Koronaministerityöryhmä esitti merkittäviä rajoituksia sisätilojen käyttöön ja siellä järjestettäviin tilaisuuksiin sekä ravintoloiden aukiolon rajoittamista klo 18.00 tammikuun loppuun asti. Lisäksi ravintoloiden täyssulusta tilataan lisäselvityksiä, joita käsitellään ensi viikolla. Ministerityöryhmän päätökset ovat järkyttäviä ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjien ja työntekijöiden toimeentulon kannalta. Nykyisen tautitilanteen perussyy on se, että rokottamattomia kansalaisia on paljon ja että he sairastuttuaan kuormittavat sairaan- ja tehohoitoa. MaRa on esittänyt valtioneuvostolle, että rokottamattomien kansalaisten suojelemiseksi tartunnoilta ravintoloihin ja tapahtumiin sisäänpääsy tulisi estää pelkällä negatiivisella koronatestillä. Tämä mahdollistaisi samalla sekä ravintoloiden ja tapahtumien jonkinlaisen toiminnan että suojelisi rokottamattomia kansalaisia siellä saatavilta tartunnoilta. Valtioneuvosto on kuitenkin pysynyt passiivisena eikä ole ryhtynyt tehokkaisiin toimiin rajoitusten kohdistamiseksi rokottamattomiin kansalaisiin sekä sairaan- ja tehohoidon kapasiteetin nostamiseksi. Valtioneuvoston vakiotoimenpide on rajoittaa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen yrittäjien ja työntekijöiden oikeutta toimeentuloon. Valtion on korvattava kattavasti yritysten joustamattomat kiinteät kulut.

 

Valtaosa sairaan- ja tehohoidossa olevista on rokottamattomia kansalaisia – miksi valtioneuvosto ei suojele heitä tehokkaasti tartunnoilta?

Aluehallintovirastot ovat päättäneet laajoista asiakastilojen sulkutoimista ympäri Suomea. Sulkutoimet osuivat monien toimialojen, esimerkiksi kylpylöiden, parhaimman kysynnän aikaan joulun ja uudenvuoden tienoille. Nyt koronaministerityöryhmä esittää, että aluehallintovirastot jatkaisivat erittäin ankaria rajoituksia ainakin tammikuun loppuun asti. Päätöksen luovat hyvin synkän varjon tapahtumien, esimerkiksi kongressien ja messujen, järjestämiselle pitkälle kevääseen asti. Myös ruokaravintoloiden aukioloaikaa leikataan kahdella tunnilla. Nämä päätökset kurjistavat entisestään yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä tilannetta.

– Omikronvariantin myötä sairaanhoidon tarve on lisääntynyt ja myös tehohoidon tarpeen odotetaan kasvavan. Sairaalahoitoon ja etenkin tehohoitoon joutuneista valtaosa on rokottamattomia kansalaisia. Valtioneuvosto haluaa suojella rokottamattomia kansalaisia tartunnoilta ja samalla sairaan- ja tehohoitoa ylikuormittumiselta. Valtioneuvosto ratkaisee ongelman asiakastiloja ja kokoontumisia koskevien rajoitusten kiristämisellä ja jatkamisella sekä ruokaravintoloiden aukiolon supistamisella kahdella tunnilla. Valtioneuvosto pohtii ensi viikolla myös ravintoloiden täyssulkua. Valtioneuvostolta puuttuu kokonaan strategia siitä, miten yhteiskunta voi toimia normaalisti tilanteessa, jossa virus kiertää väestössä useita kuukausia tai pahimmillaan vuosia. Sulkujen sijaan valtioneuvoston tulee ryhtyä toimiin, joilla yhteiskunta pidetään auki, yrittäjät ja työntekijät töissä ja joilla suojellaan rokottamattomia kansalaisia muuten kuin toisten toimentuloa heikentämällä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Valtioneuvostolla on ollut hyvin aikaa varautua tilanteeseen ja nostaa sairaan- ja tehohoidon kapasiteettia kuten THL on esittänyt. Valtioneuvosto olisi myös voinut valmistella MaRan esityksen mukaisesti muutoksen koronatodistuslainsäädäntöön, jonka mukaan pelkällä negatiivisella testituloksella ei pääsisi ravintoloihin ja tapahtumiin.

