Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle
Asia: Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta (VNS 1/2026 vp)
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:
2. Ruoka- ja maatalouspolitiikka Suomessa ja EU:ssa
Selonteossa todetaan, että ruokapolitiikka ohjaa elintarviketeollisuutta ja kauppaa kohti vastuullisempia toimintatapoja, kuten vähähiilisiä prosesseja, ruokahävikin vähentämistä ja läpinäkyviä hankintaketjuja. MaRa toteaa, että ruokapolitiikka ohjaa merkittävästi myös ruokapalveluiden toimintaa ja ruokapalvelut ovat merkittävässä roolissa ruokapolitiikan tavoitteiden, kuten vastuullisten toimintatapojen ja kansanterveyden, edistäjänä.
3.1 Strategian päämäärä: Kannattavuus ja reiluus
Selonteossa todetaan, että ruokasektori on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja työllistää välilliset vaikutukset huomioiden noin 320 000 henkilöä, mikä vastaa lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
MaRa toteaa, että Luken selvityksen mukaan ruoka-ala työllistää eniten ravitsemistoiminnassa (67 800 hlöä).
Selonteossa mainitaan, että uusien arvoketjujen osalta viennin vahvistamista on tuettava. MaRa toteaa, että suomalaista ravitsemisalan osaamista, kuten suomalaisen kouluruokakonseptin vientiä, tulisi tukea konkreettisin keinoin tulevaisuudessa.
3.1.1 Arvonlisä kasvaa ja jakautuu aiempaa tasaisemmin ruokaketjussa
Strategisessa tavoitteessa todetaan, että kalatalouden ja luonnontuotealan arvoketjut kehittyvät, ja niiden liikevaihto kasvaa.
MaRa on lokakuussa 2025 EU-sääntelyn sujuvoittamisehdotuksia koskevaan työ- ja elinkeinoministeriön kyselyyn vastatessaan ehdottanut kaupallista kalastusta koskevan sääntelyn keventämistä keinona lisätä kotimaisen kalan kulutusta. Ravintoloilla olisi kiinnostusta hankkia kalaa suoraan kalastajilta, mutta nykyinen lainsäädäntö estää kannattavan kalastusliiketoiminnan ja vaikeuttaa suoramyyntiä. Kalastajan on EU-sääntelyyn perustuen rekisteröidyttävä kaupalliseksi kalastajaksi, aluksen on oltava rekisteröity kaupalliseen käyttöön, ja kalan fileointi tai paloittelu veneessä edellyttää aluksen hyväksymistä uivaksi jalostamoksi, jolloin toimintaan kohdistuu myös mittavia rakenteellisia ja laitevaatimuksia.
Suomessa järvissä ja merialueilla on runsaasti kalaa, mutta ammattikalastajien määrä on vähentynyt voimakkaasti liian raskaan ja yksityiskohtaisen sääntelyn vuoksi. Mikäli kotimaisen kalan kulutusta halutaan lisätä, on kaupallista kalastusta koskevia säännöksiä kevennettävä ja sen on oltava oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja riskeihin.
Selonteossa todetaan, että elintarviketeollisuutta koskettavat kuitenkin samat haasteet kuin ruokajärjestelmän muitakin toimijoita muun muassa geopoliittisten jännitteiden tuomat epävarmuudet. MaRa toteaa, että geopoliittinen tilanne ja sen aiheuttama kuljetuskustannusten nousu näkyy myös ruokapalveluissa kohonneina kustannuksina, mikä vaikuttaa suoraan toimijoiden kannattavuuteen.
Selonteossa todetaan, että ravintola ja ruokapalvelut ovat olennainen osa ruokaketjun muodostumista, sillä ne jalostavat raaka-aineita edelleen ja tuottavat kuluttajille lisäarvoa palvelun ja elämyksellisyyden kautta. MaRa toteaa, että ravintoloilla ja ruokapalveluilla on myös merkittävä rooli työaikaisessa ruokailussa ja julkisissa ruokapalveluissa ja sen myötä suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
3.1.3 Ruoka-ala on houkutteleva ja reilu
Strategisessa tavoitteessa todetaan, että ruoka-alalla on tarjota monipuolisia ja merkityksellisiä töitä, jotka houkuttelevat nuoria ja uusia osaajia kouluttautumaan alalle. Alan opinnot sekä ala työllistäjänä ovat veto- ja pitovoimaisia.
MaRa toteaa, että ruoka-alan toimijoiden houkuttelevuutta työnantajina voidaan lisätä muun muassa edistämällä laaja-alaisella ruokakasvatuksella. Esimerkiksi ravintoloissa käynti on olennainen osa ruokakasvatusta, koska ravintolat ovat käytännönläheisiä ja sosiaalisia oppimisympäristöjä. Ravintolassa myös raaka-aineiden alkuperä ja laatu sekä elintarviketurvallisuus ja erilaisten aterioiden valmistamisessa tarvittava ammattimainen osaaminen konkretisoituvat ruokailijoille monesti paremmin kuin kotona tai koulussa ruokailtaessa.
