Valtioneuvosto teki tänään päätöksen ravintolarajoituksia koskevan asetuksen voimassaolon jatkamisesta 15.11. asti. Valtioneuvosto on päättänyt uudessa hybridistrategiassaan, että rajoituksista luovutaan, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut rokotesuojan tai kaikilla on ollut mahdollisuus saada se. Myös pääministeri Sanna Marin on todennut tämän useita kertoja julkisuudessa. Tämä hetki on käsillä marraskuun alkupäivinä. Ankarat rajoitukset koskevat myös ruokaravintoloita, jotka THL on todennut vähäisen riskin tiloiksi. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat todenneet useita kertoja, että toiminnan riskipitoisuus tulee ottaa huomioon rajoituksia määrättäessä. Ravintolatoimiala on ainoa elinkeinoala, jolla on voimassa ankaria rajoituksia. MaRa tekee jäsenyritystensä puolesta kantelun oikeuskanslerille valtioneuvoston päätöksestä jatkaa asetuksen voimassaoloa ja erityisesti ruokaravintoloita koskevista rajoituksista.

 

Valtioneuvosto ei noudata hybridistrategiaansa

Valtioneuvosto päätti tänään jatkaa ravintolarajoitukset mahdollistavan asetuksen voimassaoloa muuttamattomana 15.11. asti. Asetus mahdollistaa ankarien rajoitusten jatkamisen ravintolatoiminnassa.

– Valtioneuvoston päätös ei ole sen syyskuun alussa hyväksymän uuden hybridistrategian mukainen. Sen mukaan rajoitukset pitäisi purkaa näinä päivinä. Valtioneuvosto teki kuitenkin päinvastaisen päätöksen ravintolarajoitusten jatkamisesta ankarina alueilla, jotka muodostavat reilusti yli puolet Suomen ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä. Hallituksen esityksen, perustuslakivaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntojen ja mietintöjen mukaan rajoituksia ei voida jatkaa sillä perusteella, että ravintola voi päästä niistä eroon ottamalla koronapassin käyttöön. Juuri näin tässä kuitenkin on käynyt. Valtioneuvosto käyttää yrittäjiä ja työntekijöitä välineenä painostaa kansalaiset ottamaan koronarokote. Kannustaminen rokotteen ottamiseen on erittäin kannatettavaa, mutta ravintola-alan käyttäminen tässä tarkoituksessa ei ole kohtuullista eikä koronapassilain tarkoituksen mukaista, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

THL pitää ruokaravintoloita vähäisen riskin tiloina

Kaikki muut elinkeinotoimintaa koskevat rajoitukset on purettu jo lokakuun alussa, mutta valtioneuvosto pitää yllä ankaria ravintolarajoituksia. Aluehallintovirastot ovat todenneet julkisuudessa, että kynnys ottaa rajoitukset käyttöön on erittäin korkea. Myös THL on luokitellut ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi samaan kategoriaan kuin kaupan erikoisliikkeet ja päivittäistavaraliikkeet sekä parturit ja kampaamot.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, etteivät aluehallintovirastot rajoita muuta elinkeinotoimintaa. Näyttääkin siltä, että aluehallintovirastot ovat sisäistäneet valtioneuvoston hybridistrategian paremmin kuin valtioneuvosto. Myös THL pitää ruokaravintoloita vähäisen riskin tiloina. Ravintolarajoituksia valmisteleva STM noudattaa THL:n näkemyksiä silloin, kun ne ovat yhteneviä tai elinkeinotoiminnan kannalta ankarampia kuin ministeriön näkemykset. Silloin kun ne puoltavat rajoitusten purkamista tai lieventämistä, ministeriö ei ota niitä huomioon. Tästä on useita esimerkkejä koronapandemian ajalta.  Myös eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota toimintojen riskipitoisuuden huomioon ottamiseen rajoituksissa. On selvää, etteivät ruokaravintolatoiminnan rajoitukset ole perustuslain ja tartuntatautilain mukaisia, Lappi sanoo.

Ravintolayrittäjät ja työntekijät pelinappuloina

Kun muu yhteiskunta on vapautunut rajoituksista, tartuntojen määrä on kasvanut. Valtaosa sairaalahoitoon joutuneista on rokottamattomia kansalaisia. Tietoa ravintoloissa tapahtuneista altistumisista ja tartunnoista on erittäin vaikeaa saada viranomaisilta. Kuitenkin useissa viimeaikaisissa valtioneuvoston päätöksissä, joissa alue on siirretty leviämisvaiheen ankarien rajoitusten piiriin, ravintolatoiminnassa tapahtuneet altistumiset ja tartunnat ovat olleet vähäisiä suhteessa tartuntojen kokonaismäärään. Uuden hybridistrategian mukaan tartuntojen seuraamisesta ja ilmaantuvuuslukujen käyttämisestä rajoitusten perusteena tulee luopua.

– Esimerkiksi Satakunnassa tartunnat tapahtuivat akkukemikaalitehtaassa ja telakalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä totesi nimenomaisesti, ettei jatkotartuntoja ole todettu ravintoloissa. THL kertoi 7.10. järjestämässään koronainfossa, että ravintoloiden ja yökerhojen osuus Helsingissä kaikista varmoista tai todennäköisistä tartunnoista oli 1,8 prosenttia. Jos otetaan huomioon epäillyt tartunnat, luku nousee 5,4 prosenttiin kaikista tartunnoista. Samanlainen tilanne oli toissa viikolla Etelä-Pohjanmaan osalta. Sairaanhoitopiirin mukaan 19.10. laskettuna 10 päivää taaksepäin Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 45 altistumista, joista kolme oli ravintoloissa, Lappi toteaa.

MaRa tekee kantelun jäsenyritystensä puolesta

Valtioneuvoston päätös jatkaa asetuksen voimassaoloa muuttamattomana sen sijaan, että rajoitukset olisi purettu, on taas yksi isku jo lähes 20 kuukautta kestäneessä yrittäjien ja työntekijöiden piinassa.

– Asetuksen voimassaolon jatkaminen ei ole tartuntatautilain ja hybridistrategian mukaista. Valtioneuvosto on jättänyt alan yrittäjät ja työntekijät yksin kantamaan koronapandemian erittäin negatiivisia seuraamuksia. Tiedämme, ettei rajoituksia valmisteleva STM kiinnitä huomiota yrittäjien ja työntekijöiden selviämiseen edes jotenkin taloudellisesti ja henkisesti koronakriisistä, mutta valtioneuvoston pitäisi ottaa kriisin ja rajoitusten vaikutukset laajemmin huomioon. Haluamme saattaa valtioneuvoston tämän päiväisen päätöksen oikeuskanslerin tutkittavaksi. Odotamme mielenkiinnolla, miten oikeuskansleri perustelee rajoitusten jatkamisen etenkin ruokaravintoloiden osalta, Lappi sanoo.

 

Lisätietoja     

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549