Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Kymsoten toiminnasta

Lausunnot ja kannanotot 11.08.2021

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelu Kymsoten toiminnasta

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pyytää kunnioittavasti eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, onko Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote on toiminut vastoin lakia tai jättänyt täyttämänsä velvollisuutensa, kun 800 matkustajaa päästettiin palaamaan Suomeen Vaalimaan rajanylityspisteellä 22.6.2021 ilman heihin kohdistettua terveystarkastusta tai koronavirustestiä.

Vaalimaan raja-asema ruuhkautui pahoin 22.6. iltapäivällä ja illalla Venäjältä jalkapallo-ottelua seuraavien matkustajien palatessa Suomeen. Kymsote päätti ruuhkan seurauksena, että noin 800 Venäjältä Suomeen palannutta matkustajaa ei testata rajalla.

Kymsoten tiedossa on ollut, että tuhansia suomalaisia on matkustanut erittäin riskialttiille koronapandemia-alueelle Pietariin seuraamaan Suomen ja Belgian välistä jalkapallo-ottelua, joka alkoi 21.6. paikallista aikaa klo 22. Kymsotella on ollut tai ainakin sillä olisi pitänyt olla tieto siitä, että suuri määrä suomalaisia palaa Vaalimaan raja-aseman kautta Suomeen ottelua seuraavana päivän iltapäivällä ja illalla.

Vaalimaan raja-asemalla on ollut täysin riittämätön henkilökuntamäärä toteuttamassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä (24.5.2021) määräämiä pakollisia terveysturvallisuustoimia. Vaalimaan raja-asema ruuhkautui pahoin ja lopulta yli 800 henkilöä päästettiin palamaan Suomeen ilman, että he joutuivat pakolliseen terveystarkastukseen ja siihen liittyvään koronatestiin.

MaRan näkemyksen mukaan Kymsoten toiminta on ollut moitittavaa, kun se on jättänyt huomioimatta lainsäädäntöön liittyvät velvoitteensa, ministeriön ja THL:n ohjeistukset sekä aluehallintoviraston 24.5.2021 tekemän päätöksen pakollisista terveystarkastuksista rajanylityspisteellä.

1. Lainsäädäntö, valtakunnalliset ohjeet ja viranomaismääräykset

1.1 Tartuntatautilaki

Tartuntatautilakia sovelletaan tartuntatautien torjuntatyön järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä sen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan (2 §). Covid-19 on tartuntatautilaissa tarkoitettu yleisvaarallinen tartuntatauti.

Viranomaisten yleiset velvollisuudet

Tartuntatautilaissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta toimialueellaan.

Valtakunnallinen torjuntatyö

Tartuntatautilain 7 §:n nojalla tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja näiden tilanteiden johtamisesta.

Tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tukee asiantuntemuksellaan sosiaali- ja terveysministeriötä ja aluehallintovirastoja, ylläpitää tartuntatautien torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemiologisia seurantajärjestelmiä sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa, sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Laitos tutkii tartuntatauteja, seuraa ja selvittää tartuntatautien ilmaantumista ja esiintymistä, kehittää niiden diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. Laitos huolehtii osaltaan rokotehuollosta, rokotteiden vaikutusten seuraamisesta sekä rokotteiden ja rokotusten haittavaikutusten selvittämisestä. Laitos toimii Euroopan unionin tartuntatautien epidemiologisesta seurannasta ja tartuntatautien ilmoittamisesta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena.

Torjuntatyö aluetasolla

Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten. Aluehallintovirasto valvoo torjuntatyön säännösten mukaista toteuttamista sekä kansallisten suunnitelmien ja sosiaali- ja terveysministeriön päätösten toimeenpanoa. Aluehallintovirastossa on oltava virastoon virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri varautuu poikkeuksellisten epidemioiden torjuntaan ja hoitoon sekä huolehtii hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan kehittämisestä alueensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava kuntayhtymään virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Aluehallintoviraston ja sen toimialueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä yhteistyötä tartuntatautien torjunnassa. Aluehallintovirasto tekee tässä laissa säädetyt hallinnolliset päätökset käyttäen hyväksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, erityisvastuualueen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta. Tartuntatautien torjunnan alueellinen varautuminen ja valmiussuunnittelu toteutetaan siten kuin terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 §:ssä säädetään ottaen huomioon myös työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon toiminta.

Sairastuneiden ja sairastuneeksi perustellusti epäiltyjen tunnistaminen ja tartunnan jäljitys

Tartuntatautilain 16 §:n nojalla aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Päätös voi kohdistua yksittäiseen tai useaan henkilöön.

Altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuus

Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn sekä tällaiseen tautiin altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön on annettava asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle nimensä, syntymäaikansa tai henkilötunnuksensa, yhteystietonsa, kotikuntansa sekä mahdollinen muu oleskelupaikkansa sekä muut tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot.

Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on annettava asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.

1.2 Valtakunnalliset ohjeet ja suositukset

STM ohjauskirje 3.2.2021

STM on lähettänyt 3.2.2021 aluehallintovirastoille, kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille ohjauskirjeen ”koronavirustartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä”. Ohjauskirje on ollut voimassa jalkapallon EM-kisojen aikaan. Ohje on edelleen voimassa. Ohjauskirje on kantelun liitteenä 1.

Kirjeessä todetaan, että covid-19-tapausten ilmaantuvuus useissa maissa on moninkertainen Suomeen verrattuna, jolloin oleskelu näissä maissa sisältää Suomen tilanteeseen nähden selvästi suuremman covid-19-tartunnan riskin. SARS-COV-2-virusmuunnokset voivat yleistyessään aiheuttaa aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja johtaa terveydenhuollon ylikuormittumiseen.

Kirjeessä todetaan, että hallitus päätti valtioneuvoston yleisistunnossa 22. tammikuuta sekä rajaliikenteen että testaamis- ja karanteenisuositusten kiristämisestä. Näillä toimilla pyritään torjumaan koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen sekä virusmuunnoksen leviäminen Suomessa.