MaRa korostaa, että esimerkiksi koululaisille ja nuorille suunnattujen ravintola-alan tutustumiskäyntien kautta voidaan lisätä ruoka-alan vetovoimaa sekä välittää myönteistä tietoa toimialan monipuolisista koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Vierailu- ja tutustumiskäynnit antavat myös mahdollisuuden lisätä osallistujien ymmärrystä suomalaisen ruokatuotannon, matkailu- ja ravintola-alan kansallisesta merkityksestä työllistäjänä ja huoltovarmuustekijänä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen restonomiopintojen (amk ja yamk) mahdollisuuksista ja merkityksestä.
MaRa painottaa, että ruokakasvatus edellyttää yhteistyötä ruoka-, matkailu- ja ravintola-alojen lisäksi koulutusten järjestäjien kanssa (ml. viranomaiset ja eri koulutusasteiden oppilaitokset). Lisäksi ruokakasvatukseen liittyvää viestintää ja tiedotusta tulee tehdä mahdollisimman monipuolisesti eri kanavissa ja medioissa, jotta viestintä ja tiedotus tavoittavat eri kohderyhmät mahdollisimman laajasti.
3.2. Huoltovarmuus
Selonteossa todetaan, että vuonna 2024 Suomen ruokajärjestelmä on huoltovarma, iskunkestävä ja sopeutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä tuotannon, jalostuksen ja jakeluketjun riskienhallinta on vahvistunut. MaRa toteaa, että tämän lisäksi ravitsemisalan toimijoiden huoltovarmuuden vahvistaminen on keskeistä, sillä ruokapalvelut ovat merkittävä osa elintarvikehuoltoa, joiden jatkuvuus on varmistettava kaikissa turvallisuustilanteissa.
Suomessa julkisten ruokapalveluiden rooli on merkittävä, jonka vuoksi ruokapalvelujen laatuun, kuten kotimaisten raaka-aineiden käyttöön, tulee kiinnittää huomioita julkisen talouden kustannuspaineessa, jotta kunnat ja hyvinvointialueet voivat elintarvikehankinnoissa huomioida myös huoltovarmuutta tukevat laadulliset kriteerit.
3.2.1 Riskienhallinta vahvistuu ruokajärjestelmässä
Selonteossa todetaan, että kriisinkestävyyttä parantavat erikokoisten ja monimuotoisten maatilojen, elintarvikealan yritysten ja välttämättömyyspalvelujen säilyminen ympäri Suomen. MaRa toteaa, että alkutuotannon toimintaedellytysten säilyminen koko maassa on tärkeää huoltovarmuuden ja matkailu- ja ravintola-alan toiminnan kannalta.
3.4 Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Selonteossa todetaan, että suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti terveellisempää ruokavaliota.
MaRa toteaa, että hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi ruokapalvelujen on oltava ravitsemuksellisesti laadukkaita ja houkuttelevia sekä asiakaslähtöistä ruokakulttuurin muutokset huomioiden. Tätä on tuettava varmistamalla riittävät resurssit valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden elintarvike- ja ruokapalveluhankintoihin. Terveellinen, maukas ja laadukkaista raaka-aineista valmistettu ruoka edistää muiden ruokakasvatustoimenpiteiden lisäksi osaltaan esimerkiksi kouluruokailuun osallistumista.
3.4.1 Kotimaisten elintarvikkeiden käyttö lisääntyy ja ymmärrys ruokajärjestelmästä vahvistuu
Strategisessa tavoitteessa todetaan, että paikallisten ja kotimaisten tuotteiden käyttö lisääntyy ja monipuolistuu kotitalouksissa, ruokapalveluissa ja ravintoloissa.
MaRa toteaa, että kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ja niiden asiakkaille erittäin tärkeitä, ja asiakkaat arvostavat erityisesti lähiruokaa sekä puhtaita ja turvallisia kotimaisia elintarvikkeita. Kotimainen ruokatuotanto on myös erittäin tärkeä Suomen huoltovarmuudelle.
Kohdassa 3.3.1 joka käsittelee ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia, todetaan, että Suomen ruokajärjestelmä aiheuttaa merkittävän osan maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä on noin 25 prosenttia, joista suurin osa syntyy alkutuotannossa. Suomalaisten ruokavalinnat vaikuttavat ilmastoon myös rajojen ulkopuolella: tuontielintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja kuljetus voivat kasvattaa kokonaisilmasto vaikutuksia merkittävästi.
Suomessa satokausi on lyhyt ja kylmä ilmastomme nostaa alkutuotannon kustannuksia. MaRa on kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmisteluvaiheessa antamassaan lausunnossa korostanut, että taakanjakosektorin päästövähennystoimilla ei saa heikentää Suomen alkutuotannon kilpailukykyä ulkomaiseen alkutuotantoon verrattuna.
Selonteossa todetaan, että toimitusketjun tehostaminen ja hävikin vähentäminen ovat keskeisiä ilmastotoimia. MaRa toteaa, että ravitsemispalveluissa on tehty konkreettisia toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi, kuten hankintojen suunnittelussa, hävikin mittaamisessa, asiakkaiden valintojen ohjaamisessa, hävikkiruoan myynnissä asiakkaille tai luovuttamisessa ruoka-apuun.
3.4.3 Ruoka on osa rikasta ja elävää ruokakulttuuria
Strategisena tavoitteena todetaan, että ravintolakulttuuri vahvistuu ja ruokamatkailu Suomessa kasvaa.
MaRa korostaa, että ravintolakulttuurin ja ruokamatkailun kehittäminen on keskeinen osa Suomen matkailun, alueellisen elinvoiman ja palvelualan kasvun edellytyksiä. Ravintolat ovat keskeisessä roolissa Suomen vetovoiman vahvistamisessa matkailumaana. Suomalainen ruoka ja ravintolakulttuuri ovat saaneet kansainvälisiltä matkailijoilta erinomaista palautetta. Elintarvikealan viennissä on kuitenkin tehtävä yhteistyötä ja panostettava lisää suomalaisen ruokatuotteen tunnettuuden parantamiseksi.
3.4.4 Yhteisöllisyys ruuan ympärillä kasvaa ja vahvistaa hyvinvointia
Strategisena tavoitteena todetaan, että yhdessä syömisen kulttuuri ja ruokailo vahvistuvat, ja ruoka toimii yhä vahvemmin yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana. Joukkoruokailun ja erityisesti kouluruokailun arvostus kasvavat, ja niitä kehitetään osaksi terveellistä, saavutettavaa ja kestävää ruokakulttuuria. Ruokaan liittyvät tapahtumat ja yhteisölliset hetket yleistyvät tuoden yhteen ihmisiä eri elämäntilanteista ja taustoista.
Selonteossa todetaan, että työpaikkaruokailu on merkittävä osa suomalaista arkea. Henkilöstöravintolat tarjoavat monipuolisia aterioita, jotka tukevat terveellisiä ruokavalintoja ja vahvistavat yhteisöllisyyttä työyhteisöissä.
Ravintoloilla ja erityisesti henkilöstöravintoloilla on keskeinen rooli ravitsemussuositusten mukaisten valintojen mahdollistajina. Henkilöstöravintoloilla on hyvät edellytykset edistää terveellisiä valintoja työnantajien hankintakriteerien ja sopimusten kautta, ja myös työaikaista lounasta tarjoavissa ravintoloissa tarjotaan usein monipuolisia lounasvaihtoehtoja.
Työnantajien tarjoamalla ateriaedulla on merkittävä väestön terveyttä edistävä vaikutus. Työaikainen ruokailu sekä yhteinen lounas tukevat lisäksi työyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. MaRa toteaa, että suomalaista ateriaetujärjestelmää eri muodoissaan voidaan pitää tämän keskeisenä tukirakenteena. Kansallisesti tavoitteena olevaa työaikaisen ruokailun saavutettavuutta tulee tukea eri keinoin.
Koulu- ja opiskelijaruokailu ovat kasvatus- ja koulutuspalvelujen keskeinen tukipalvelu, jonka tehtävä on tukea ja edistää lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Ravitsemussuositusten mukainen täysipainoinen ateriakokonaisuus ja säännöllinen ruokailu tukevat aikuisuuteen kasvavien nuorten ruokaoppimista ja luovat perustan terveellisille ruokailutottumuksille tulevaisuudessa.
Koulu- ja opiskelijaruokailu lisää sosiaalista tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksen mukaan opiskelija-aterian syömiseen vaikuttavat kuitenkin taloudelliset seikat ja opiskelija-aterian hinta. Julkinen joukkoruokailu tasaa ravitsemuksen väestöryhmittäisiä eroja ja edistävää terveyden tasa-arvoa. Fyysinen ja sosiaalinen ruokaympäristö ohjaavat erityisesti matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien sekä lasten ja nuorten ruokavalintoja.
Koulu- ja opiskelijaruokailu on myös tärkeä osa huoltovarmuutta. Hyvä ravitsemus tukee yksilöiden toimintakykyä ja terveyttä. Koulu- ja opiskeluruokailu tarjoavat kouluyhteisössä mahdollisuuden yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen, joka tukee henkistä kriisinkestävyyttä.
MaRa katsoo, että opiskelijaruokailun rahoitus- ja hinnoittelujärjestelmää tulee kehittää samansuuntaisesti työntekijöiden lounasedun kanssa, jotta järjestelmä säilyy elinkelpoisena ja tukee opiskelijoiden terveellistä ruokailua. Opiskelija-aterioiden ravitsemuksellisen laadun parantaminen edellyttää, että enimmäishinta sidotaan kustannuskehitystä kuvaavaan indeksiin.
Lisätietoja antaa Ulla-Maija Kostiainen, ulla-maija.kostiainen@mara.fi, 09 6220 2013.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kai Massa Veli-Matti Aittoniemi
Lakiasiainjohtaja Lakimies