– Tietääksemme tällaista valmistelua ei ole vieläkään vireillä. Kuinka monta kuukautta tai kenties vielä pidempään valtioneuvosto aikoo suoraan tai aluehallintovirastojen kautta rajoittaa ja kieltää matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjiä ja työntekijöitä hankkimasta itselleen ja perheilleen toimeentuloa. Muutaman viime viikon aikana jäsenyrittäjiltämme saamieni viestien perusteella epätoivo ja suoranainen kapinamieliala ovat nousussa, Lappi sanoo.

Kymmenet tuhannet työntekijät lomautetaan – ravintolasulku olisi erityinen ongelma matkailukeskuksissa

Jo nykyiset rajoitukset ovat romahduttaneet etenkin yöravintoloiden, mutta myös illallisia tarjoavien ravintoloiden palvelujen kysynnän. Sama tilanne on esimerkiksi kylpylöillä, messuilla, kongresseilla ja muilla tapahtuma-alan yrityksillä. Yritykset ovat joutuneet vastentahtoisesti lomauttamaan tuhansia työntekijöitään. Ministerityöryhmän eiliset päätökset pahentavat tilannetta entisestään, ja jos valtioneuvosto päätyy ravintoloiden täyssulkuun, merkitsee se sitä, että lomautettujen työntekijöiden määrää nousee kymmeniin tuhansiin. Osa heistä ei palaa enää takaisin, vaan siirtyy muille aloille. Tämä uhkaa vakavasti merkittävinä veronmaksajina ja työllistäjinä tunnettujen toimialojen toipumista koronapandemiasta ja rajoituksista.

–  Erityisen ongelman ravintoloiden täyssulku aiheuttaisi etenkin Pohjois-Suomen matkailukeskuksissa, joissa on paljon ulkomaalaisia asiakkaita, jotka ovat täysin ravintolaruokailun varassa ilman edes teoreettista mahdollisuutta laittaa itselleen ruokaa majoitustiloissa. Nykyiset rajoitukset anniskelun lopettamisesta klo 17 sekä ministerityöryhmän päätös ravintoloiden sulkemisesta jo klo 18 tekevät ravintolatoiminnan harjoittamisesta erittäin vaikeaa. Sama koskee myös Helsinki-Vantaa lentoasemaa, jonka ravintolat eivät voisi täyssulun aikana palvella matkailijoita, Lappi toteaa.

Valtion on korvattava menetykset yrityksille

Julkisessa keskustelussa on käynyt ilmi, että STM ja TEM eivät juuri keskustele koronapandemiaan, rajoituksiin ja yritysten tukemiseen liittyvistä asioista keskenään. STM valmistelee itsenäisesti erittäin ankaria rajoitustoimia. Sen jälkeen TEM valmistelee yhtä itsenäisesti valtion tukitoimia yrityksille, jotka ovat kattaneet vain pienen osan yritysten joustamattomista kiinteistä kuluista. Eduskunta on puolestaan hyväksynyt riittämättömät tuet hallituspuolueiden kansanedustajien kannattaessa niitä.

– TEM:n tulisi valmistella tukipaketti, joka kattaa matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille suluista ja rajoituksista aiheutuneita menetyksiä. Kun kriisi on pidentynyt, yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt jatkuvasti. Tukien tulisi olla entistä parempia, mutta näyttää siltä, että on käymässä päinvastoin. Tukien tulisi kattaa liikevaihdon aleneminen nykyistä laajemmin ja myös viranomaisten suositusten tulisi oikeuttaa tukeen. Myös keskisuurten ja suurten yritysten tulisi saada tukea niiden kärsimien menetysten suhteessa. Parhaillaan maksatuksessa olevan tuen ehtojen mukaan koronakriisin aikana perustetut yritykset eivät saa tukea lainkaan. Nämä epäkohdat tulisi korjata uudessa tukimallissa, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja    

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549