Rajanylityspaikkojen alueelliset viranomaiset ovat avainasemassa tartuntojen leviämisen estämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa, että kaikkia lainsäädännön mahdollistamia toimia tulee hyödyntää tehokkaasti. Tavoitteena on, että kaikki maahan saapuvat henkilöt testataan.

Alueellisten viranomaisten tulee huolehtia koronavirustartuntojen torjumiseksi rajat ylittävässä liikenteessä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta huomioiden paikallisten olosuhteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukainen toiminta varmistaa kansallisesti yhtenäisen toimintatavan matkustamiseen liittyvän terveysturvallisuuden varmistamiseksi.

STM:n mukaan on tärkeää, että maahantulopisteissä toimitaan tilanteen vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Kaikki maahan saapuvat tulee ohjata tartuntatautilain 14 §:n mukaisesti henkilökohtaiseen terveysneuvontaan ja covid-19-testiin rajanylityspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, mikäli henkilöillä ei ole esittää luotettavaa, voimassa olevaa THL:n suositusten mukaista negatiivista testitodistusta tai todistusta sairastetusta covid-19-infektiosta. Testistä kieltäytyvä henkilö ohjataan terveydenhuollon arvioon. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi määrätä henkilön pakolliseen terveystarkastukseen tartuntatautilain 16 §:n tarkoittamalla tavalla. Kunnan tai sairaanhoitopiirin virkasuhteisen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää tartuntatautilain 60 §:n mukaista päätöstä karanteeniin tulee käyttää aina kun se on väestön terveysturvallisuuden takaamiseksi tarpeen säännöksen tarkoittamalla tavalla. Henkilöt, joiden on todettu tai joiden epäillään sairastuneen covid-19-tautiin, voidaan määrätä eristykseen tartuntatautilain 63 §:n tarkoittamalla tavalla.

Terveysneuvonnassa matkustajia tulee ohjeistaa tartuntataudin leviämisen estämistä varmistavissa toimissa ja toiseen testiin hakeutumisessa THL:n suositusten mukaisesti. Matkustajia suositellaan muun ohella välttämään kontakteja perheen ulkopuolisiin ihmisiin, jolloin ehkäistään tartuntojen leviämistä.

STM ohjauskirje 26.2.2021

STM on lähettänyt 26.2.2021 aluehallintovirastoille, kunnille ja sosiaali- terveydenhuollon kuntayhtymille ohjauskirjeen ”Koronavirustartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä”. Ohjauskirje on edelleen voimassa. Ohjauskirje on kantelun liitteenä 2.

STM:n kirjeessä todettu, että rajanylityspaikoilla on tehostettu toimintaa ja kokemuksia hyvistä käytännöistä on jaettu valtakunnallisesti. Suuri osa Suomeen saapuneista henkilöistä on ohjattu vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin ja niihin tarvittaessa sisältyviin covid-19-testeihin. Eri tahojen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia aikaan.

Yhteistyötä tulee kuitenkin edelleen tiivistää, jotta tavoite maahantulijoiden testaamiseksi voisi toteutua. STM korostaa, että tartuntatautilain nojalla viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin eli käytettävä toimivaltuuksiaan saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta. Viranomaisten toimivaltuudet on määritelty tartuntatautilaissa (1227/2016). Vaikuttava, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen toiminta on mahdollista vain viranomaisten ja muiden rajanylityspaikoilla toimivien tahojen kiinteällä yhteistyöllä, jossa huomioidaan THL:n suositukset, eri tahojen toimivaltuudet ja paikalliset olosuhteet. Tehostetut toimet rajanylityspaikoilla edellyttävät tiivistä yhteistyötä terveys- ja muiden viranomaisten, kuten Rajavartiolaitoksen ja Tullin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee tehdä muiden matkustajien parissa toimivien, kuten lentokentän tai sataman toimijoiden kanssa mm. tilaratkaisujen ja käytännön prosessien varmistamiseksi. Toimintaa on syytä edelleen tehostaa. On tärkeää, että yhdessä pyrimme tekemään kaikkemme, jotta tartuntojen leviäminen saadaan taittumaan.

STM ohjauskirje 30.3.2021

STM on lähettänyt 30.3.2021 Aluehallintovirastoille, kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille ohjauskirjeen ”Pakollista terveystarkastusta ja tietojen antamista koskevat muutokset tartuntatautilaissa”. Ohjauskirje on edelleen voimassa. Ohjauskirje on kantelun liitteenä 3a.

Kirjeessä todetaan, että tartuntatautilain 16 §:n (pakollinen terveystarkastus), 22 §:n (altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuus) ja 89 §:n (virka-apu) muutokset tulevat voimaan 29.3.2021. On tärkeää, että kaikki lain mahdollistamat keinot otetaan käyttöön, jotta tavoite Suomeen valtakunnan rajojen yli tulevien covid-19-tartuntojen kattavasta torjunnasta ja tartuntojen leviämisen ehkäisemisestä esimerkiksi työpaikoilla voisi toteutua. Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää kaikkia toimivaltaisia viranomaisia toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja käyttämään kaikkia tartuntatautilain mahdollistamia toimivaltuuksiaan epidemian leviämisen estämiseksi. Tartuntatautilain 6 §:n mukaan valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta toimialueellaan.

Aluehallintoviraston on lain 16 §:n mukaista päätöstä tehdessään arvioitava päätöksen kohderyhmät ja mahdolliset rajausperusteet. Lähtökohtana on, että kaikki maahan saapuvat ohjataan terveystarkastukseen. Silloin, kun kyse on valtakunnan rajoilla tehtävistä covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tehtävistä terveystarkastuksista, ministeriö kehottaa aluehallintovirastoja päätöstä kohdentaessaan antamaan painoarvon ennakkoon hankituille todistuksille negatiivisesta covid-19-testistä tai parantuneesta taudista. AVI voi rajata pakollisten terveystarkastusten ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on esittää maahan tullessa luotettava todistus tietyn ajan sisällä otetusta negatiivisesta testituloksesta tai parantuneesta taudista.

