Valtiovarainministeriölle
Asia: Kuuleminen alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta (VN/35084/2025)

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kevään 2025 puoliväliriihessä päättänyt Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien strategisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Osana tätä hallitus on päättänyt, että alueellisena kokeiluna toteutetaan lakiin perustuva matkailijavero eli matkailijamaksu toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen. Selvityksessä tulee huomioida oikeudelliset edellytykset ja muut lainsäädännölliset sekä kuntataloudelliset kysymykset.

Valtiovarainministeriö selvittää alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä ja pyytää kommentteja ja näkemyksiä alueellisen matkailijaveron valmistelua varten.

Mitä tässä lausunnossa sanotaan hotelleista, soveltuu myös hostelleihin ja leirintäalueisiin.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

Matkailijaveron tausta

Rovaniemen kaupunki on ollut erittäin aktiivinen matkailijaveron käyttöönoton puolestapuhuja. Kaupunki on perustellut veron käyttöönottoa sillä, että matkailu on kasvanut kaupungissa voimakkaasti, matkailu aiheuttaa lieveilmiöitä, kaupunki joutuu investoimaan infraan eikä kunta saa matkailusta tarpeeksi tuloja.

Kaupungin perustelut ovat osaksi ymmärrettäviä. Kun matkailu Rovaniemelle on edelleen hyvin sesonkiluonteista, suuri osa matkailualan työntekijöistä on sesonkityöntekijöitä, jotka eivät maksa ansiotuloveroa Rovaniemelle. Kaupungilta jää näin verotuloja saamatta.

Matkailun kasvu aiheutuu puolestaan Rovaniemellä hallitsemattomana rehottavasta ammattimaisesta majoitustoiminnasta asuinkerrostaloissa, ei liiallisesta hotellimajoituksesta. Ongelman aiheuttaa se, että asuinkerrostaloilla harjoitetaan majoitustoimintaan alueilla, jossa se ei ole asemakaavan mukaan mahdollista ja taloissa, joita ei ole kaavoitettu majoitustoimintaan. Tämä aiheuttaa negatiivisia lieveilmiöitä esimerkiksi kaupungissa vakituisesti asuville ja opiskelijoille.

Matkailijavero ei kuitenkaan kohdistu tehokkaasti ammattimaista majoitustoimintaan asuinkerrostaloissa harjoittaviin, vaan hotelleihin. Käsittelemme syitä tähän myöhemmin.

Suomen majoitustoimialan verotus on EU-maiden huippua. Uuden veron säätäminen hotelleille on väärä toimenpide. Oikea toimenpide on, että valtio ja kunnat jakaisivat tasaisemmin matkailusta jo nykyisin saatavat verot.


Matkailu Suomessa kehittyy huonommin kuin muualla Euroopassa

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Suomessa matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin toimiala. Matkailuvienti on 5,5 miljardia euroa (2024). Sen osuus palveluviennistä on 14 prosenttia ja koko viennistä viisi prosenttia. Matkailun kokonaiskysyntä oli 16,7 miljardia euroa vuonna 2024. Tästä kotimaanmatkailun osuus oli 72 prosenttia ja ulkomaan matkailun 28 prosenttia.

Matkailu on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksista ja Suomen talouden heikosta kehityksestä. Kotimaiset ja ulkomaiset majoitusvuorokaudet eivät ole vieläkään (tammi - lokakuu 2025) vuoden 2019 tasolla. Muualla Euroopassa Suomea ja Baltian maita lukuun ottamatta majoitusvuorokaudet ylittävät selvästi vuoden 2019 tason.

Suomen matkailun heikkouksia ovat EU:n kireimpiin kuuluva matkailualan verotus ja siitä aiheutuva heikko kannattavuus, EU:n suurimpiin kuuluvat kustannukset, heikko tunnettuus ja saavutettavuus. Hallitusohjelmassa on tunnistettu matkailun kasvupotentiaali ja kirjattu yleinen tavoite matkailun edistämisestä. Käytännössä hallitus on kuitenkin vaikeuttanut matkailun tilannetta korottamalla arvonlisä- ja alkoholijuomaveroja. Matkailijaveron käyttöön ottaminen heikentäisi tilannetta entisestään.

Matkailu- ja ravintola-ala voisi tuoda enemmän verotuloja ja työpaikkoja, jos toimialalle luodaan edellytykset kasvaa. Hyvä esimerkki matkailuun panostamisesta on Tanska, jossa matkailulla on ollut vahva osuus talouden vahvistumisessa. Oheinen kuva osoittaa, mikä Suomen matkailu- ja ravintola-alan tilanne olisi, jos toimialan palvelujen kysyntä olisi kasvanut yhtä paljon kuin Tanskassa.

Matkailulla on suuri työllistävä merkitys. Toimialalla on 147 000 työpaikkaa. Toimiala tarjoaa työpaikkoja myös muuttotappiokunnissa ja on merkittävä maahanmuuttajien työllistäjä. Matkailuyritykset voivat parantaa kuntien taloutta ja työllisyyttä kuten Lapissa on käynyt. Yritykset auttavat myös maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen.


Verotuksen vaikutus matkailuun

Matkailu- ja ravintola-alan eurooppajärjestö Hotrec on selvittänyt verotuksen vaikutusta matkailuun. Hotrecin selvityksen mukaan verotus vaikuttaa kysyntään ja korkeat verot heikentävät työllisyyttä. Kohtuullinen verotus pitää matkailun kaikkien ulottuvilla. Monessa maassa matkailijavero on otettu käyttöön, koska tavoitteena on torjua liialliseksi kasvanutta matkailua. Veron vaikutus matkailun vähentämisessä on osoittautunut rajalliseksi ja usein todellinen motiivi verottamiseen on se, että matkailijavero on helppo keino kerätä verotuloja.

Hotrecin arvion mukaan majoituksen yhden prosentin arvonlisäveron nosto vähentää Euroopassa matkailumyyntiä kahdeksalla miljardilla eurolla ja työpaikkoja 110 000 työntekijällä. Matkailuveron käyttöön ottaminen vastaa ainakin puolen prosentin arvonlisäveron korottamista.

Suomessa matkailun korkea verotus heikentää selvästi matkailun kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Majoituksen arvonlisävero on EU:n toiseksi korkein. Yli puolet hotellien myynnistä on ruokaa ja juomaa. Ruoan arvonlisävero on EU:n kuudenneksi korkein, ja alkoholin verotus ylivoimaisesti EU-valtioiden korkein. Matkailijaveroa soveltavissa maissa on selvästi Suomea alhaisempi majoituksen verotaso ja matkailualan harmaa talous on huomattavasti Suomea suurempi.


Matkailijaveron vaikutus kotimaan matkailuun

Matkailijavero vaikuttaa selvästi kotimaanmatkailuun. Jos soveltamisala säädetään tasapuolisesti ja veron piirissä on laaja joukko matkailukohteita, veron määrä kotimaan loman aikana voi vaikuttaa kuluttajan valintoihin. Jos matkailija liikkuu perheen kanssa matkailuautolla tai veneellä kotimaassa, jokaisen yöpymisen yhteydessä on maksettava matkailijavero. Tämä voi vähentää liikkumista kotimaassa. Vero kannustaa myös yöpymään muualla kuin matkailukohteissa, jotka ovat veron soveltamisalan piirissä. Leirintäalueilla ja vierasvenesatamissa on järjestetty jätehuolto. Jos matkailijat yöpyvät virallisten alueiden ulkopuolella, siitä aiheutuu häiriöitä ja luonnon pilaantumista.

Matkailijaveron käyttöön ottaminen voi vaikuttaa myös valintaan kotimaan matkan tai ulkomaan matkan välillä. Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia ulkomaanmatkailijoita, minkä vuoksi Suomen matkailutase on 1,9 (2024) miljardia euroa alijäämäinen. Veron käyttöön ottaminen heikentää kotimaan matkailun hintakilpailukykyä, kun suomalaiset valitsevat kotimaan ja ulkomaan matkan välillä.


Veron soveltamisala

Ajatus matkailijaverosta on syntynyt Rovaniemellä. Tämä johtuu siitä, että ammattimainen majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on kasvanut hallitsemattomaksi. Rovaniemen kaupunki haluaa kerätä matkailijaveron avulla enemmän verotuloja ammattimaista majoitustoimintaa kerrostaloissa harjoittavilta. Ympäristöministeriössä valmisteilla olevan lakiesityksen mukaan ammattimaista majoitustoimintaa harjoittava voisi käyttää huoneistoa ammattimaisessa majoitustoiminnassa 90 päivää vuodessa ja kunnan päätöksellä jopa 180 päivää vuodessa. Majoitustoiminnan harjoittaja pitäisi itse kirjaa majoitusvuorokausista. Viranomaisten on käytännössä mahdoton valvoa majoitusvuorokausien määrää. Siksi veronviranomaisten on mahdotonta valvoa matkailijaveron perimistä ammattimaista majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa harjoittavilta. Todettakoon, että korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten mukaan ammattimaista majoitustoimintaa kerrostaloissa harjoittavien on maksettava arvonlisäveroa, mitä ei käytännössä useimmiten tapahdu.

Lausuntopyynnön mukaan veromallissa on ratkaistava, minkä tyyppisiä yöpymisiä se koskisi. Jos soveltamisala on suppea tai kunnille annetaan mahdollisuus valita veron kohteet, veron käyttöön ottaminen aiheuttaa kilpailunvääristymiä. Hotelleilta vero on helppo periä ja riskinä on, että vero jää pääosin niiden suoritettavaksi. Veron olisi kohdistuttava tasapuolisesti keskenään kilpailevaan toimintaan, ja veron suorittamista on valvottava. Alustatalouden ilmoitusvelvollisuus laajenee ja täsmentyy vuonna 2026, mikä parantaa mahdollisuuksia matkailijaveron maksamisen valvontaan. Kuitenkin ongelmana on se, että ympäristöministeriössä valmistelussa olevan esityksen mukaan ammattimaista majoitustoimintaa kerrostalossa harjoittava pitäisi itse kirjaa majoitusvuorokausista. Viranomaisen on mahdotonta valvoa, milloin asunto on majoituskäytössä. Siten matkailijaveron perimisen valvonta on mahdotonta.

Matkailijaveron soveltamisalaan voidaan kirjata säännös, jonka mukaan kunnat voivat päättää matkailijaveron käyttöön ottamisesta tai kohdentamisesta vain osaan kunnan aluetta tai sesonkiaikoina. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden harkita veron tarkoituksenmukaisuutta ja vaikutusta kilpailutilanteeseen. MaRa katsoo, että kunnille annettava oikeus valita verotettavat kohteet tai veron määrä on kuitenkin liian pitkälle menevä ajatus.


Verotulojen käyttö ja kohdistaminen kunnille

Matkailijaveroa koskevassa kuulemisessa todetaan, että veron tuotot voitaisiin lähtökohtaisesti tilittää veroa soveltavalle kunnalle. Suomen verotulot ovat yleiskatteellisia ja niiden kohdentaminen tiettyihin kohteisiin ei ole mahdollista. Kunnilla on vapaa päätösvalta siitä, mihin kohteisiin matkailutulosta kertyvää veroa käytetään.

Osa pohjoisen kunnista kannattaa matkailijaveroa. Ne saivat ajatuksen kirjatuksi myös Pohjoisen Suomen ohjelmaan, jossa ehdotetaan pilottikokeilua matkailijaveron soveltamisesta. Julkisissa kommenteissa pohjoisessa on ajateltu verotulojen käyttämistä matkailijoiden käyttämään infraan ja terveyspalveluihin.

Suomen suurimmassa matkailukaupungissa Helsingissä kanta on toisenlainen, eikä kaupunki ole kannattanut matkailijaveron käyttöön ottamista. Helsingissä matkailijoita on vuodessa yli kaksi miljoonaa ja heidän lasketaan tuovan enemmän verotuloja kuin matkailusta aiheutuu kuluja. Matkailijat tuovat Helsinkiin vuodessa yli 1,5 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutusten kanssa yli 2,5 miljardia. Matkailussa työskentelevät henkilöt maksavat kunnalle tuloveroa 40 miljoonaa euroa. Tilanne muissa matkailukaupungeissa on samankaltainen, mutta laskenta ei ole yhtä tarkkaa kuin Helsingissä. Matkailijaveron käyttöön ottaminen voi laskea muita tuloja enemmän kuin verosta kertyy tuottoa.


Yhteenveto

1. Suomen matkailu- ja ravintola-ala on kireimmin verotettuja Euroopassa. Uuden veron käyttöön ottaminen kiristäisi verotusta entisestään, heikentäisi Suomen matkailualan kansainvälistä kilpailukykyä ja vaikuttaisi kielteisesti matkailun kysyntään. MaRa katsoo, että matkailun verojen korottaminen ei ole perusteltua ja vastustaa uuden veron säätämistä.

2. Matkailijaveron käyttöön ottaminen vähentäisi matkailua kotimaassa ja ohjaisi kuluttajien valintoja kohteisiin, jotka eivät ole veron piirissä.

3. Matkailijaveron käyttöönotto vääristäisi kilpailua yhtäältä hotellien, hostellien ja leirintäalueiden sekä toisaalta ammattimaista majoitustoimintaa kerrostaloissa harjoittavien kesken. Tämä aiheutuu siitä, ettei veroa kyettäisi keräämään ammattimaista majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa harjoittavilta.

4. Matkailijaveron tuottoa ei voida kohdentaa matkailua hyödyntäviin kohteisiin, vaan kunnilla on vapaa päätösvalta verotuottojen käytöstä.  Matkailijaveron tuotto voidaan käyttää muiden verotuottojen tapaan kaikenlaisiin käyttökohteisiin.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry