvauksen enimmäismäärä tulee nostaa EU:n sallimaan 10 miljoonaan euroon. Samassa yhteydessä Suomen tulisi päättää EU:n valtiontukisäännöstön mukaisesti, että valtiontukien enimmäismäärää laskettaessa konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään erillisinä. Yhteenlaskettujen valtiontukien enimmäismäärä tulee nostaa 10 miljoonaan euroon myös maaliskuusta alkavalta ajalta maksettavassa kustannustuessa.
Koska EU antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden soveltaa 10 miljoonan euron ylärajaa tammikuun lopussa, uutta korotettua ylärajaa tulisi soveltaa jo marraskuun 2020 ja helmikuun 2021 väliseltä ajalta maksettavaan kustannustukeen. Tätä koskeva muutos tulisi sisällyttää hallituksen esitykseen, jolla suuria yrityksiä koskeva korvaus tuodaan eduskuntaan.
Suomen tulee käyttää hyväkseen kaikki ne mahdollisuudet, joiden mukaan kevään 2020 ravintoloita koskevan sulun ajalta, nyt käynnissä olevan ravintoloita koskevan sulun ajalta ja tartuntatautilain 58 a §:ään perustuvan sulun ajalta maksettavia korvauksia ei luettaisi yrityksen 10 miljoonan euron valtiontukien enimmäismäärään.
Myös niiden opiskelija- ja henkilöstöravintoloiden, joihin voi tulla asiakkaaksi muutkin kuin tietyn yrityksen henkilöstö ja oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta, ja jotka ovat sulkeneet ovensa, tulee saada sulkemiskorvaus.
Korvauksen alkaminen
Ravintolat suljettiin lailla 9.3.2021. Ennakkotieto oli, että ravintola suljetaan lailla jo 8.3.2021. Tämä tieto ravintoloilla oli vielä vuorokautta ennen sulkemista. Ravintolayritykset valmistautuivat ennakkotietojen perusteella sulkemaan ravintolat 8.3.2021. Moni ravintola sulkeutui jo 8.3.2021.
MaRa katsoo, että ravintoloille tulee maksaa sulkemiskorvausta jo 8.3.3021 lukien.
Take away -myynti
Työ- ja elinkeinoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan ruoan ulosmyynti huomioidaan korvauksen määrässä.
Moni ravintolayritys harjoittaa take away -myyntiä vain siksi, että saisi työntekijöille työtunteja ja vähän rahaa päälle kaatuvien laskujen maksuun. Take away -myynti on ravintoloille tappiollista silloin, kun lähettiyritys vie ruoka-annoksen asiakkaalle. Lähettiyritykset pakottavat ravintolayritykset sopimusehdoissa siihen, että ravintolayrityksen täytyy myydä ruoka-annos samalla hinnalla asiakkaalle silloin, kun asiakas hakee itse annoksen ravintolasta ja kun lähettiyritys vie sen asiakkaalle. Lähettiyritysten komissiot ovat suurimmillaan jopa 30 prosenttia ruoka-annoksen hinnasta. Kun ravintolayritys saa 10 euron hintaisesta ruoka-annoksesta 7 euroa, myynti on voimakkaasti tappiollista. Moni yrittäjä pettyy raskaasti, jos tappiollinen take away -myynti pienentää sulkemiskorvausta.
MaRa katsoo, ettei ulosmyyntiä tule ottaa sulun ajalta huomioon sulkemiskorvausta vähentävänä. Ainakin ulosmyynti täytyy jättää ottamatta huomioon niiltä osin, kun lähettiyritys vie ruoka-annoksen asiakkaalle, jolloin myynti on tappiollista.
Korvaus tartuntatautilain 58 g §:n perusteella
Eduskunta edellytti, että kun aluehallintovirastot tai kunnat sulkevat tartuntatautilain 58 g §:n mukaisesti asiakastiloja, sulkemisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä korvataan, jos 14 vuorokautta kestänyttä sulkemista joudutaan jatkamaan. Eduskunta asetti vähimmäisedellytyksen korvaamiselle, mutta estettä ei ole sille, että hallitus esittää laajempaa korvattavuutta. Asiakastilojen sulkeminen pysäyttää yrityksen liiketoiminnan. Siksi asiakastilojen sulkemisesta tulee maksaa korvaus, vaikka sulkeminen kestäisi alle 14 vuorokautta.
Joustamattomien kulujen korvaaminen täysimääräisesti
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten taloudellinen tilanne on niin kriittinen, että valtion tulee korvata joustamattomat kulut täysimääräisesti.
Vertailukaudeksi vaihtoehtoisesti kesä-, heinä-, elo- tai syyskuu 2020 taikka helmikuu 2021 yrityksen valinnan mukaan
Lain on tarkoitus olla voimassa 31.12.2021 asti, joten sulkemiskorvauksen vertailukautta määritettäessä tulee ottaa huomioon, että se tulee koskemaan myös esimerkiksi kesäsesongin toimialojen yrityksiä, jotka ovat helmikuussa suljettuja.
Helmikuu on enemmistölle ravintoloista ja niistä matkailutoimialan yrityksistä, joiden asiakastilat voidaan sulkea, liikevaihdoltaan heikko kuukausi, mitä korostaa se, että helmikuussa on vain 28 päivää. Oikeampi vertailukausi olisi vuoden 2020 syyskuu. Syyskuun liikevaihto esimerkiksi ravintolatoiminnassa on lähimpänä maaliskuun liikevaihtoa. Toisaalta esimerkiksi hiihtokeskuksissa olevien ravintoloiden ja kylpylöiden liikevaihto on syyskuussa merkittävästi pienempi kuin helmikuussa.
Laki koskee ravintoloiden ja tartuntatautilain 58 g §:n mukaisten asiakastilojen sulkemista kesäsesongin ajalta. Kesätoimialoja ovat esimerkiksi kesäravintolat ja huvi-, teema- ja elämyspuistot, jotka eivät ole helmikuussa auki. Niiden osalta oikeudenmukainen vertailukausi olisi kesä-, heinä- tai elokuu 2020 yrityksen valinnan mukaan.
Niille yrityksille, joiden liiketoiminta on alkanut syyskuun 2020 jälkeen, helmikuu 2021 on asianmukainen vertailukausi.
Yksityiskohtaiset kommentit
5 a § Korvaus toimitilojen kiinnipitoajalta
Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan tartuntatautilain 58 g §:n mukaan suljettujen asiakastilojen liiketoiminnan harjoittajat saisivat korvauksen, jos asiakastilat ovat kiinni vähintään 15 vuorokautta.
MaRan edustamista toimialoista kunnat ja aluehallintovirastot voivat sulkea kylpylöiden allastiloja, yleisiä saunoja, huvi-, teema- ja elämyspuistoja ja lasten sisäleikkipuistoja. Näiden toimialojen yritykset ovat jo vuoden kestäneen koronakriisin vuoksi heikossa taloudellisessa tilanteessa.
Maaliskuun alussa tekemämme jäsenkyselyn mukaan noiden toimialojen liikevaihdon aleneminen ilman toimitilojen sulkuakin on merkittävä ja yritysten konkurssiuhka ja toiminnan lopettamisen uhka jatkuvasti kasvava. Peräti 73 prosentilla kylpylöistä liikevaihto laskee tämän vuoden maalis-toukokuussa vähintään 60 prosentilla vuoden 2019 vastaavan aikaan verrattuna ilman sulkutoimiakin. Lähes 60 prosentilla huvi-, teema- ja elämyspuistoista liikevaihto alenee vähintään 70 prosentilla.
Jos aluehallintovirastot tai kunnat sulkevat näiden yritysten toimitiloja, valtion tulee korvata sulkemisesta aiheutuneet vahingot, vaikka sulku kestäisi 14 vuorokautta tai vähemmän. Eduskunnan päätös ei estä tällaisen esityksen tekemistä. Eduskunta velvoitti korvaamaan ainakin vahingot, jos asiakastilojen sulkeminen ylittää 14 vuorokautta.
MaRa katsoo, että valtion tulee korvata toimitilojen sulkemisesta aiheutuneet vahingot siinäkin tilanteessa, että sulku kestää 14 vuorokautta tai sitä vähemmän. Jollei hallitus tee tätä muutosta esitykseensä, MaRa pitää hyvänä sitä, että sulun ylittäessä 14 vuorokautta, korvaus koskee myös sulun 14 ensimmäistä vuorokautta.
Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan sulkemiskorvauksen perustana ovat tiedot helmikuulta 2021.
Helmikuu on ravintola-alan toiseksi huonoin kuukausi ja selvästi huonompi kuin maaliskuu (liite.) Liitteen tiedot ovat vuodelta 2019, koska 2020 syyskuun tietoja ei ole vielä saatavilla. Sama koskee suurta enemmistöä muistakin niistä MaRan edustamista toimialoista, jotka voidaan sulkea tartuntatautilain 58 g §:n perusteella. Helmikuussa on vain 28 vuorokautta, mikä alentaa kiinnipitokorvauksen määrää, esimerkiksi maksettujen palkkojen ja niiden sivukulujen määrää. Jos vertailukautena on helmikuu, suurin osa yrityksistä saa tämän vuoksi alimitoitetun korvauksen sulun aiheuttamista vahingoista.
Oikeampi vertailukausi olisi syyskuu 2020, jonka liikevaihto on verrattavissa maaliskuun liikevaihtoon. Myös syyskuussa oli voimassa rajoitustoimia eikä palvelujen kysyntä ollut lähellekään normaalia. Siten uhkaa siitä, että valtio ylikompensoisi yrityksille aiheutuneita vahinkoja, ei ole.
Syyskuu ei kuitenkaan johda oikeudenmukaiseen korvaukseen talvisesongin yritysten osalta, esimerkiksi hiihtokeskuksissa olevien ravintoloiden ja kylpylöiden osalta. Niiden pitäisi voida käyttää vertailukautena helmikuuta 2021.
Laki tulee koskemaan sulkemisia myös kesäsesongin aikana aina vuoden 2021 loppuun asti. Kesätoimialojen yritysten pitää voida käyttää vertailukautena kesä-, heinä- tai elokuuta 2020. Helmikuu on niiden osalta erittäin epäoikeudenmukainen, koska moni niistä ei ole auki helmikuussa 2021. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi huvi-, teema- ja elämyspuistot sekä kesäravintolat.
Yrityksiä on perustettu ja ne ovat voineet aloittaa liiketoimintansa syyskuun alun jälkeen. Näille uusille yrityksille helmikuun 2021 käyttäminen vertailukautena on asianmukaista.
MaRa katsoo, että yrityksen tulee voida valita kesä - syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä, mitä kuukautta yritys käyttää sulkemiskorvauksen vertailukautena.
Säännösehdotuksen 2 momentin 2 kohdassa on lueteltu joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset, jotka oikeuttavat kiinnipitokorvaukseen (sulkemiskorvauksen vertailukauden muut kulut).
Säännösehdotus on samanlainen kuin eduskunnan käsittelyssä olevassa kustannustukilakiesityksessä. Säännös on kirjoitettu niin, että luettelo on tyhjentävä, vaikka kustannustukilakiesityksen (HE 27/2021) perustelujen mukaan tarkoituksena oli helpottaa ja laajentaa kiinteiden kulujen ja menestysten piiriä. Samalla kuitenkin joustamattomien kulujen määritelmä on muuttunut huonommaksi kuin kustannustuki II:ssa. Säännösesityksen sanamuoto vaikuttaa siltä, että joustamattomien liiketoiminnan kulujen ja menetysten luettelo olisi tyhjentävä. Perusteluista käy kuitenkin ilmi, että kulujen luettelo ei ole tyhjentävä.
Joustamattomien kulujen määritelmää ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa toisen hakukierroksen määritelmästä. Kustannus, joka yrityksen on maksettava, vaikka myyntejä ei olisi lainkaan, on toimiva määritelmä joustamattomalle kululle. Nyt lakiesityksessä on lakiin kirjoitettu ensimmäisen hakukierroksen tavoin tyhjentävä luettelo joustamattomista kuluista, mikä toteutuessaan supistaisi liiketoiminnan joustamattomien kulujen määritelmää.
MaRa esittää, että joustamattomien kulujen määritelmä muutettaisiin samaan muotoon kuin se oli kustannustukilaki II:ssa. Joustamaton kulu on kustannus, joka yrityksen on maksettava, vaikka myyntejä ei olisi lainkaan. Säännöksen perusteluissa voitaisiin kuvata laajasti esimerkinomaisesti sulkukorvauksen piiriin kuuluvia kuluja.
Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan sulkemiskorvauksen laskenta perustuu yrityksen ilmoittamiin kulueriin sekä yrityksen ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen välittömästi koskee.
On erittäin tärkeää, että korvausjärjestelmä on yksinkertainen ja rahat nopeasti maksettavissa yrityksille. Esitetty järjestelmä täyttää hyvin nämä vaatimukset. Esimerkiksi hotelleilla sekä henkilöstö- ja opiskelijaravintolatoimintaa harjoittavilla yrityksillä on sekä sulun piiriin kuuluvaa toimintaa, että ei-kuuluvaa.
MaRa kannattaa esitystä.
Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan laskettaessa kiinnipitokorvauksen määrää yrityksen palkkakulut huomioidaan täysimääräisesti ja muut kulut luvulla 0.7.
Sulun piirissä olevien yritysten taloudellinen tilanne on erittäin heikko. Siksi valtion tulee korvata kaikki joustamattomat kiinteät kulut täysimääräisinä. Yrityksillä ei ole taloudellisia reservejä, josta voitaisiin kattaa 30 prosentin osuus muista joustamattomista kiinteistä kuluista. Yrityksen omistajien varat ovat kuluneet vuoden kestäneen koronakriisin aikana syntyneiden tappioiden kattamiseen, joten omistajillakaan ei ole rahaa yritysten pääomittamiseen. Ylivoimaisella matkailu- ja ravintola-alan yritysten enemmistöllä ei ole mahdollisuutta saada pankeista lainaa. Pankit eivät anna esimerkiksi ravintolayrityksille lainaa tai ainakaan kohtuullisin ehdoin, vaikka yrityksellä olisi vakuuksiakin, koska ne pitävät ravintola-alaa riskitoimialana. Riskitoimialana pitäminen aiheutuu yksinomaan koronakriisin negatiivisista vaikutuksista alan yritysten talouteen. Lukuisat toimialan yritykset ovat ylivelkaisia koronakriisin takia.
MaRa katsoo, että valtion tulee korvata sulun piiriin joutuneiden yritysten joustamattomat kulut täysimääräisesti. On erittäin kohtuutonta, jos valtio jättää osan kuluista korvaamatta, koska koronakriisi ja valtiovallan jo vuoden kestäneet rajoitustoimet ovat ajaneet toimialan yritykset valtavaan ahdinkoon.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi
toimitusjohtaja