Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, joka käytännössä vapauttaa majoitustoiminnan harjoittamisen asuinkerrostaloissa asemakaavan ja rakentamisluvan vastaisesti. Sijoittajaosakas voi harjoittaa majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa 90 päivää ja kunnan päätöksellä jopa 180 päivää vuodessa. Sijoittajaosakas pitää itse kirjaa majoitusvuorokausista, joita viranomaiset eivät pysty valvomaan. Tämä takia myös verojen kerääminen on vaikeaa. Hallitus sivuutti täysin ulkomailta saadut kielteiset kokemukset majoitustoiminnasta asuinkerrostaloissa. Muut maat ovat kiristämässä lainsäädäntöään, mutta Suomen hallitus kulkee päinvastaiseen suuntaan. Hallitus haluaa turvata pienen sijoittajajoukon edut asuntoja kotinaan pitävän suuren enemmistön kustannuksella. Samalla hallitus suosii asuinkerrostaloissa harjoitettua majoitustoimintaa hotelleihin, huoneistohotelleihin, hostelleihin ja leirintäalueisiin nähden.
Majoitusvuorokausien määrää ei pystytä valvomaan
Hallituksen esitys vapauttaa käytännössä asuinkerrostaloissa harjoitettavan majoitustoiminnan. Sijoittajaosakas saisi käyttää sijoitusasuntoaan majoitustoiminnassa 90 päivää vuodessa. Kunta voisi pidentää sen jopa 180 päivään asti. Tämä oikeus koskee yhden tai vaikkapa 200 sijoitusasuntoa omistavaa henkilöä tai yritystä.
Sijoittajaosakas pitää itse kirjaa siitä, kuinka monta majoitusvuorokautta asunto on ollut majoituskäytössä. Useat valvontaviranomaiset totesivat lausuntopalautteessaan, että viranomainen ei pysty valvomaan, pitävätkö sijoittajaosakkaan antamat tiedot majoitusvuorokausien määrästä paikkaansa.
– Sellaista lainsäädäntöä, jota viranomainen ei pysty valvomaan, ei tulisi säätää, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Käytännössä jo 90 päivän oikeus harjoittaa majoitustoimintaa tarkoittaa sitä, että sijoittajaosakas voi pitää asuntojaan majoitustoiminnassa koko Pohjois-Suomen parhaan sesongin ajan. Sijoittajaosakas voi ostaa kaikki asuinkerrostalon huoneistot ja kilpailla vieressä olevan hotellin kanssa. Jos kunta sallii majoitustoiminnan harjoittamisen 180 päivää vuodessa ja huoneistojen käyttöaste on 50 prosenttia, koko asuinkerrostalo voi olla koko vuoden majoitustoiminnassa.
– Tämä siis siitä huolimatta, että asemakaavassa talo on asuinkerrostalo ja rakentamislupa on myönnetty asuinkerrostalolle, ei hotellille. Hallitus heittää aiemmin pyhinä pidetyt asemakaavan ja rakentamisluvan roskikseen, Lappi ihmettelee.
Hallitus on pienen sijoittajajoukon asialla – ongelmat on sivuutettu
Asuinkerrostalot on tarkoitettu asumiseen, ei majoitustoiminnan harjoittamiseen. Hallitus on sivuuttanut ulkomailta ja myös Rovaniemeltä saadut kielteiset kokemukset majoitustoiminnan harjoittamisesta asuinkerrostaloissa. Majoitustoiminnan harjoittaminen asuinkerrostaloissa nostaa asuntojen hintoja ja vuokria niin, etteivät kunnan asukkaat, sesonkityöntekijät ja opiskelijat pysty hankkimaan asuntoja.
Hallitus nostaa esityksessään esiin kunnille tehdyn kyselyn ja Suomen Vuokranantajien kyselyn majoitustoiminnan harjoittamisesta asuinkerrostaloissa. Kiinteistöliitto Uusimaa julkaisi marraskuussa 2025 kyselyn, johon vastasi noin 2 800 asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja hallituksen jäsentä. Kyselyn tulosten mukaan 70 prosenttia vastaajista haluaisi kieltää kokonaan ammattimaisen majoitustoiminnan harjoittamisen asuinkerrostaloissa.
– Hallituksen esitys on puutteellisesti valmisteltu. Siinä on siloteltu majoitustoiminnasta asuinkerrostaloissa aiheutuvia ongelmia. Ulkomailla hallitukset ja kaupungit ovat tiukentaneet tai Barcelonan tavoin jopa kieltäneet asuinkerrostaloissa harjoitettavan majoitustoiminnan sen aiheuttamien ongelmien takia. Hallitus käytti Islantia verrokkimaana, kun lainsäädäntöä alettiin valmistella. Islanti on sittemmin kieltänyt majoitustoiminnan harjoittamisen taajamissa sijaitsevissa sijoitusasunnoissa. Myös oman asunnon käytölle majoitustoimintaan on asetettu rajat. Suomessa hallitus edistää pienen sijoittajajoukon asiaa ja viittaa kintaalla asuntoja kotinaan käyttävien oikeuksille, Lappi sanoo.
Perusteetonta kilpailuetua asuinkerrostalojen majoitustoiminnalle
Hotellit kilpailevat asuinkerrostaloissa harjoitettavan majoitustoiminnan kanssa. Kilpailu on tervetullutta, mutta samoista asiakkaista kilpailevia elinkeinonharjoittajia tulee säännellä ja verottaa samalla tavalla. Hallitus antaa perusteetonta kilpailuetua asuinkerrostaloissa majoitustoimintaa harjoittaville hotellien kustannuksella. Hotelliala ei ole muutenkaan hallituksen suosiossa, sillä hallitus korotti majoituspalvelujen arvonlisäveron 13,5 prosenttiin ja päätti, että Suomessa otetaan käyttöön matkailijavero.
– Julkisen talouden sopeutustarve on seuraavalla vaalikaudella 8–11 miljardia euroa. Hallitus on korottanut viime vuoden alusta kaikkien matkailupalvelujen arvonlisäveron 10 prosentista 13,5 prosenttiin. On yllättävää, että hallitus toimii vastoin valtion talouden etuja. Kun majoitustoimintaa siirtyy hotelleista asuinkerrostalomajoitukseen, valtion arvonlisävero- ja ansiotuloverotuotot pienenevät. Tämä aiheutuu siitä, että osa asuinkerrostalomajoittajista jää 20 000 euron arvonlisäverovelvollisuuden rajan alle ja osa siitä, etteivät sijoittajaosakkaat ilmoita kaikkia majoitustulojaan veroviranomaisille. Myös ansiotuloverotuotot vähenevät, kun hotellimajoitusta siirtyy asuinkerrostaloihin, Lappi toteaa.
Hallitus petti lupauksensa vahvistaa matkailun kasvun edellytyksiä
Hallitusohjelman mukaan yhtenä tavoitteena on vahvistaa matkailualan kasvun edellytyksiä.
– Hallitus on unohtanut matkailun edistämistä koskevan tavoitteensa. Hallitus on korottanut arvonlisäveroja, puolittanut Visit Finlandin rahoituksen ja päättänyt ottaa käyttöön matkailijaveron. Nyt hallitus vielä vapauttaa majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa ihan eri säännöillä, joilla hotellit toimivat. Hallitusta ei voida parhaalla tahdollakaan pitää matkailumyönteisenä saatikka että se olisi vahvistanut matkailun kasvun edellytyksiä, Lappi toteaa.
Matkailun paikallinen hyväksyttävyys on sen kehittymisen elinehto
Sosiaalinen toimilupa eli matkailun hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on tutkimusten mukaan välttämätön edellytys matkailun myönteiselle kehittymiselle.
– Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti matkailijoihin, mikä on tutkimusten mukaan tärkeimpiä pitkän ajan menestystekijöitä matkailun kehitykselle. Monissa ulkomaisissa kaupungeissa, joissa on paljon majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa, matkailuala on menettänyt paikallisten asukkaiden hyväksynnän. Asukkaat ovat alkaneet jopa vihata matkailijoita ja järjestäneet matkailun vastaisia mielenosoituksia. Näitä merkkejä on ilmassa jo Rovaniemellä ja uskon näin käyvän myös Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa, kun hallitus vapauttaa majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa, Lappi sanoo.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549