Kunnat huolehtivat terveystarkastuksen järjestämisestä. Terveystarkastuksen sisällön arvioi terveystarkastusta tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarkastukseen tulee sisältyä esimerkiksi covid-19-testi aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Terveystarkastuksessa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi myös, onko tarvetta muille toimenpiteille tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, kuten karanteeni- ja eristyspäätöksille. Päätöksen karanteeniin asettamisesta tai eristämisestä tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Terveystarkastuksen yhteydessä myös kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen myöhemmästä pakollisesta terveystarkastuksesta, joka sisältää covid-19-testin.

Tartuntojen leviämisen ehkäisy rajat ylittävässä liikenteessä Suomeen saapuvien henkilöiden mukana mahdollisesti leviävien tartuntojen torjunta on keskeistä epidemian ja muuntuneiden virusten leviämisen estämiseksi. Vaikuttava, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen tartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä on mahdollista vain viranomaisten ja muiden rajanylityspaikoilla toimivien tahojen kiinteällä yhteistyöllä, jossa huomioidaan myös paikalliset olosuhteet. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, että nykyisessä epidemiatilanteessa on välttämätöntä, että aluehallintovirastot tekevät Suomeen saapuvia matkustajia koskevat tartuntatautilain 16 §:n mukaiset päätökset THL:n suositukset huomioiden. Rajat ylittävää liikennettä koskevat terveysturvallisuustoimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteissä 1 ja 2.

Ohjauskirjeen liitteessä toimintamallia rajalla kuvataan tarkemmin (”Pakollinen terveystarkastus maahan saapuessa – esimerkki toimintamallista”). Ohjauskirjeen liite on kantelun liitteenä 3b.

Vaiheessa 1 (maahan saapuminen) kaikki henkilöt, joita AVI:n päätös koskee, ohjataan maahan saapumisen jälkeen pakolliseen terveystarkastukseen. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat terveysturvallisuustoimien koordinoinnista rajanylityspaikoilla. Matkustajien ohjauksessa ja opastamisessa ne voivat tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten, lentokenttä- tai satamatoimijoiden tai liikenteenharjoittajien kanssa.

Vaiheessa 2 (pakollinen terveystarkastus) kunnat huolehtivat terveystarkastuksen järjestämisestä. Terveystarkastukseen sisältyy kontakti terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, jotta tämä voisi arvioida, mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisia ja välttämättömiä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Terveystarkastukseen sisältyy maahan saapumisen yhteydessä covid-19-testi aina, kun se katsotaan tartuntojen leviämisen ehkäisemisen kannalta tarpeelliseksi. Mikäli maahan saapuvalla henkilöllä ei ole todistusta negatiivisesta covid-19-testituloksesta tai sairastetusta covid-19-taudista tai hänellä epäillään tartuntaa, tulee matkustajalle tehdä covid-19-testi osana pakollista terveystarkastusta.

Terveystarkastuksessa henkilölle annetaan ohjeet siitä, miten hänen tulee toimia terveystarkastuksen jälkeen. Henkilöä ohjeistetaan mm. omaehtoiseen karanteeniin siirtymisestä, siinä toimisesta tai toiseen testiin hakeutumisesta. Riskimaista maahan saapuvat henkilöt ohjataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti toiseen testiin myöhemmin maahan saapumisen jälkeen, sillä myöhemmin otettu testi laskee tartuntariskiä. Ohjaus toiseen testiin, ajan varaaminen siihen ja testiin pääsyn varmistaminen vaatii tietoa maahan saapuvan henkilön henkilöllisyydestä ja oleskelu- tai kotipaikkakunnasta Suomessa. Tartuntataudin leviämisen kannalta välttämättömäksi katsottavia tietoja tulee kerätä maahan saapuvilta henkilöiltä terveystarkastuksen yhteydessä.

Ohjauskirjeen liitteenä 2 on kuvattu esimerkki toimintamallista havainnollisena kuvana ja vastuullisista toimijoista. Ohjauskirjeen liite on kantelun liitteenä 3c.

1.3 THL:n suositukset ja ohjeet

Suositus/ohje 4.2.2021

THL:n on antanut 4.2.2021 suosituksen rajalla tehtäviin testauksiin uusien helposti tarttuvien SARS-CoV-2-muunnosten leviämisen estämiseksi. Ohje on kantelun liitteenä 4.

THL toteaa, että Euroopan tautien valvonnan ja ehkäisyn keskus ECDC on arvioinut julkaisemissaan riskinarvioissa, että uudet covid-19-muunnokset voivat levitä selvästi nopeammin kuin koronaviruksen aiemman alatyypit. Mikäli virusmuunnokset leviävät suomalaiseen väestöön, ne voivat aiheuttaa covid-19-epidemian merkittävän kiihtymisen ja siten vaarantaa vakavasti väestön terveyttä ja johtaa terveydenhuollon ylikuormittumiseen.

THL katsoo, että on välttämätöntä, että riskiä leviämiseen pienennetään ottamalla käyttöön tehostettuja testaus-, karanteeni- ja eristyskäytäntöjä. Varmuudella ei tiedetä aiheuttavatko jotkut uudet variantit enemmän vakavia infektioita kuin aikaisemmat koronavirusvariantit.

THL suosittelee, että kaikki riskimaista tulevat matkustajat ohjataan koronatestiin rajanylityspisteellä. Mikäli rajanylityspisteellä ei ole näytteenottomahdollisuutta, tulee testiin hakeutua matkustajan oleskelu- tai asuinkunnassa noin vuorokauden sisällä maahantulosta. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki ne matkustajat, jotka ovat 14 vrk sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25/100 000 henkilöä/14 vrk (ns. riskimaa).

Matkustajaa ei tarvitse ohjata testiin, jos hänellä on esittää negatiivinen tulos enintään 72 tuntia ennen maahantuloa otetusta koronavirustestistä (PCR- tai antigeenitesti) tai luotettava todistus sairastetusta covid-19-infektiosta (jos sairaudesta on alle kuusi kuukautta aikaa).

Lisäksi THL suosittelee, että rajanylityspaikan terveysviranomaiset keräävät ja toimittavat riskimaista tulevien, terveystarkastukseen osallistuvien matkustajien henkilö- ja yhteystiedot oleskelu- tai asuinpaikkakunnan tartuntatautiviranomaisille, jotka ohjaavat matkustajat vielä toiseen koronavirustestiin aikaisintaan 72 tunnin kuluttua maahantulosta. Jos matkustaja oleskelee maassa alle 72 tuntia tai jos matkustaja on sairastanut covid-19-infektion, tietoja ei kerätä 72 tunnin testiin ohjaamista varten.

THL:n ohje on paikallisille terveysviranomaisille tarkoitettu suositus, jota terveysviranomaiset soveltavat huomioiden voimassa olevan lainsäädännön, paikalliset olosuhteet sekä käytettävissä olevat resurssit

Koronavirustestaukseen osallistuminen on matkustajalle vapaaehtoista, ellei aluehallintovirasto ole määrännyt toimeenpantavaksi tartuntatautilain 16 §:n mukaista pakollista terveystarkastusta.

Suositus/ohje 29.3.2021

THL on tarkentanut aluehallintovirastojen määräyksen perusteella ohjetta maahantulon yhteydessä tehtävistä terveystarkastuksista SARS-CoV2-viruksen ja sen herkästi leviävien muunnosten estämiseksi. THL:n ohje on paikallisille terveysviranomaisille tarkoitettu suositus, jota terveysviranomaiset soveltavat ottamalla huomioon voimassa olevan lainsäädännön ja paikalliset olosuhteet.

Aluehallintovirastojen määräyksen mukaisesti, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, jokaisen riskimaista Suomeen saapuvan täytyy osallistua maahantulon yhteydessä tehtävään pakolliseen terveystarkastukseen, jolla selvitetään, onko henkilöllä riski koronavirustartuntaan (tartuntatautilaki 16 §).[1]Ohjetta ei ole enää saatavilla THL:n sivuilta.

Suositus 12.5.2021

THL on 12.5.2021 suosittanut[2], että suomalaiset eivät lähtisi ulkomaille katsomaan Suomen pelejä vaan seuraisivat ottelut kotona. THL:n Mika Salminen on tiedotteessa todennut, että paikan päälle peleihin matkustamiseen liittyy merkittävä tartunnan riski, sillä vaikka yleisömääriä on rajoitettu, katsojia on stadioneilla tuhansia ja osa heistä voi tulla maista, joissa tartuntoja on yhä runsaasti. Suomeen palaava kisaturisti voi huonolla tuurilla tartuttaa esimerkiksi läheisiään.

1.4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 24.5.2021 pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt 24.5.2021 tartuntatautilain 16 §:ssä säädetyn päätöksen, jonka mukaisen jokaisen on osallistuttava pakolliseen terveystarkastukseen, kun ylittää Suomen rajan riskimaasta saavuttaessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös on kantelun liitteenä 5.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ennen päätöksen tekemistä hankkinut lausunnon THL:ltä, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireiltä sekä Helsingin kaupungilta ja Vantaan kaupungilta.

Päätöksessä todetaan, että THL katsoo, että covid-19-epidemian hallitsemiseksi Suomessa ja uusien virusmuunnosten leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, että maahantulopisteillä noudatetaan mahdollisimman tarkkaan THL:n antamia suosituksia testaus- ja karanteenikäytännöistä. Edelleen THL katsoo, että aluehallintovirastojen on varmistettava testaus- ja karanteenikäytäntöjen toteutumien määräämällä tartuntatautilain (1227/2016) 16 §:n mukaiset pakolliset terveystarkastuksen niille matkustajille, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25/100 000 henkilöä 14 vrk (riskimaa).

Päätöksessä todetaan edelleen, että maahantulopisteillä noudatetaan THL:n antamia ohjeita koronavirustestauksista ja huomioidaan mm. koronavirusennakkotestit, todistukset sairastetusta covid-19-taudista ja poikkeukset testauskäytännöistä kuten THL:n ohjeissa on todettu.

HUS toteaa lausunnossaan, että nyt ehdotetun päätöksen ajanjaksolle osuvat myös Suomen ottelut jalkapallon EM-kisoissa Pietarissa ja Kööpenhaminassa. On oletettavaa, että otteluihin tulee joka tapauksessa matkustamaan yhteensä vähintään tuhansia suomalaisia. EM-kisat tulevat siten ensimmäisenä asettamaan suuren haasteen rajaterveysturvallisuuden epidemiatilanteen hallinnalle. Tästä syystä EM-kisat olisi syytä ottaa huomioon omana erillisenä asianaan myös aluehallintoviraston päätöksissä. Erityisesti EM-kisoihin liittyvän lyhyen ulkomaanmatkan jälkeen aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen toteutettavalla terveystarkastuksella koronavirustestauksineen on keskeinen merkitys matkan aikana mahdollisesti saatavan tartunnan todentamisessa ja syntyvien tartuntaketjujen ehkäisemisessä.

Kymsote on lausunnossaan aluehallintovirastolle todennut, että kesäkuun tilanteeseen vaikuttaa yleisen epidemiatilanteen lisäksi Pietarissa pelattaviin jalkapallon EM-kisoihin lisääntyvä rajanylitysliikenne ja sen myötä riski tartuntojen leviämiseen.

Aluehallintovirasto on tartuntatautilain 16 §:n nojalla antanut seuraavan määräyksen:

Aluehallintovirasto määrää tartuntatautilain 16 §:n nojalla kaikki toimialueensa rajanylityspaikkojen kautta riskimaista Suomeen saapuvat henkilöt osallistumaan välittömästi maahantulon jälkeen Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän järjestämään terveystarkastukseen yleisvaarallisen covid-19-tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Tässä päätöksessä riskimaista tulevilla henkilöillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat 14 vuorokauden sisällä ennen maahantuloa oleskelleet maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25/100 000 henkilöä/14 vrk.

Määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään.

Määräys on voimassa ajalla 1.6.–30.6.2021.

Päätöksen sivulla 10 on todettu, että THL suosittelee, että riskimaista saapuvat matkustajat ohjataan koronatestiin rajanylityspisteellä. Jos rajanylityspisteellä ei ole näytteenottomahdollisuutta, matkustajan tulee hakeutua testiin oleskelu tai asuinkunnassaan noin vuorokauden sisällä maahantulosta.

Päätöksessä on todettu ne poikkeustapaukset, jolloin matkustajaa ei tarvitse ohjata testiin (tuore negatiivinen testitulos tai immuniteettitodistus).

Päätöksessä on todettu, että THL suosittelee, että rajanylityspaikalla terveysviranomaiset keräävät ja toimittavat riskimaista tulevien, terveystarkastukseen osallistuvien matkustajien henkilö- ja yhteystiedot oleskelu- tai asuinpaikan tartuntatautiviranomaiselle, jotka ohjaavat matkustajat vielä toiseen koronavirustestiin aikaisintaan 72 tunnin kuluttua maahantulosta. Jos matkustaja oleskelee maassa alle 72 tuntia tai jos matkustaja on sairastanut covid-19-infektion, tietoja ei kerätä 72 tunnin testiin ohjaamista.

Päätöksessä on todettu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ovat lausunnoissaan arvioineet, että tartuntatautilain 16 §:n mukainen pakollinen terveystarkastus niiden alueella sijaitseville rajanylityspaikoille saapuville matkustajille on tarpeellinen ja välttämätön. Aluehallintoviraston kokonaisarvioinnin perusteella tartuntatautilain 16 §:n mukainen päätös on edelleen välttämätön Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen rajanylityspaikoille.

MaRa korostaa, että Kymsote on itsekin lausunnossaan aluehallintovirastolle pitänyt välttämättömänä jokaiselle matkustajalle rajanylityspaikoilla tehtävää terveystarkastusta.

2. Kymsoten tiedotteet

Tiedote 26.5.2021

Tiedotteessa[3] todetaan, että Kymenlaaksossa on voimassa suositukset välttää matkustamista ulkomaille ja osallistumasta suuriin väkijoukkoihin, tämä koskee myös matkustamista Pietarissa pelattaviin jalkapallon EM-otteluihin. Kymenlaaksossa varaudutaan kisaturisteihin erityisesti 16.6. ja 21.6.2021, jolloin Suomen ottelut pelataan. Vaalimaan raja-asemalla on tällöin luvassa erittäin vilkasta liikennettä, joten matkustajien on varauduttava ruuhkaan ja pitkiin odotusaikoihin. Terveysneuvontaa ja testausta järjestetään tällöin myös öisin.

Tiedote 21.6.2021

Kymsote on tiedotteessaan[4]pyytänyt painokkaasti välttämään kaikkea tarpeetonta Suomen ja Venäjän välistä matkustamista. Kaikkia Venäjältä saapuvia pyydetään noudattamaan tiukasti testaus- ja karanteenikäytäntöjä.

Koronatilanne Venäjällä on viime aikoina pahentunut, minkä uskotaan johtuvan herkästi tarttuvien virusmuunnosten leviämisestä. Valtaosa uusista koronatapauksista on viimeisen viikon aikana todettu rajatarkastuksessa, mistä Kymsote on erittäin huolissaan.

Suurin osa viime viikon loppupuolella ja viikonloppuna todetuista uusista koronatapauksista on todettu joko Vaalimaan tai muissa rajanäytteenotossa tai rajanylityksen jälkeen otetuissa näytteissä. Kymsoten alueella todettiin viikonlopun aikana yhteensä 5 uutta tartuntaa, joista kaikki ovat peräisin ulkomailta Suomeen matkustaneilta. Vaalimaan rajanylityspisteellä todettiin viimeisen viikon aikana yhteensä 16 positiivista koronavirustartuntaa. Enemmistö Vaalimaalla positiivisen tuloksen saaneista asuu muualla kuin Kymenlaaksossa, ja näin ollen eivät lukeudu Kymsoten tartuntalukuihin. Positiivisen tuloksen saaneiden joukossa on myös Pietarin EM-kisaotteluista palanneita henkilöitä.

Tiedote 23.6.2021

Kymsote on tiedotteessaan[5] todennut että Vaalimaan raja-asema ruuhkautui tiistai-iltana 22.6.2021 jalkapallon EM-otteluita katsomaan lähteneiden palatessa takaisin Suomeen. Asemalla testattiin päivän aikana noin 900 maahantulijaa, mutta noin 800 matkustajaa päästettiin illalla Suomeen siten, että rajalla otettava koronatesti toteutetaan kotikunnassa vähintään 72 tunnin omaehtoisen karanteenin jälkeen.

Ennen Suomen jalkapallon EM-otteluita Kööpenhaminassa ja Pietarissa Kymsoten pääviesti oli ensi sijassa seurata kisoja kotona. Erityisesti Venäjällä koronatilanne on pahentunut viime viikkoina, ja maassa on todettu herkästi tarttuvia virusvariantteja. Suurtapahtumiin osallistumista ja matkustamista vedottiin välttämään kaikissa olosuhteissa. Tästä huolimatta Kymsote tiedosti lisääntyvän rajaliikenteen ja varautui siihen niillä tiedoilla, joita oli usean viranomaistahon kautta saatu. Yksittäisten matkustajien rajanylityksen aikataulua ei kuitenkaan ollut mahdollista ennustaa.

Osviittaa jalkapalloa katsomaan lähtevien matkustajien määrästä antoivat otteluihin myydyt pääsyliput. Kymsote teki yhteistyötä niin Suomen Palloliiton kuin Pohjoiskaarteen kanssa selvittääkseen, kuinka monta lippua tahojen kautta Pietariin oli myyty. Lukumäärät jäivät arvioiksi, ja yhtenäistä tietoa lipunmyynnistä ei ollut mahdollista saada. Lippuja hankittiin mahdollisesti myös muilta tahoilta.

Kisaturistit matkustivat Pietariin eri reittejä lentäen ja maateitse. Etukäteen ei ollut tarkkaa tietoa siitä, minkä rajanylityspisteen kautta ja milloin paluumatka tapahtuu.

Ruuhkien ehkäisemiseksi Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta tulevia liikennöitsijöitä ohjeistettiin käyttämään Vaalimaan raja-asemaa ja muualta Suomesta saapuvia Nuijamaan rajanylityspaikkaa. Tiistai-iltaan asti otteluiden lisäämä rajaliikenne sujui rauhallisesti jakautuen tasaisesti kummallekin rajanylityspaikalle. Tiistaina matkustajat kuitenkin käyttivät pääsääntöisesti Vaalimaan raja-asemaa. Rajavartiolaitos pyysi liikennöitsijöiltä etukäteen meno- ja tuloaikataulut, jotta rajaliikenteen määrään osattiin varautua riittävissä määrin. Tietoja ilmoitettiin vähäisesti. Liikennöitsijöitä pyydettiin myös porrastamaan tulonsa kumpaankin suuntaan rajaa ylitettäessä. Tiistai-iltana monet linja-autot saapuivat kuitenkin rajanylitykseen samaan aikaan. Liikennöitsijöiltä saatujen tietojen, aikaisemman liikenteen ja rajan menomatkalla ylittäneiden määrän perusteella ei ollut mahdollista ennakoida tiistai-illalla syntyvää ruuhkaa.

Pandemian aikana sairaanhoidon resurssit ovat olleet kovilla. Tästä huolimatta EM-otteluiden ajaksi terveystarkastusten kapasiteettia rajalla lisättiin tuntuvasti. Vaalimaan raja-asema ja Nuijamaan rajanylityspaikka pidettiin poikkeuksellisesti avoinna henkilöliikenteelle 16.6. kello 4.00 – 17.6. kello 21.30 ja 21.6. kello 7.00 – 22.6. kello 21.30. Tiistai-iltana rajalla oltiin kuitenkin palattu jo normaaliin liikenteeseen ilman lisäresursseja, ja paikalla oli kahden HUSlabin näytteenottajan lisäksi kaksi Kymsoten terveysneuvojaa. Kesäaikana ei ole mahdollista löytää ylimääräistä henkilökuntaa rajalla tehtäviin koronatesteihin, varsinkaan lyhyellä varoitusajalla. On myös huomattava, että Vaalimaan raja-asemalla ei ole tiloja järjestää testausta suurella kapasiteetilla. Tiistain aikana Vaalimaan raja-asemalla otettiin yhteensä yli 900 näytettä, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko viikon testausmäärä ennen otteluliikenteen alkamista.

Kohtuuttomien pitkien odotusaikojen välttämiseksi tehtiin päätös luopua kullekin matkustajalle tehtävästä henkilökohtaisesta terveystarkastuksesta ja korvata se rajanylittäjien henkilötietojen keräämisellä jatkotestausta varten sekä omaehtoisen karanteenin ja jatkotestin ohjeistuksella. Rajanylityksen jälkeisen terveysturvallisuuden valvonta tapahtuu oman kotikunnan toimesta. Menettely on tämänhetkisiä ulkorajojen terveysturvallisuusohjeita noudattava.

Kymsoten lausunto 24.6.2021

Tiedotteessa[6]Kymsote toteaa, että tiedotimme eilen (23.6.2021) Vaalimaan raja-aseman ruuhkatilanteeseen liittyen, että liikennöitsijöiltä oli pyydetty etukäteen lähtö- ja tuloaikatauluja. Tietoja toimitettiin Rajavartiolaitokselle erittäin niukasti. Näiden perusteella ei voinut saada sellaista kuvaa, että suurin osa ihmisistä palaa tiistai-iltana kello 17 jälkeen.

Kymsotella tietoja matkanjärjestäjien liikkeistä oli kaiken kaikkiaan hyvin vähän. Tiedotteessamme emme viitanneet Suomen maajoukkueen kannattajat ry:n järjestämiin ottelukuljetuksiin vaan liikennöitsijöihin yleisesti. SMJK oli yksi matkanjärjestäjä monen muun joukossa.

Syitä ruuhkan syntyyn oli se, että Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikkoja ei käytetty tasaisesti ja että merkittävä määrä matkustajista ajoitti rajalle saapumisensa tiistai-iltaan. Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta tulevia matkustajia ohjattiin käyttämään Vaalimaan rajanylityspistettä, muualta Suomesta tulevia taas Nuijamaata. Nuijamaalla rajanylittäneitä oli tiistaina noin 700 ja Vaalimaalla noin 3000. Molemmille pisteille resursseja oli varattu saman verran. Viime viikolla käydyn Suomi-Venäjä-ottelun jälkeen ruuhkia ei syntynyt.

Bussikuljetusten lisäksi omilla autoilla matkustettiin rajan yli ennakoitua enemmän.

Matkustajia pyydettiin etukäteen varautumaan viivästyksiin ja siihen, että rajalla voi kulua runsaasti aikaa. Jos Kymsotella olisi ollut tarkkaa tietoa matkanjärjestäjien aikatauluista ja siitä, että suuri osa matkustajista ajoittaisi rajalle saapumisensa rajan viimeiselle neljälle aukiolotunnille, olisimme siirtäneet EM-kisoja varten varattuja ylimääräisiä resursseja tähän ajankohtaan. Ikäväksemme huomasimme, että ennakointimme kisoihin matkanneiden paluuseen mahdollisimman pian otteluiden jälkeen epäonnistui.

Siinä vaiheessa, kun jonot alkoivat muodostamaan, ei ollut enää mahdollista siirtää varattuja resursseja Vaalimaan pisteelle. Pelkästään Vaalimaan raja-aseman maantieteellisen sijainnin vuoksi lisähenkilökunnan saaminen tuntienkin varoitusajalla olisi ollut mahdotonta. Toivomme myös huomioimaan, että rajalla järjestettävä terveystarkastus ei ole etukäteen tilattavaa palvelua, vaan rajaviranomaisten päättämien aukiolotuntien aikana ja kuntayhtymän resurssien mukaan toteutettavaa terveysturvallisuustoimintaa.

Ratkaisu rajalla tehtävien koronatestien siirtämisestä kotikuntaan ei ollut mieluisa, mutta se oli tiistai-illan tilanteessa ainut mahdollinen. Terveysriskit olisivat kasvaneet, mikäli matkustajat olisivat jääneet rajan taakse yön yli.

Antamistamme tiedoistamme poiketen Vaalimaan pisteellä oli myös tiistai-iltana normaalia suurempi resursointi. Paikalla oli neljä HUSlabin koronatestaajaa ja neljä Kymsoten terveysneuvojaa.

3. Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry:n lausunto viranomaisille toimitetuista tiedoista

Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry on lausunnossaan 23.6.2021[7]todennut, että rajanylityssuunnitelmista oli informoitu viranomaisia hyvissä ajoin.

Viitaten eilisiin uutisjuttuihin Vaalimaan raja-aseman jonotilanteesta SMJK on ollut hyvissä ajoin yhteydessä niin alueen terveys- kuin rajaviranomaisiinkin. Olemme pyytäneet myös THL:lta ohjeistusta terveysturvalliseen matkustamiseen, mutta emme ole saaneet juurikaan vastakaikua pyyntöihimme. Pietarin alkulohkon matkaajista olemme toimittaneet alustavat bussimäärät ja aikataulut reilu kuukausi sitten niin Kymsotelle kuin rajaviranomaisille. Kaksi viikkoa sitten olemme lähettäneet molemmille viranomaisille bussien tarkat aikataulut, bussien määrät sekä matkustajamäärät, ja uskoimme, että näillä tiedoilla pystyisimme yhteistyössä viranomaisten kanssa välttämään ylipitkät jonot rajalla.

SMJK toteaa, että antamiemme tietojen perusteella viranomaisilla olisi pitänyt olla hyvä käsitys siitä, että ruuhkat rajalla sijoittuisivat välille 14.00-20.00, jolloin suurin osa busseista ylittää rajan. Emme tiedä, mistä viranomaisille on tullut käsitys, että ruuhkahuippu ajoittuu ottelun jälkeiseen yöhön.

4. Uutisointi rajaruuhkasta

Ilta-Sanomien uutisten[8](23.6.2021) mukaan Belgia-peliin Pietariin matkaavien määrä selvisi Kymsotelle vasta peliä edeltäneenä päivänä. Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo, että silloin oli myöhäistä yrittää saada rajalle lisää henkilökuntaa jo sinne siirrettyjen lisäksi. Mäntymaan mukaan valmistautuminen tapahtui parhaalla tiedolla, joka meillä oli käytössä.

Mäntymaa on todennut IS:lle, että Kymsotella ei ollut resursseja irrottaa enempää henkilökuntaa rajalle. Normaalina aikana rajalla on kaksi testaajaa ja kaksi terveysneuvoja. Suomen pelin jälkeen tiistain vastaisena yönä ja tiistaiaamuna määrä oli poikkeuksellisesti kolminkertainen. Testauskapasiteetti palasi tiistaina iltapäivällä normaaliin vahvuuteen.

SMJK kertoi tiedotteessaan keskiviikkona, että ei tiedä, mihin perustuu viranomaisten tieto siitä, että peliä katsomassa olleet palaisivat Suomeen heti yöllä. SMJK:n mukaan he ovat toimittaneet viranomaisille matkojensa aikataulun kaksi viikkoa ennen matkaa. Keskiviikkona SMJK:n tiedotteen jälkeen Kymsotesta kerrottiin, että he yrittävät selvittää, kenelle tieto on lähetetty. Kello viiteen mennessä iltapäivällä asia ei ollut selvinnyt.

IS-uutisen mukaan Kymsotella oli oletus, että rajatarkastukseen saapuu pääasiassa matkustajia, joilla on mukanaan negatiivinen testitulos. Oletus perustui Palloliiton ja Uefan ohjeisiin, joiden mukaan EM-kisojen stadioneille vaaditaan negatiivinen testitulos. Mäntymaa kertoo tarkistaneensa asian Uefan sivuilta. Rajalla olisi käynyt sama testitulos kuin stadionilla.

SMJK:n puheenjohtaja Marko Karvinen kertoi kuitenkin keskiviikkona Ilta-Sanomille, että Pietarissa stadionilla mitattiin kehonlämpö, mutta ei vaadittu negatiivista testitulosta. IS kertoi jo 8. kesäkuuta, ettei Pietarin stadionille vaadita negatiivista testitulosta.[9]

Myös Uefan sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan Pietarissa stadionille ei tarvita negatiivista koronatulosta. Internetin historiatietoja keräävältä Wayback Machine -sivustolta selviää kuitenkin, että ainakin vielä toukokuun 20. päivänä Uefan sivuilla kerrottiin negatiivisen testituloksen olevan pääsyvaatimus Pietarin stadionille. Rajoitukset ovat siis muuttuneet sitten toukokuun loppupuolen.

5. Asian arviointi ja johtopäätökset

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjauksen, THL:n suositusten ja ja Kymsoten itsensä antamien tiedotteiden perusteella on selvää, että Kymsoten olisi pitänyt suunnitella henkilöresurssit ja toiminta Vaalimaan raja-asemalla kattavaksi Suomen ja Belgian välisen jalkapallo-ottelun paluun jälkeiselle ajalle siten, että terveysturvallisuustoimet rajanylityksessä ovat tehokkaita matkustajamääriin nähden. Aluehallintoviraston 24.5.2021 antaman päätöksen nojalla kaikki Venäjältä saapuvat matkustajat on tullut ohjata terveystarkastukseen ja siinä otettavaan testiin rajanylityspaikalla päätöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Päätöksessä oleva määräys ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään.

Rajalla tehtävää terveystarkastusta ei voida tartuntatautilain 16 §:n nojalla annetun aluehallintoviraston päätöksen mukaan korvata paluun jälkeisellä testillä kotipaikkakunnalla. Päätöksessä ja ohjeissa nimenomaisesti edellytetään, että terveystarkastus ja testi tehdään heti rajanylityspaikalla. Rajalla tehdyn testin lisäksi on suositeltu myös toista testiä maahantulon jälkeen.

Kymsote on ollut tai ainakin sen olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että suuri määrä matkustajia saapuu Vaalimaan raja-asemalle 22.6. iltapäivällä ja illalla.

Suomi-Belgia-jalkapallopeli on alkanut Pietarissa 21.6. klo 22 ja päättynyt noin klo 23.50. Uutisoinnin mukaan Kymsote on varannut peliä seuraavalla yölle kolminkertaisen määrän henkilökuntaa terveysturvallisuustoimiin (normaalitilanteessa kaksi testaajaa ja kaksi terveysneuvojaa), mutta henkilöresurssit ovat olleet selkeästi alimitoitetut iltapäivällä ja illalla. Henkilöstön aliresurssointi on johtanut raja-aseman pahaan ruuhkautumiseen ja siihen STM:n ja THL:n ohjeiden ja aluehallintoviraston tartuntatautilain 16 §:n nojalla tekemän päätöksen vastaiseen menettelyyn, jossa 800 ihmistä on Kymsoten päätöksellä päästetty palaamaan Suomeen ilman rajanylityspaikalla tehtävää terveystarkastusta.

MaRa toteaa, että Pietarista Vaalimaalle ajomatka on noin neljä tuntia. On epätodennäköistä, että ottelua seuraavat katsojat lähtevät bussikuljetuksilla tai autoilla Vaalimaan raja-asemalle yötä vasten. Pietarissa yövyttäessä paluumatka ajoittuu myöhäiseen iltapäivään ja alkuiltaan. Kymsoten olisi pitänyt huolellisesti toimien ennakoida, että ylimääräistä henkilöstöresurssia tarvitaan tekemään terveystarkastuksia ja testejä erityisesti ottelun jälkeisenä iltapäivänä ja iltana, jotta hallitsematonta tilannetta ei syntyisi rajanylityspaikalla.

Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry on myös lausumassaan todennut, että heidän antamien tietojen perusteella viranomaisilla olisi pitänyt olla hyvä käsitys siitä, että ruuhkat rajalla sijoittuisivat klo 14.00–20.00, jolloin suurin osa busseista ylittää rajan. Kymsotella ei ole ollut tosiasioiden valossa perusteita olettaa, että ruuhkahuippu ajoittuisi ottelun jälkeiseen yöhön.

Kymsote on myös olettanut väärin, että katsojilta vaadittaisiin negatiivinen koronatestitulos stadionille pääsyssä, joka kelpaisi myös rajalla. Jos Kymsote olisi selvittänyt asiaa huolellisesti, niin olisi selvinnyt, että ottelua seuraavilta katsojilta ei vaadita stadionille pääsemiseksi negatiivista koronatestiä, joka olisi kelvannut myös rajalla. Näin ollen enemmistöllä rajan ylittävistä ei ole Suomeen saapuessaan esittää tuoretta negatiivista koronatodistusta, jolloin heidän on mentävä terveystarkastukseen rajanylityspisteellä.

Kymsoten laiminlyönnin seurauksena terveysturvallisuustoimia suorittavaa henkilöstöä oli Vaalimaan rajanylityspisteellä aivan liian vähän ja tilanne muuttui hallitsemattomaksi.

Kymsote on jälkikäteen todennut, että kohtuuttomien pitkien odotusaikojen välttämiseksi tehtiin päätös luopua kullekin matkustajalle tehtävästä henkilökohtaisesta terveystarkastuksesta ja korvata se rajanylittäjien henkilötietojen keräämisellä jatkotestausta varten sekä omaehtoisen karanteenin ja jatkotestin ohjeistuksella. Kymsoten mukaan rajanylityksen jälkeisen terveysturvallisuuden valvonnan tekee kotikunta.
MaRa katsoo, että Kymsote on toiminut selkeäesti vastoin STM:n ja THL:n antamia ohjeita ja aluehallintoviraston tartuntatautilain 16 §:n antamaa päätöstä, kun se on jättänyt Venäjältä Suomeen saapuvien 800 ihmisen terveystarkastuksen ja koronatestin tekemättä Vaalimaan rajanylityspisteellä. Kyseessä on selkeä ja vakava laiminlyönti.

Kymsoten menettelyn seurauksena suuri määrä altistuneita ja tartunnan saaneita pääsi ilman terveystarkastusta Suomeen. Tästä seurasi se, että erittäin herkästi leviävä deltavirus pääsi leviämään Suomeen ja aiheutti merkittävän määrän joukkotartuntoja ja altistumisia. Syntynyttä tilannetta kutsuttiin Kymsoten ylilääkärin kommentin perusteella ”juhannuspommiksi”. Kymsoten toiminnan seurauksena positiivinen epidemiakehitys Suomessa pysähtyi. Myös tartuntojen määrä nousi olennaisesti, mistä seurasi muun muassa se, että ravintolatoiminnan rajoituksia ja kokoontumisrajoituksia Uudellamaalla ei purettu. Tästä aiheutui merkittävät taloudelliset menetykset yrityksille ja työntekijöille.

Tartuntatautilain 16 §:n nojalla tehdyn aluehallintoviraston päätöksen mukaan kaikki riskimaista saapuvat matkustajat ovat velvollisia osallistumaan rajanylityspaikalla Kymsoten järjestämään terveystarkastukseen. Kymsote on lausunnossaan aluehallintovirastolle pitänyt tätä velvoitetta välttämättömänä. Kymsoten olisi tullut huolehtia siitä, että jokaiselle matkustajalle tehdään terveystarkastus. Kymsote on laiminlyönyt velvollisuutensa.

Lisätietoja antaa lakimies Kai Massa, 09-6220 2047, kai.massa@mara.fi

Kunnioittavasti,

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja